Teksti: Marianne Tenhami
Annanpura oy on Näkövammaisten Keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys. 17 näkövammaista ja yhden liikuntavammaisen työllistävässä Annanpurassa testataan verkkosivuja ja neuvotaan niiden esteettömyydessä. Lisäksi litteroidaan tutkimusaineistoja sekä juridisia ja terveydenhuoltoon liittyviä tekstejä.
Viisivuotiaan Annanpura oy:n arvoja ovat vapaus, vastuu ja yhteisöllisyys: työntekijät voivat litteroida ja konsultoida nettisivujen esteettömyydessä vapaasti, oman aikataulunsa mukaan, mutta heidän on kuitenkin kannettava vastuu siitä että työt tulevat tehdyiksi. Omaan työhön saa aina apua ja tukea.
– On erittäin hienoa, että on olemassa juuri näkövammaisia ja muita vajaakuntoisia työllistävä yritys. Näkövammaisten työllistyminen on todella vaikeaa, mutta Annanpurassa vammaiset voivat työllistyä. Täällä on tosi mukava olla töissä, koska näkövammaisuuteen ei kiinnitetä sen kummempaa huomiota. Se on luonteva asia, toisin kuin vapailla työmarkkinoilla. Meillä on hyvä työyhteisö ja työni on näkövammaisten kannalta merkityksellistä ja tärkeää, kiteyttää Annanpuran esteettömyysasiantuntija Kimmo Sääskilahti.
– Olemme alusta asti halunneet kääntää vammaisuuden ja vajaakuntoisuuden vahvuudeksi: näkövammaisilla on parempi kyky keskittyä kuuntelemaan litteroitavaa äänitettä kuin näkevillä. Esteettömyystestauksessa taustalla on autenttinen käyttäjäkokemus, koska verkkosivujen testaaja ja konsultoija on näkövammainen ja tietää esteellisten verkkosivujen haasteet. Asiakkaamme arvostavat näkövammaisten tekemää työtä ja kokevat saavansa hyvän mielen voidessaan työllistää näkövammaisia, lisää yrityksen toimitusjohtaja Ari-Pekka Saarela.
– Litteroijan työ on mielenkiintoista. Koskaan ei tiedä mistä aiheesta puhutaan ja aina oppii uutta. Äänitteiden tekninen laatu vaihtelee todella hyvälaatuisesta erittäin huonolaatuiseen materiaaliin, kymmenen vuotta litteroinut Jani Tuomola kuvailee työtään. Hänen töihinsä kuuluu myös toimeksiantojen jakaminen muille Annanpuran litteroijille sekä muutamia yrityksen hallinnollisia tehtäviä.
Litteroijaringistä Annanpuraksi
Ari-Pekka on ollut mukana valmistelemassa Annanpuran perustamista. Hän kertoo litteroinnin ja sitä myötä Annanpuran historian juontuvan sairaalakonekirjoittajan ammatista, myöhemmin terveydenhuollon tekstinkäsittelijä, joka oli pitkään perinteinen näkövammaisten työllistäjä. Kun vuosituhannen vaihtumisen tienoilla terveydenhuollossa alettiin siirtyä sähköisiin potilasjärjestelmiin, näkövammaisten käyttämät apuvälineet ja ruudunlukuohjelmat eivät toimineet enää uusissa järjestelmissä. Suuri joukko näkövammaisia jäi työttömiksi, kun apuvälineiden ja sähköisten potilasjärjestelmien yhteensopivuusongelmia ei voitu ratkaista. Vuonna 2001 Näkövammaisten Keskusliiton työllisyysosaston aloitteesta perustettiin litteroijarinki: osastolla välitettiin litteroijille toimeksiantoja ja parikymmentä litteroijaa kautta maan otti litteroitavia töitä vastaan. Työllisyysosasto markkinoi litterointia jalkautuen muun muassa yliopistoihin. Kuten nytkin, asiakkaina olivat tutkijat sekä yliopistojen eri osastot.
Litteroijaringin toiminta ei kuitenkaan ollut ihan ongelmatonta.
– Emme voineet ottaa vastaan isompia toimeksiantoja, ellei yksi litteroija voinut sitä yksin hoitaa. Asiakas olisi joutunut tekemään sopimuksen viidenkin eri litteroijan kanssa ja se olisi ollut hankalaa. Annanpurassa voimme jakaa isomman toimeksiannon eri litteroijien kesken. Halusimme myös laajentaa asiakaspiiriämme isoihin asianajotoimistoihin ja totesimme olevan uskottavampaa, että litteroinnin takana olisi yritys, joka jakaa asianajotoimiston ison toimeksiannon litteroijien kesken. Kolmantena ongelmana ei voitu hyödyntää palkkatukea, koska kaikki litteroijat toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Kun litteroijat ovat Annanpurassa työsuhteisina, voimme hyödyntää palkkatuet, Ari-Pekka havainnollistaa. Niinpä vuonna 2010 Näkövammaisten Keskusliiton hallitus päätti perustaa Annanpuran ja vuonna 2012 yritys sai oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, joka osoittaa Annanpuran toiminnan vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan.
Kirjoitetaan mitä äänitteeltä kuuluu
Annanpuran vanhin ja suurin työllistäjä on erilaisten tutkimusaineistojen litterointi yliopistoille kautta maan, ammattikorkeakouluille, norjalaiselle kauppakorkeakoululle, tutkimuslaitoksille, tutkijoille ja museoille. Muita asiakkaita ovat yritykset, viranomaiset, järjestöt, kirjailijat ja toimittajat. Niin ikään Diacor ja muutamat terveystalojen lääkärit sekä uusimpina asiakkaina asianajotoimistot hyödyntävät Annanpuran litterointipalveluja.
– Tutkimuksiin liittyvien aineistojen litteroinnissa voimme tarjota hyvää laatua kokeneilta litteroijiltamme. Asianajotoimistot arvostavat oikeudenkäyntiäänitteiden litteroinnissa luotettavuutta, toimintavarmuutta sekä sitä että laatu vastaa vaatimuksia, Ari-Pekka valottaa. Annanpura tarjoaa litterointipalveluja suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Jopa venäjäksi on litteroitu. Asiakkaat toimittavat litteroitavan aineiston Annanpuraan joko muistitikulla tai cd-levyllä. Suurin osa aineistoista toimitetaan sähköisessä muodossa lataamalla litteroitavat äänitteet Annanpuran sähköiseen järjestelmään.
Jani Tuomolalla on vankka kokemus litteroinnista. Jos äänitteiden laatu on kovin huono, hänen tehtäviinsä kuuluu parantaa sitä äänenmuokkausohjelmilla. Jos sanoista ei tästä huolimatta saa selvää, merkitään tekstiin kommentti ”epäselvää puhetta”.
– Litteroinnissa kirjoitetaan tietokoneelle kaikki mitä äänitteeltä kuuluu. On vähemmän tarkkaa litterointia, tarkempaa ja todella tarkkaa litterointia, jossa kaikki huokaukset, puhenopeudet ja äänenpainot kirjoitetaan. Vähemmän tarkassa litteroinnissa asiasisältö on tärkeintä, eikä pienillä yksityiskohdilla ole niin väliä. Asiakas määrittelee, miten tarkan litteroinnin haluaa. Murreanalyysi tarvitsee ihan erilaisen litteroinnin kuin litterointi jossa asiasisällöllä on merkitystä, hän selittää. Jakaessaan toimeksiantoja Annanpuran litteroijille Jani tietää, minkälainen litterointi sopii kullekin.
– Tiedän missä aiheissa ihmiset ovat hyviä. Kun tulee paljon tietotekniikkaa käsittelevä toimeksianto tai rakennusalaan liittyvä litterointi, voin kohdentaa äänitteet oikeille, asioista perillä oleville henkilöille.
Litterointeja jakaessa on otettava huomioon myös työn kiireellisyys ja aikataulu, ihmisten litterointikokemus ja kirjoitusnopeus sekä se onko ihminen töissä 50:n vai 85 prosentin työajalla.
Verkkosivut esteettömiksi
Puolitoista vuotta sitten Annanpurassa tehtiin uusi aluevaltaus, kun julkisille virastoille ja yrityksille alettiin markkinoida esteettömyystestausta ja -konsultointia. Kysyntä kasvaa koko ajan. Asiakkaina ovat isot, julkiset organisaatiot kuten oikeusministeriö, opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös paria verkkopankkia on testattu. Esteettömien verkkosivujen on oltava tasavertaisesti kaikkien käyttäjien saavutettavissa. Sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille muun muassa grafiikkaa ja kuvia sisältävät verkkosivut voivat olla esteellisiä, jos niitä ei ole tehty oikein: sivuilla liikkuminen ja sisällön lukeminen ei onnistu. Verkkosivujen pitäisi olla käytettävissä näppäinkomennoilla, ruudunlukuohjelmilla, pistekirjoitusnäytöllä ja puhesyntetisaattorilla. Hiirtä kun sokeat ja vaikeasti heikkonäköiset eivät käytä. Selkeät värikontrastit ovat heikkonäköisille välttämättömiä verkkosivuilla liikuttaessa ja sisällön lukemisessa. Otsikoiden ja tekstin on erotuttava selvästi. Näkövammaiset ovatkin Kimmon mukaan suurin käyttäjäryhmä, joka kärsii esteellisistä verkkosivuista, mutta myös lukemisesteiset, kuulovammaiset ja motorisia apuvälineitä käyttävät henkilöt hyötyvät esteettömistä verkkosivuista.
– Varsinkin julkisten verkkosivujen tilaajilla on tietoa ja tahtoa teettää verkkosivunsa esteettömiksi, mutta tekijöillä ei ole tietoa eikä välttämättä aina tahtoakaan saada aikaan esteettömiä verkkosivuja, hän toteaa.
Annanpuran esteettömyysasiantuntija tarkistaa verkkosivujen toimivuuden erilaisilla näkövammaisten käyttämillä ruudunlukuohjelmilla ja puhesyntetisaattorilla sivustoa mahdollisimman monipuolisesti käyttäen ja esteettömyyttä kokeillen. Hän testaa verkkosivuja Windows- ja Mac-tietokoneilla, Android-puhelimilla sekä erilaisilla mobiililaitteilla kuten iPhone ja iPad. Heikkonäköiset käyttävät verkkosivustojen selailuun suurennusohjelmia, joiden toimivuus niin ikään testataan. Kimmo tarkastelee myös verkkosivustojen teknistä toteutusta niin, että kansainvälinen esteettömyysstandardi WCGA toteutuu verkkosivuilla ja verkkosivusto on tehty teknisesti oikein. Verkkosivujen lisäksi hän testaa mobiililaitteiden sovellusten esteettömyyttä.
Kimmo kertoo, että asiakkaalta tulee toimeksianto, kun he ovat joko uudistamassa verkkosivujaan tai luovat kokonaan uusia verkkosivuja.
– Meidän tehtävänä on varmistaa, että sivusto on esteetön kun se julkaistaan. Ajatuksena on löytää ongelmat, jotka tekevät verkkosivuista esteelliset, kertoa ongelmista asiakkaalle ja selittää mistä ongelmat johtuvat ja kuinka ne voidaan korjata. Verkkosivujen tilaajilta ja tekijöiltä saamamme palaute on ollut hyvin positiivista, koska varsinkaan tekijöillä ei useinkaan ole osaamista tehdä esteettömiä verkkosivuja ja näin he saavat uutta tietoa ja oppia, hän iloitsee. Hän tarkistaa myöhemmin konsultoinnin jälkeen kyseisen verkkosivuston esteettömyyden.
– Suureen osaan verkkosivuja tehdään korjauksia, mutta joissakin tapauksissa korjauksiin ei ollut budjetoitu rahaa ja korjaukset jäivät tekemättä, Kimmo pahoittelee. Hänen mukaansa olisi parasta, että esteettömyysasiantuntija olisi mukana alusta loppuun koko verkkosivuston suunnittelun ja toteuttamisen ajan.
– Kun verkkosivusto on julkaistu, tarjoamme esteettömyyskoulutusta isojen organisaatioiden verkkosivustojen sisällön tuottajille. Näin he osaavat tulevaisuudessa sivuja muokatessaan ja tietoa niille lisätessään ottaa huomioon esteettömyyden, Ari-Pekka kertoo.
Annanpura on tehnyt viimeiset kolme vuotta positiivista tulosta, vaikka kilpailu alalla on kovaa. Toimitusjohtaja korostaa, että yritys ei saa Raha-automaattiyhdistykseltä tukea, koska liikeyrityksenä Annanpuran on tultava toimeen omilla palvelutuloillaan. Tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eikä uusia litteroijia tarvita. Sen sijaan toinen esteettömyysasiantuntija olisi tarpeellinen.
– Jos saamme lisää uusia toimeksiantoja, lisää litteroijiakin voimme palkata, Ari-Pekka lupaa.