Joel

INTOHIMONA RATSASTUS

Teksti Eija-Liisa Markkula Perjantai-iltapäivä, marraskuista tihkusadetta. Marja Mikola (47) on lähdössä työpaikaltaan Helsingin Itäkeskuksesta ratsastustunnille Okeroisiin, Lahteen, mutta ensin hänen on kärsittävä tämä haastattelu! Marja on sokea kilparatsastaja, ratsastaa neljänä päivänä viikossa. Kaikesta päätellen hän mieluiten hoitaisi kaiken hevosen selästä. Okeroisissa Marjalla on nimikkohevonen, Preti, ja valmentaja Suzanni Bebek, joka omistaa hevosen. Preti on Eestin INTOHIMONA RATSASTUS

MATKALAUKUSSA SEIKKAILUNHALUA

Näkkärit maailmalla Teksti: Susanna Halme ”Missäköhän me ollaan?” ”En tiedä.” ”Mennäänkö vaikka katsomaan, mitä tuolla oikealla on?” ”Joo käydään kokeilemassa.” ”Hei mä en nää.” ”Ei se mitään, kepit esiin vaan.” Tämä voisi olla keskustelu meidän lomamatkaltamme. Kun kaksi näkövammaista päättää lähteä maailmalle, tapahtumarikas reissu on taattu. Esteitä ei ole – rohkeudella ja naurulla kaikesta selvitään. MATKALAUKUSSA SEIKKAILUNHALUA

TÄRKEINTÄ ON OPPIMINEN

SUSANNA HALME MAAILMA ON MINUN 5 Teksti: Tanja Rantalainen ”Olen aina halunnut olla oikeasti lukutaitoinen, osata lukea sujuvasti sormilla. En halua olla vain kuullun eli toisen lukeman varassa. ” Ote Susanna Halmeen Opiskelijan tervehdyksestä Näkövammaisten Keskusliiton järjestämässä Sokeainopetuksen 150-vuotisjuhlassa 1.10.2015 Sokeainopetuksen 150-vuotisjuhlan jälkeen Iiris-keskuksen käytävillä kuhistiin, kuka oli se vakuuttava esiintyjä, joka puheenvuorossaan niin jämerästi TÄRKEINTÄ ON OPPIMINEN

MARHABAN – TERVETULOA

Teksti: Tuula Paasivirta Marseillessa Marhaban-keskuksen työntekijät ovat jo vuodesta 2003 toivottaneet maahanmuuttajia tervetulleeksi pieneen diakoniakeskukseen köyhän satamakaupungin keskustassa. Keskuksen työntekijät ja vapaaehtoiset työskentelevät maahanmuuttajien integroimiseksi ranskalaiseen yhteiskuntaan. Vierailin tässä keskuksessa matkaillessani Etelä-Ranskassa syksyllä 2015. Suomen Lähetysseuran perustama diakoniakeskus Marhabania edelsi Bellevue-keskus. Se oli isossa kerrostalossa maahanmuuttajalähiössä. Suomen lähetysseura on tehnyt työtä Ranskassa yli 30 vuotta MARHABAN – TERVETULOA

JONNAN PIMEISSÄ JULKKAREISSA

Teksti: Pasi Päivinen Jonna Monosen, 37, esikoisromaani, Hiljaa pimeässä, julkistettiin 7. marraskuuta Pohjolatalolla Kouvolassa pimeäksi ravintolaksi muutetussa kerhotilassa. Syntymäsokea Jonna on kotoisin Imatralta ja asuu nykyisin avomiehensä Christianin, opaskoira Iken ja Toivo-kissan kanssa Lounais-Saksassa Reinin varrella Bad Säckingenin pikkukaupungissa Sveitsin rajalla. Nordbooksin kustantama 336 sivuinen ja tyylikkäisiin koviin kansiin sovitettu jännitysromaani on Jonnan huikean mielikuvituksen JONNAN PIMEISSÄ JULKKAREISSA

”HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGATAR KRISTIINA”

Teksti: Pilvi Meriläinen Mika Kaurismäen Tyttökuningas on vaikuttava elokuva yhdestä historian rohkeimmasta hallitsijasta. Se on juuri saanut ensi-iltansa. Kajastus haastatteli ohjaajaa. – Elokuva sai alkunsa kun eräs saksalainen tuottaja kysyi minulta Riossa vuonna 2000, kiinnostaisiko ohjata elokuva kuningatar Kristiinasta. Sanoin että kiinnostaa, sillä tiesin Kristiinasta ja hänen erikoisesta elämästään jonkin verran, Mika Kaurismäki kertoo. Ruotsin ”HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGATAR KRISTIINA”

PERHE KÄVELI 850 KILOMETRIÄ EL CAMINOLLA

LUKUNURKKA Teksti: Hannes Tiira Sokea Janne, hänen vaimonsa Valeriina ja opaskoiransa Uuno kävelivät El Caminon eli pyhiinvaellusreitin keskuspaikkana Santiago de Compostela. Lapset Alina ja Arttu kulkivat saman matkan osin rattaissa, osin hekin kävellen. Janne ja Valeriina kirjoittivat reissusta kirjan, jonka hieman kömpelö nimi on Perheloma El Caminolla – kävellen yli 800 kilometriä Pohjois-Espanjassa. Kirjan muu PERHE KÄVELI 850 KILOMETRIÄ EL CAMINOLLA

MIEKKAILIJA OSCAR-OTTELUSSA

Klaus Härön hieno Miekkailija-elokuva käy ratkaisevaa ottelua Oscar-palkinnosta. Ohjaaja Härö raportoi hyville ystävilleen ja työtovereilleen lähettämässään henkilökohtaisessa viestissä näin: ”Terveiset Los Angelesista, jossa olen edustamassa Miekkailija-elokuvaa sen Oscar-kampanjan aikana! Leffaa on täällä näytetty ja siitä selvästi tykätään. Kehuja tulee nyt suomalaiselle elokuvalle enemmän kuin edes jenkkikatsojalta sietää odottaa. Eli tosi paljon!” Viimeksi Kajastus seurasi tarkasti MIEKKAILIJA OSCAR-OTTELUSSA

ONNELIN JA ANNELIN TALVI

Näin elokuva kuvailutulkattiin Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaiset lapset saivat ensimmäisen kuvailutulkatun elokuvan, kun Onnelin ja Annelin talvi nähtiin elokuvateattereissa ensimmäisen kerran 9.10. Kuvailutulkkien ja konsultin mukaan lapsille tehtävä kuvailutulkkaus eroaa paljon aikuisten kuvailutulkkauksesta. Viime keväänä elokuvateattereissa nähtiin Klaus Härön ohjaama Miekkailija, johon sai kuvailutulkkauksen älypuhelimeen tai tablettiin ladattavan MovieReading-sovelluksen avulla. Näin näkövammainen voi milloin tahansa ONNELIN JA ANNELIN TALVI

NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTOYHDISTYS

VIREÄ 125-VUOTIAS Teksti: Ali Kinnunen 125-vuotias Näkövammaisten Kirjastoyhdistys toimii vireästi. Se etsii ja löytää uusia tapoja näkövammaisten syrjäytymisen ehkäisemiseen muun muassa kirjoittamisharrastusta tukemalla. Se myös valvoo äänikirjojen laatua äänikirjaraadin avulla. Näkövammaisten Kirjastoyhdistys valitsee äänikirjaraadin näkövammaiset jäsenet. Uusi raati on juuri valittu kolmeksi vuodeksi, nyt on työn ja uudistumisen aika. Raadin puheenjohtajaksi kirjastoyhdistys valitsi Eija-Liisa Markkulan, NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTOYHDISTYS

VUODEN ÄÄNIKIRJOJA 20 VUOTTA

Vuoden äänikirjan valitsee äänikirjaraati kolmen vuoden välein aina oman toimikautensa lopuksi. Nykyinen äänikirjaraati on valintansa tehnyt, kun tätä luetaan, ja saa mennä. Uusi raati aloittaa ensi vuoden alusta. Äänikirjaraadin jäsenet, jotka edustavat Celian äänikirjojen näkövammaisia käyttäjiä, valitsee Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry. Celia-kirjasto valitsee oman edustajansa, äänittämön edustajan ja tulevaisuudessa myös yhden muita kuin näkövammaisia käyttäjiä edustavan VUODEN ÄÄNIKIRJOJA 20 VUOTTA

LUKIJANA VESA VIERIKKO

Vuoden äänikirja 2015 Aleksi Aallon Rintaperillinen Teksti: Ali Kinnunen Äänikirjaraati on valinnut vuoden 2015 parhaan äänikirjan. Se on Aleksi Aallon Rintaperillinen. Sen on äänikirjaksi lukenut näyttelijä Vesa Vierikko. Kajastus haastatteli. Näyttelijä Vesa Vierikko ei tunne kirjailija Aleksi Aaltoa, kuten ei moni muukaan. Kirjailijan henkilöllisyyttä vain arvaillaan. Mutta Rintaperillinen on monella tavalla mieleen jäävä kirja. Kirjailijan LUKIJANA VESA VIERIKKO

HISTORIAA JA ARJEN KIEHTOVIA TARINOITA

Teksti: Satu Linna Kirsti Manninen kirjailijavieraana Celia-kirjastossa Monipuolinen kirjailija, tutkija ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Kirsti Manninen, jonka lukijakunta tuntee paremmin kirjailijanimellä Enni Mustonen, oli vieraana Celia Näkövammaisten kirjastossa. Vierailun järjesti Näkövammaisten kulttuuripalvelu yhteistyössä Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen kanssa. Kirsti Manninen osoittautui monella tavoin ihanteelliseksi kirjailijavieraaksi. Hän on sympaattinen ihminen, joka taitavana luennoitsijana osaa kertoa työstään ja tuotannostaan HISTORIAA JA ARJEN KIEHTOVIA TARINOITA

EI MIKÄÄN NORMI NORMA

Teksti: Jera Hänninen ”Jaoin salaisuuden vain Helenan kanssa ja kävin katselemassa mustaval­koista valokuvapostikorttia viime vuosisadan alkupuolelta aina kun silmä vältti. Naisen yliluonnollisen pitkät hiukset saivat hänet näyt­tämään enemmän satuolennolta kuin oikealta ihmiseltä. Vasta luke­maan opittuani ymmärsin kortin tekstin ja siinä esiintyvän nimen ja käsitin, että nainen oli meille sukua. En ollut koskaan kuullut puhut­tavan Eva EI MIKÄÄN NORMI NORMA

LUKEMISEN YLISTYS

PÄÄKIRJOITUS EIJA-LIISA MARKKULA Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot on juuri tänään jaettu. Taivaalta tulee räntää ja pelkkää vettä, tuuli hyytää ihmisten päähinettömiä päitä. Todellista marraskuuta. Marras tarkoittaa kuollutta. Laura Lindstedtin Oneiron kertoo kuolemisen hetkeen siirtyneistä seitsemästä naisesta. En ole lukenut, vasta varannut, mutta Suvi-ompelijani kehui kovasti luettuaan kirjan heti sen ilmestyttyä. Veikkasin Hotakaista, koska ihastuin hänen Palvelija-näytelmäänsä, johon LUKEMISEN YLISTYS

Esittely Lasikatse – Tähtitaivaan alla -cd

Sari Kekkosen Tähtitaivaan alla ja Ilkka Väisäsen Lasikatse valittiin toteutettaviksi Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuunnelmatyöpajassa vuonna 2013. Anne Huttunen ohjasi kuunnelmat Lasitähti-työryhmälle ja ne äänitettiin kesäkuussa 2015 Metropolian Pop & Jazz-studiolla. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry tuotti kuunnelmat tallenteeksi Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Hans Brummer Stiftelsen tuella. TÄHTITAIVAAN ALLA Kesto 40 min 35 sek Tähtitaivaan alla on Esittely Lasikatse – Tähtitaivaan alla -cd

VAMMAISET KUIN POSTIPAKETTEJA

Teksti: Pasi Päivinen Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella tarkastettiin erityispedagogiikan alaan kuuluva kasvatustieteen maisteri Esa Asikaisen väitöskirja ”Me olemme postipaketteja”/ Tutkimus Helsingin vammaiskuljetuksista vuosina 2002–2007.” Vastaväittäjänä toimi Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö dosentti Antti Teittinen ja kustoksena erityispedagogiikan professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta. Kajastus oli paikalla väitöstilaisuudessa ja haastatteli uutta kasvatustieteen tohtoria. Esa Asikaisen ansiokas väitöstutkimus on vahva puheenvuoro VAMMAISET KUIN POSTIPAKETTEJA

HANSKIN SANAVISA

Vastaukset ovat tällä kertaa tunnettuja rakennuksia. Etsi piilosanan keinoin (anagrammit, sanakätköt, ekat kirjaimet, mielleyhtymät ym.) tarkoittamani talot. Oivaltamisen iloa! 1. Ilo valinnan johdosta oli suuri, kun Itä-Savoon matkustimme. 11 kirjainta 2. Säveltäjän kotiin eivät vainolaiset osaa. 6 3. Kuntaporukan temppeli Pietarissa. 7 +6 4. Hienoston asuntokin iso, komea kartano oli. 6 5. Kohottipa Akseli laajaan HANSKIN SANAVISA

TUULAHDUKSIA: KUUNNELMIA JA KIRJAILIJAVIERAILUJA

TUULAHDUKSIA Tanja Rantalainen Lasitähti-työryhmä on ohjaaja Anne Huttusen johdolla purkittanut kaksi näkövammaisen lahjakkuuden kirjoittamaa kuunnelmaa. Sari Kekkosen Tähtitaivaan alla on lämminhenkinen draama opiskelijatytön ristiriitaisista perhesuhteista. Ilkka Väisäsen Lasikatse taas kertoo nuoresta aikuisesta miehestä, joka saa kauan sitten kadottamansa näön takaisin. Tallenteen julkistusjuhla on 28.9. Tervetuloa yhdistyksen toimistolle tapaamaan tekijöitä! Vuoden syyspuolella yhdistyksen kirjailijavieraiksi saapuvat Enni TUULAHDUKSIA: KUUNNELMIA JA KIRJAILIJAVIERAILUJA

SATEESTA, HYTTYSISTÄ, TUULESTA JA TUISKUSTA – NIISTÄ OLI TÄMÄ KESÄ TEHTY

OUNASVAARAN KAINALOSSA Raisa Kuusela Terveisiä taas täältä Ounasvaaran kupeesta! Kesä on lusittu, ja on varmaan kliseistä harmitella, kuinka harmaa ja vetinen se tällä kertaa oli. Koko kesän olen kuitenkin hokenut, että ”hyvä kun täällä tuulee, eipähän ole hyttysiä” sekä ”eipähän ole tukalaa, kun on 10 astetta plussaa”. Ei siis ole tarvinnut valittaa siitä, ettei jaksa SATEESTA, HYTTYSISTÄ, TUULESTA JA TUISKUSTA – NIISTÄ OLI TÄMÄ KESÄ TEHTY

PISTEITÄ: PONTTA JA ILOA SYKSYYN

PISTEITÄ Jouko Lehtonen Kirjailija Minna Canth (1844-1897) eli ajatuksiltaan aivan kuin tätä päivää. Hänen kaltaistaan tulisieluista syrjäytyneiden puolustajaa tarvittaisiin nykyään. Hän opetti että naisilla, sen ajan syrjäytetyillä, on oikeus ja velvollisuus kehittää kaikin puolin itseään. Heidän tulee raivata rohkeasti tieltään esteet, jotta he voivat toimia ihmiskunnan hyväksi. Ihmisyyttä on erityisesti siellä, missä muu maailma ei PISTEITÄ: PONTTA JA ILOA SYKSYYN

ONNEKSI MINULLA ON PEKKO

OPASKOIRA PEKKO Marianne Tenhami Pyöräily puhuttaa kovasti täällä pääkaupunkiseudulla. Meille Lauttasaareenkin rakennetaan uutta kaistaa pyöräilijöille. Tämä on heille varmaan ihan hyvä juttu, mutta minun ja emäntäni jokapäiväistä liikkumista se haittaa todella paljon varsinkin, kun se ei suinkaan ole ainoa liikkumistamme haittaava tietyö. Niitä kun täällä meillä valitettavasti riittää. ”Onneksi minulla on Pekko! Ilman Pekkoa en ONNEKSI MINULLA ON PEKKO

HEIJASTUKSIA: JÄLLEENNÄKEMINEN

HEIJASTUKSIA Gyöngyi Pere-Antikainen Kun linja-auto lähtee kiemurtelemaan etelän vuoristoteitä, minun tekisi mieli pysäyttää se ja hypätä kyydistä. Hölmökö minä olen, lähteä mukaan tällaiseen?! Tuosta keväästä on kulunut 33 vuotta. Olin yliopiston ensimmäisen lukuvuoden opiskelija, viettämässä kevätlukukauden alkua muutamankymmenen opiskelukaverini kanssa stipendiaattina Moskovassa. Olosuhteista viis, olimme nuoria, iloisia ja ah, viimeinkin niin itsenäisiä! Ei vanhempia valvomassa, HEIJASTUKSIA: JÄLLEENNÄKEMINEN

VINOKAS: KUOLLUT KULMA

VINOKAS Sokea mies Vinokas kuunteli uutisia. Helsingin Töölössä oli viikon sisällä jäänyt kuorma-auton alle kaksi lasta. Toiselle kuormurille oli risteyksessä palanut vihreä valo. Myös jalankulkijalle oli palanut risteyksessä vihreä valo. Kuormurin kuljettajan mukaan lapsi oli juossut suojatielle kuolleesta kulmasta. Hän kuuli vain tömähdyksen. Voihan Venäjä, Vinokas mietti. Täytyypä olla tarkkana kuolleen kulman kanssa. Seuraavana päivänä VINOKAS: KUOLLUT KULMA

HELMIKKO: RIEMUA JA RIESAA

HELMIKKO Riitta-Kaisa Voipio Kaikenkarvainen tekninen kehitys on harpponut niin voimakkaasti eteenpäin, ettei sitä olisi kukaan uskonut. Paljolti se on tuonut iloa, apua ja sujuvuutta, mutta on siitä koitunut murhettakin. Yhtäältä se tasa-arvoistaa, toisaalta taas avaa syviä kuiluja. Digitalisaatio on suorastaan leväyttänyt näkövammaisille väylän asioiden hoitoon ja tiedon ääreen. Monenlainen osallistuminen onnistuu tietokoneen kautta. Riemumielin luen HELMIKKO: RIEMUA JA RIESAA

ELISABETH REHNIN EPÄTAVALLINEN ELÄMÄ

Teksti: Ari Suutarla Päivi Istala on lukenut Celialle suurenmoisesti ja ammattitaidolla Johanna Vesikallion kirjoittaman Elisabeth Rehn -elämäkerran. Teoksen nimi on Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä. Etulehdelle Vesikallion nimen rinnalle tekijäksi on merkitty Elisabeth Rehn, Kustantaja Otava, sivumäärä 347, äänikirjan kesto vähän yli 13 tuntia. Kirjansa esipuheen Rehn on päivännyt Kirkkonummella kesäkuussa 2014. Daisy-kirjan ilmestymispäiväksi ELISABETH REHNIN EPÄTAVALLINEN ELÄMÄ

PELKO POIS – VARMASTI LAVALLE

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Pelkäätkö esiintymistä? Haluaisitko oppia nauttimaan siitä? Päivi Arjas: Varmasti lavalle Muusikoiden esiintymisvalmennus Atena Kustannus Oy, 2014 Hyvin monet ihmiset pelkäävät tai ovat pelänneet esiintymistä. Sibelius-Akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori Päivi Arjas antaa kirjassaan ymmärrystä, turvallisuutta ja keinoja vapautua pelosta. Lapsinahan me nautimme esiintymisestä. Lapsuuden pelottomuuteen on mahdollista palautua, voin omakohtaisestikin todistaa. Ensimmäinen PELKO POIS – VARMASTI LAVALLE

VIIDES PARAFEST ELI VAMMAISTEN TAPAHTUMA JOENSUUSSA

Teksti: Pasi Päivinen Viides perättäinen vammaisten kulttuuritapahtuma Parafest järjestettiin Joensuussa. Tapahtuman suojelijana oli tänä vuonna presidentti Tarja Halonen, joka ei kuitenkaan ollut itse paikalla. Näkövammaisia oli tänä vuonna mukana taidenäyttelyssä, festivaalilavalla ja kaupungin teatterin suurella näyttämöllä sekä jo perinteeksi muodostunutta sokkokahvilaa pyörittämässä taidekeskus Ahjossa. Parafest-tapahtuma oli pitkälti samanlainen kuin neljänä edellisenä vuotena. Se ei ole VIIDES PARAFEST ELI VAMMAISTEN TAPAHTUMA JOENSUUSSA

ÄLÄ PAKENE KIPUASI

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Pekka Hämäläinen: Elämisen vimma ja syvä ilo. Opas täydempään elämään, Minerva, 2014 Parasta, mitä meille voisi tapahtua, olisi, että saisimme jälleen yhteyden kadoksissa olevaan sisäiseen vahvuuteemme, kirjoittaa perheterapeutti ja kirjailija Pekka Hämäläinen. Hän opastaa pitkän kokemuksensa pohjalta lukijoita tälle tielle. Aloitetaanpa heti onnistumisen hauskalla kokemuksella. – Kummipoikani ei osannut uida viisivuotiaana. Kerran ÄLÄ PAKENE KIPUASI

MIKÄ ANNANPURA

Teksti: Marianne Tenhami Annanpura oy on Näkövammaisten Keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys. 17 näkövammaista ja yhden liikuntavammaisen työllistävässä Annanpurassa testataan verkkosivuja ja neuvotaan niiden esteettömyydessä. Lisäksi litteroidaan tutkimusaineistoja sekä juridisia ja terveydenhuoltoon liittyviä tekstejä. Viisivuotiaan Annanpura oy:n arvoja ovat vapaus, vastuu ja yhteisöllisyys: työntekijät voivat litteroida ja konsultoida nettisivujen esteettömyydessä vapaasti, oman aikataulunsa mukaan, mutta heidän MIKÄ ANNANPURA