VIREÄ 125-VUOTIAS
Teksti: Ali Kinnunen
125-vuotias Näkövammaisten Kirjastoyhdistys toimii vireästi. Se etsii ja löytää uusia tapoja näkövammaisten syrjäytymisen ehkäisemiseen muun muassa kirjoittamisharrastusta tukemalla. Se myös valvoo äänikirjojen laatua äänikirjaraadin avulla.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys valitsee äänikirjaraadin näkövammaiset jäsenet. Uusi raati on juuri valittu kolmeksi vuodeksi, nyt on työn ja uudistumisen aika. Raadin puheenjohtajaksi kirjastoyhdistys valitsi Eija-Liisa Markkulan, varapuheenjohtajan raati valitsee keskuudestaan.
Äänikirjaraati voi jatkossa keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä eli luennan jatkuvaan laadunvalvontaan. Tähän asti se on joutunut ehkä liiaksi kuuntelemaan koelukuja ja antamaan niistä lausuntoja. Jatkossa äänittämöt itse tekevät raakakarsinnan ja Celia poistattaa tai palauttaa heikot äänitteet.
Celian määrärahojen vähetessä pyritään panostamaan laatuun ja tässä äänikirjaraadin osa on keskeinen. Se tuo arvioihin asiakkaan näkökulmaa.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Vaittinen on Celia-kirjaston johtokunnan varapuheenjohtaja. Yhdistyksen näkemykset pääsevät jatkossakin vahvasti esille.
– Yhdessä järjestetyt 125-vuotisjuhlat osoittivat, että samassa veneessä ollaan. Positiivisena ihmisenä haluan nähdä niin, että määrärahojen ei aina tarvitse olla laskemassa, voivathan ne noustakin, jos ajat paranevat.
”Äänikirja on korvaamaton”
Markku Vaittinen valittiin Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen puheenjohtajaksi ensimmäisen kerran vuonna 2011. Silloin elettiin Celia-kirjaston vaaran vuosia ja uusi puheenjohtaja joutui suoraan myrskyn silmään. Joku oli keksinyt silloisen laman jälkitunnelmissa, että Celia voitaisiin sysätä jonkin yhdistyksen harteille. Lukuisten lausuntojen ja kunniakkaan taistelun jälkeen tästä ajatuksesta on toivottavasti ikuisiksi ajoiksi luovuttu ja Celia jatkaa valtion laitoksena. Se on saanut tunnustusta paitsi vaikeisiin aikoihin sopeutumisesta myös uuden kehittämisestä.
Celian asiakastutkimuksissa lähes 90 prosenttia näkövammaisista sanoo, että äänikirja tuo heidän elämäänsä niin paljon sisältöä, että se on korvaamaton.
Celialla on yli 20 000 asiakasta mutta määrä on voimakkaassa kasvussa, kun myös muut lukemisesteiset kuin näkövammaiset ovat päässeet palvelujen piiriin.
Kajastuksen tärkeä tukija
Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen jäsenkirjeessä sanotaan, että yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on näkövammaisten kirjallisuusharrastuksen tukeminen, edunvalvonta ja päätöksentekijöihin vaikuttaminen. Yhdistys on myös tämän lehden tärkeä tukija. Se maksaa Kajastuksen näkövammaisten kirjoittajien palkkioita. Kirjoittajat kahta lukuunottamatta ovat näkövammaisia eli tuki on meille merkittävä. Yhdistys on nimennyt Kajastuksen lehtitoimikuntaan edustajakseen Ari Taljan.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys osallistuu myös Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kirjailijavierailuiden rahoittamiseen ja järjestelyihin. Yhdistyksen jäsenet pääsevät tilaisuuksiin ilmaiseksi. Jäseniä on 110, jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa.
Kirjailijavierailut ovat pieni intiimi yksityinen hetki kirjailijan seurassa ja niiden suosio on myös kasvussa. Viimeksi kun vieraana oli Minna Lindgren, Iiriksen Braille-tila oli täynnä.
Yhteistyössä rakentavasti
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n hallitus koostuu tunnetuista ja tutuista näkövammaisista. Puheenjohtaja on Markku Vaittinen, jäseniä ovat Timo Matsinen (varapuheenjohtaja), Ari Lahtinen, Sigrun Bessadottir, Gyöngyi Pere-Antikainen, Per-Olof Stenvall ja Jyrki Rajala. Heillä jokaisella on omat vahvuutensa, joita yhdistys pyrkii käyttämään hyväkseen uudistuksia ehdottaessaan.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistystä ei voi syyttää ainakaan laakereilla lepäilystä, pikemminkin tuntuu että tämä 125-vuotias vain nuortuu ja muuttuu entistäkin dynaamisemmaksi. Yhdistyksen motto voisi olla: vaikutamme vahvasti mutta yhteistyössä ja rakentavassa hengessä.
”Hakekaa tukea kirjoihinne”
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys pyrkii kaikin tavoin edistämään näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja ylläpitämään kirjoittamisen intoa, paloa ja kykyä. Jos pystyy kirjoittamaan, pystyy myös ajattelemaan.
Yhdistys on tärkeä lenkki näkövammaisten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja omatoimiseen selviämiseen kannustamisessa.
Yhdistys haluaa tämän lehden kautta tehdä tiettäväksi, että se on yhä enemmän valmis tukemaan näkövammaisten omia kirjoitusprojekteja ja avustaa näkövammaisten kirjoja ja muita kirjoitushankkeita.
Ilahduttavan moni näkövammainen onkin saanut kirjansa julki, viime aikoina paljon on ollut esillä muun muassa Jonna Mononen ja Janne Silas. Molemmista on juttu tämän lehden sivuilla.
Uusia teknologioita
Kirjastoyhdistys on ollut vahvasti ja kansainvälisesti mukana myös uusien teknologioiden käyttöönotossa kuten aikoinaan daisy-äänitteiden tulossa ja nyttemmin erilaisissa saavutettavan julkaisemisen hankkeissa ja verkostoissa. Se on myös seurannut aktiivisesti mobiilisovellusten käyttöönottoa.
Mobiililaitteet toimivat koskettamalla ja näytön hipaiseminen on monille näkövammaisille vaikeaa. Virheitä tulee kuten niitä tulee myös näkeville. Se mikä on helppoa joillekin, saattaa olla mahdotonta monille muille.
Joitakin näppäimillä toimivia älylaitteita on kyllä olemassa, mutta niistä puuttuvat ruudunlukuohjelmat. Kun Symbian-käyttöjärjestelmä lopetettiin, näkövammaiset menettivät paljon, sillä sen mukana meni myös talks. Onneksi älylaitteiden puheohjelmat ovat alkaneet kehittyä vahvemmin mahdollistaen näkövammaisten mukaanpääsyn kehitykseen.
Tukea myös oppikirjoille
Kaunokirjallisuus tuo sisältöön elämään mutta NKY ei unohda myöskään oppikirjoja. Se kokee tehtäväkseen tukea näkövammaisten opiskelua ja ammatillista osaamista.
Näkövammaisten koulutuksesta ja työllistymisestä on puhuttu vuosikymmeniä ja monenlaisia ohjelmia on laadittu, mutta tosiasia on, että koulutuspohja on heikompi ja työllistyminen näkeviin verrattuna vähäisempää. NKY edistää ja tukee myös oppikirjojen ja työssä tarvittavien kirjojen äänittämistä.
– Monet ongelmat ovat samat kuin vaikka 80 vuotta sitten. Myös perustarpeet ovat samat, Markku Vaittinen sanoo.
YK:n vammaisdirektiivin ratifioimiselta ja EU:n esteettömyysdirektiiviltä odotetaan paljon.
Tärkein on yksittäinen näkövammainen
Projekti Kirjasto kaikille on juuri takana. Celian palveluja alkaa saada myös lähikirjastosta, mukana on 300 kirjastoa. Vielä tätä kirjoitettaessa oli hieman epäselvää, miten taataan, että näkövammaisten palvelut eivät tässä yhteydessä huonone, mutta Markku oli toiveikas. Jos kaikki menee hyvin, lähikirjastosta voi tulla mahdollisuuksien olohuone myös näkövammaisille. Kirjastothan pyrkivät jo nyt järjestämään omia kirjailijavierailuja ja monenlaista muutakin toimintaa, johon näkövammaiset mielellään osallistuvat. Ajatus on, että kirjoja voi edelleenkin suorakuunnella tai ladata myös omalle päätelaitteelle ja niitä toimitetaan kotiin myös daisyinä, mutta äänikirjoja voisi jatkossa saada myös omasta lähikirjastosta.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksellä riittää tekemistä myös uuden kirjastolain valmistelujen lausunnoissa. Tarkoitus on, että se tulisi vuonna 2017. Kirjastoyhdistyksen tavoite on esittää asiat yksittäisen näkövammaisen näkökulmasta ja saada myös päättäjät ymmärtämään tämä näkemys.
Juuri se yksittäinen näkövammainen lainaa äänikirjoja.