PISTEITÄ
Jouko Lehtonen
Kirjailija Minna Canth (1844-1897) eli ajatuksiltaan aivan kuin tätä päivää. Hänen kaltaistaan tulisieluista syrjäytyneiden puolustajaa tarvittaisiin nykyään. Hän opetti että naisilla, sen ajan syrjäytetyillä, on oikeus ja velvollisuus kehittää kaikin puolin itseään. Heidän tulee raivata rohkeasti tieltään esteet, jotta he voivat toimia ihmiskunnan hyväksi. Ihmisyyttä on erityisesti siellä, missä muu maailma ei tunnusta sitä olevan: kurjien ja köyhien keskuudessa. Minna Canth jäi leskeksi ja yksinhuoltajaksi, kun hän odotti seitsemättä lastaan. Siinä vaiheessa hän rupesi riskiyrittäjäksi: isän lankapuoti teki konkurssin, ponteva Minna otti sen hoitoonsa ja sai menestymään. Samaan aikaan hän kirjoitti mittavan näytelmätuotannon, mm. Köyhää kansaa, Hanna, Papin perhe ja Anna Liisa.
Minna Canth tunnetaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, harvemmin tiedetään seuraavat asiat: hän harrasti liikuntaa kiipeämällä kirkontorniin ja voimistelemalla renkailla, hän pohti paljon kärsimyksen ja uskon suhdetta, ”miksi Jumala sallii ihmisten kärsiä niin paljon”, hän seurasi aikansa hoitomuotoja ja otti itsekin parantavia kylpyjä, hän pukeutui vaatimattomasti, vastusti turhia tuotteita ja korosti yksinkertaita elämää, hän ei viihtynyt seuroissa joissa miehet joivat totia ja naiset virkkasivat, hän kutsui kotiinsa vieraita säätyyn katsomatta.
Minna Canth oli aikansa radikaali, todellinen toisinajattelija, joka menehtyi nykymittapuun mukaan keski-iässä.. Hän sai ensimmäisen sydänkohtauksensa 50-vuotisjuhlissaan ja kuoli sydänvaivoihin 53-vuotiaana. (Voi Hyvin lehti no 6)
Aivan toisenlainen vaikuttaja on Heli Laaksonen, rakastettu murrerunoilija ja esiintyjä Raumalta. Uusin teos ”Lähtisiks föli?” sisältää myös hänen kuvituksensa, hellyttäviä piirroksia. Heli Laaksonen esiintyy niin Suomessa kuin muualla. Latviassa hän ei ymmärtänyt sanaakaan tulkin kielestä, mutta hän ilahtui kun ”ne mammat yleisössä voikin ottaa samanlaisen ilmeen kuin suomalaiset tietyssä kohdassa. se oli ihana kokemus. On riemastuttavaa, kun ihmiset ovat kaikkialla niin samanlaisia, vaikka yhteiskunta olisi ihan erilainen.” Kun häneltä, paljon reissaavalta, kysytään mitä koti merkitsee, hän siteeraa kempeleläistä rekkamiestä: ”Koti on hienoin paikka, missä voi käyä.” (Viva -lehti no 8)
Näiden kahden erilaisen ihmisyyden puolustajanaisen lisäksi syyskauden ensimmäinen Pisteposti, näkövammaisten kulttuurilehti, kertoo myös siitä kaveruudesta, joka on muuttanut Vesa-Matti Loiria ja elokuvaohjaaja Mika Kaurismäkeä. ”Vesku” Loiri täytti 70 vuotta ja on nyt paremmassa kunnossa kuin vielä muutama vuosi sitten. Vesa-Matti on alkanut ymmärtää ”miten helkkarin iso juttu vanheneminen on”. Hänelle näyttelijän ja laulajan työ on yhä todella tärkeää. (ET-lehti 14)
Lahdessa ja Turussa on tänä syksynä tartuttu sattumalta Myrskyluodon Maijaan, suomeksi ja ruotsiksi. Musiikkinäytelmät on säveltänyt Matti Puurtinen. Näyttämösovitukset ovat ennakkotietojen mukaan hyvinkin erilaiset. Kumpikaan esitys ei sisällä 1970-luvun Lasse Mårtensonin musiikkia. Sitä on luvassa syksyllä 2017, kun Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus on valmistunut. Teatteri haluaa juhlistaa kotimaisella tilausteoksellaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. (Rondo Classic no 8)
Positiivinen ajattelu on varmasti monella tasolla tärkeää niin jokaiselle itsellemme kuin koko kansakunnallemme. Tässä on kolme kirjatärppiä. Richard Wiseman: ”Revi tämä kirja. Unohda positiivinen ajattelu ja toimi positiivisesti”. Kirjassa on vihje: ”Jos haluat itsellesi jonkin ominaisuuden, toimi kuin sinulla olisi se jo.” Psykologi Tony Dunderfeldt opastaa teoksessaan ”Ilon psykologia” negatiivisuuspaastoon. Siinä sinä saat ajatella vain 10 minuuttia päivässä, muulloin on sanottava heti stop kielteisille ajatuksille ja sisäiselle höpöttäjälle, joka voivottelee taukoamatta päässämme.
’Onnellisuusprofessoriksi’ kutsuttu Markku Ojanen julkaisi pari vuotta sitten teoksen ”Onnellisuuden käsikirja”. Hän on koonnut vuosisatojen varrelta tukun hyviä ohjeita. Kunkin ohjeen perässä on hänen kommenttinsa, jossa hän tarkastelee asioita eri kanteilta. Ohjeet on jaettu teemoittain. Ensimmäisen otsikko on ”Ajattele myönteisesti – olet jo onnellinen”. (Kirjastolehti 3)