Joel

TAIDETTA NÄKÖVAMMAISTEN KUNTOUTUMISEN TUEKSI

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Toukokuussa avattiin Tampereen yliopistosairaalan Silmäkeskuksessa Kellopuutarha – Matsukaze. Nimestään huolimatta se ei ole perinteinen puutarha, vaikka japaninkielinen sana viittaa tuulen huminaan männyissä. Se on moderni tilateos. Taiteilija Jarmo Vellonen on hakenut vaikutteita teokseensa Japanista. Tavoitteena on ollut luoda moniaistinen taideteos, joka on lisäksi esteetön. Kellopuutarha on sijoitettu Silmäkeskuksen kolmannen kerroksen parvekkeelle. Kivetyt TAIDETTA NÄKÖVAMMAISTEN KUNTOUTUMISEN TUEKSI

KUVATAIDETTA MUINAISUUDEN JA NYKYISYYDEN ÄÄNIN

TAIDETTA JA TAITEILIJOITA 3 Teksti: Erja Tulasalo Porvoon Taidetehtaan Taidehallin himmeän valaistuksen varjoista kohoaa vahvoja ääniä. Tapaan kuvanveistäjä Jarmo Vellosen, 57, Porvoon taiteilijaseuran 10-vuotisjuhlanäyttelyssä ”LINK – Ystävyys – Vänskap – Friendship.” Ajatuksia vahvojen äänien takaa Jokainen taiteilija on valinnut tämän näyttelyn työpariksi ystävän: taiteilijakollegan tai -ryhmän. Teos ”Lagutz” on minun ja pitkäaikaisen ystäväni äänitaiteilija Epa KUVATAIDETTA MUINAISUUDEN JA NYKYISYYDEN ÄÄNIN

ÄITINI MEERI

Teksti: Pirkko Stolt Moni muistaa näytelmäkirjailija Meeri Hakalan. Tässä poikkeuksellisessa jutussa hänen tyttärensä muistelee äitinsä elämää. Moniulotteinen taiteilija, intohimoinen shakin pelaaja, ärsyttävä pilkun viilaaja suomenkielen kieliopissa, lempeä leikkisä äiti ja kumppani. Hän jätti rikkaat arvot jälkeensä. Huumoria, älä arvostele ellet pysty ratkaisemaan toisen ongelmaa, kuuntele – niin ymmärrät, oman järjen käyttö sallittu, arvosta myös itseäsi, ÄITINI MEERI

ILLALLINEN PIMEÄSSÄ

Teksti: Mari Ojala Kun illalliselta sammuttaa valot, makuaisti terävöityy, eikä pöytäseuruetta häiritse kännykän räpläys. Valoisassa kabinetissa asiakas laittaa mustat lasit silmilleen. Ravintola Tiiliholvin tarjoilija kertoo illan kulusta, tarttuu käteen ja ohjaa asiakkaan kabinettiin illalliselle. Illallinen pimeässä on alkamassa. Parituntinen lähes kolmituntinen, jonka aikana pitäisi suoriutua kuudesta ruokalajista sokkona. Pimeässä illallistaminen ei ole uusi keksintö. Maailmalla ILLALLINEN PIMEÄSSÄ

TAITEILIJAN TEMPPELISSÄ

Kuvanveistäjä Eeva Ryynäsen syntymästä 100 vuotta Teksti: Pasi Päivinen ”Onni tulee ihmisestä itsestään. Elämän ihanuutta on saada tehdä työtä ja väsyä työnteosta.” (Eva Ryynänen) Suomen taiteen kultakauden merkittävimpien taiteilijoiden syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Kareliaanien, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Jean Sibeliuksen vierailukohteena ja innoittajana on toiminut Koli ja Pielinen. Maamme merkittävimpiin kuuluvan TAITEILIJAN TEMPPELISSÄ

MUSIIKKI ON TUNNETTA JA TIENVIITTOJA

MAAILMA ON MINUN 4 Teksti: Tanja Rantalainen Kultainen harmonikka -kilpailuun nauhakarsintojen ohi kutsuttu muusikko Joose Ojala, 23, nappasi heti hopeamitalin. Määrätietoisen itsensä kehittämisen tuloksena syntyneet oma tyyli ja omat näkemykset palkittiin. Joosen haitari soi kilpailussa latin- ja fuusiojazzia. Hän halusi tuoda raikkaan tuulahduksen kilpailuun, jossa virtuoosit perinteisesti soittavat viihdemusiikkia. – Sijoitus oli iloinen yllätys, jota MUSIIKKI ON TUNNETTA JA TIENVIITTOJA

METSÄ POISTAA STRESSIÄ

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Marja-Liisa Manka: Stressikirja Mistä virtaa? Talentum, 2015 Marja-Liisa Manka on itsekin kokenut työuupumuksen, vaikka on yksi Suomen tunnetuimmista työhyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän kertoo kirjassaan omakohtaisesti stressistä ja erilaisista keinoista palautua ja lisätä omia voimavaroja. Työ ja elämä tuottavat stressiä, mikä on normaalia. – Ei haittaa, vaikka olisi välillä kovastikin paineissa, jos huolehtii palautumisestaan, METSÄ POISTAA STRESSIÄ

TAIDETTA LAINAKSI

Teksti: Tuula Paasivirta Helsingin Taitelijaseura ry perusti yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa Taidelainaamon 1995. Alussa se sijaitsi pienen kahvilan perällä. Tällä hetkellä lainaamolla on isommat tilat samassa talossa, perinteikkäässä kirjastossa, Rikhardinkatu 3, katutasossa. Kävin kesällä 2015 tutustumassa taidelainaamoon ja tapasin Taidelainaamovastaava Eeva Muonan. Hänet olin tavannut aiemmin työssään Vuosaaren kirjastossa, jossa hänellä oli yksipäiväinen Taidelainaamon konsulenttikäynti TAIDETTA LAINAKSI

KUVATAITEILIJA MEELIS LUKS MAALAA JALALLA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Virolainen taiteilija ja vaikka mitä Meelis Luks ei ole katkera eikä vihainen, vaan täynnä elämää, iloa ja tekemisen meininkiä. Kajastuksen lukijoilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä hetkeksi mukaan hänen maailmaansa. Synnyin täysin terveenä lapsena Venäjän Virossa. Kohtalolla oli kuitenkin toinen suunnitelma minua varten, Meelis kertoo. – Rhesus-tekijän takia vereni olisi pitänyt vaihtaa,mutta KUVATAITEILIJA MEELIS LUKS MAALAA JALALLA

ÄÄNIKIRJA TULEE MOBIILIIN

Teksti: Ali Kinnunen Celia-kirjastossa otetaan käyttöön mobiilisovellus joka tuo äänikirjat älypuhelimeen. Äänikirjan voi joko kuunnella tai ladata itselleen omalla puhelimellaan. Syvä rauha vallitsee Celia-kirjastossa. Tilaa on esimerkiksi Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Celian yhteisiä kirjailijavierailuja varten, mutta kirjoja on hyllyillä vain malliksi. Kaikki kirjat ovat tietokoneella. Kirjaston asiakas voi joko kuunnella haluamansa äänikirjan suoratoistona omalla tietokoneellaan tai ÄÄNIKIRJA TULEE MOBIILIIN

UUSI JOHTAJA, UUDET TUULET

Teksti: Tuula Paasivirta Filosofian tohtori Leevi Haapala (s. 1972) aloitti Nykytaidemuseo Kiasman viisivuotisen johtajakautensa 1.6.2015. Aiemmin hän on työskennellyt Kiasmassa amanuenssina ja tutkijana. Juuri ennen johtajan nimitystään hän oli vuoden päivät Taideyliopiston taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman professorina. Kävin kuulostelemassa uusia tuulia ja tapaamassa Haapalaa elokuussa 2015. Hän osoittautui mielenkiintoiseksi ja diplomaattiseksi persoonallisuudeksi, joka osaa asiansa. UUSI JOHTAJA, UUDET TUULET

VIIMEINEN TULISIELU

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Vaikka kuinka perusteellisesti ja loistavasti oletkin perehtynyt kirjoihini, minun on silti ilo todeta, että olet ihan pihalla!” Harvemmin haastattelija kuulee kirjailijavieraalta nämä sanat ja harvemmin hän voi ottaa ne imarteluna. Tällä kertaa sittenkin: haastattelija Eija-Liisa Markkula nauraa hykertää hervottomasti, samaten yleisö, eikä vierastakaan voi synkäksi ja yksitotiseksi väittää, ei sinnepäinkään. Näin, vaikka VIIMEINEN TULISIELU

LUKEMISEN MERKIT

Pääkirjoitus Eija-Liisa Markkula Kuvaluennalla toimiva kassakone oli Islannin matkani yllättävimpiä kokemuksia. Kahvilassa meitä pyydettiin maksamaan lähtiessämme kassalla. Sinne oli hankala löytää, koska konetta ei näkynyt missään. Meidät neuvottiin kassanhoitajan luokse, joten löytyi myös kassakone, joka oli hänen edessään oleva pöytä. Mies kysyi, missä olimme istuneet, osoitimme suuntaa ja mainitsimme pöydän yhdeksän. Hän valitsi alueen värin LUKEMISEN MERKIT

SAAVUTETTAVIA SARJAKUVIA

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Mikä olikaan maailman ensimmäinen pisteillä julkaistu sarjakuva – ja missä se ilmestyi? Vuoden alussa uutisoitiin näyttävästi, kun Meksikossa oli julkaistu maailman ensimmäinen sarjakuvakirja pistekirjoituksella. Kyseessä saattoi olla maailman ensimmäinen kaupallinen sarjakuvakirja, mutta sarjakuvia on toki tuotettu näkövammaisille Saavutettavassa muodossa jo aiemmin meillä suomessa. Celia-kirjaston kokoelmista löytyy kaksi sarjakuvakirjaa pistekirjoituksella. Kirjoissa ei ole SAAVUTETTAVIA SARJAKUVIA

KALATEHTAAN TYTTÖ

Teksti: Marjakaisa Matthiasson Islantilainen Sandra Dögg halusi palata ylioppilaaksi tultuaan kotikyläänsä. Hän pääsi kalatehtaalle töihin. Elämä on nyt helpompaa kuin vaikka pääkaupungissa. Drangsnesin pieni kalastajakylä kyyhöttää Islannin länsivuonoilla Steingrímsfjörður-vuonon kupeessa. Kaksikymmenvuotias Sandra Dögg Guðmundsdóttir on viettänyt siellä suurimman osan elämästään. Peruskoulun päätyttyä tie vei lähimpään lukioon Pohjois-Islannin pääkaupunkiin, Akureyriin. Ylioppilaaksi päästyään Sandra Dögg päätti palata KALATEHTAAN TYTTÖ

KAJASTUS SYYSKUUSSA

”Viimeinen tulisielu”, kirjailija Juha Hurme puhui vierailullaan meidät kaikki melkein pyörryksiin! Esittelyssä Kiasman uusi johtaja Leevi Haapala. Taiteilija Eeva Ryynäsen syntymästä 100 vuotta. Väitös: Ovatko vammaiset kuljetuksessa kuin postipakettaja?

HANSKIN SANAVISA

HANNES TIIRA Tehtävät ovat tällä kertaa siltoja sanasta toiseen. Ensin mainittavan yhdyssanan loppuosa olkoon sama kuin jälkimmäisen alkuosa. Sinun tulee löytää tuo yhteinen tekijä eli korvata tavuviivat sanalla. Esim.: Aamu- -kahvi = päivä, sillä aamupäivä ja päiväkahvi ovat olemassa. Joihinkin kohtiin saatat löytää muun sanan kuin vastausluettelossa. Jos löydät, onnittelen. 1. Kesä- -kiikari 2. Nuotti- HANSKIN SANAVISA

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

TANJA RANTALAINEN SANASTA LINTU, SAVESTA LINTU – JA MUUTA KESÄN TOIMINTAA Yhdistyksen keramiikkaryhmä osallistuu Joensuun Parafest- festivaalin Kulttuuri kuuluu kaikille 2015 -taidenäyttelyyn. Keramiikkanäyttely Sanasta lintu, savesta lintu on esillä Taidekeskus Ahjon tiloissa 13.8. – 6.9.2015. Keramiikkaryhmä on toiminut 1980-luvulta lähtien ja pitänyt toistakymmentä omaa näyttelyä sekä osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Ryhmän KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

PISTEITÄ

JOUKO LEHTONEN HISTORIAA TEHDÄÄN SIELUISSAMME, VÄLIMATKA JA SYVYYS VAIN VAIHTELEVAT Kun on pieni maa, on syytä huolehtia omasta historiastaan. Muut eivät siitä välttämättä oikeassa valossa huolehdi. Suomalaiset kirjailijat tuovat teoksillaan kansamme vaiheita elävästi esille. Kaunokirjallisuus poikkeaa historiankirjoituksesta mm. siinä, että kirjailija kuvaa yksityisten ihmisten arkista työtä ja kamppailua. Ihminen ei ole vain aatteen tiellä liputtava PISTEITÄ

OPASKOIRA PEKKO

MARIANNE TENHAMI UUSIA HARJOITTELUPAIKKOJA, UUSIA OPASKOIRIA Taas on se aika vuodesta, jolloin Näkövammaisteatteri esiintyy eri paikoissa ja minä opastelen mukana. Harjoituspaikkamme ovat tässä proggiksessa kovasti vaihdelleet. Iloisena kerron, että teatterimme opaskoiravahvuus on kasvanut kahdella kollegalla. Näkövammaisten Palvelu- ja Toimintakeskus Iiriksen tilapulasta johtuen Näkövammaisteatterin tanssiproggiksen harjoittelupaikat vaihtelivat tällä kaudella melkoisesti. Välillä oltiin jossain Outa-nimisessä, ahtaassa, likaisessa OPASKOIRA PEKKO

HEIJASTUKSIA

GYÖNGYI PERE-ANTIKAINEN MINÄ ITSE! Näkövammaisille järjestetty blogikirjoittamisen verkkokurssi: loistava ohjaaja, taitava, perusteellinen ja omistautuva. Kurssilaisista suurempi osa heikkonäköisiä, muutama täyssokko. Pitkiä kirjallisia luentoja blogin tarkoituksesta, tyylistä, etiikasta, markkinoinnista, vaikka mitä kiinnostavaa ja jokaisen luennon päälle tehtäviä, päämääränä runsain eväin maailmalle lähetettyjä blogeja jokaiselta kurssilaiselta. Lähden mukaan lähinnä mielenkiinnosta. Alunperin en suunnittele kirjoittavani blogia, mutta arvelen HEIJASTUKSIA

VINOKAS

OIKEUKSIENSA PUOLUSTAJA Sokea mies Vinokas kuunteli äänikirjaa. Tarinan päähenkilö oli räväkkäotteinen rikosetsivä. Erittäin makee tyyppi. Toimi jatkuvasti lain ja rikoksen rajamailla. Kirjaa kuunnellessaan Vinokas oivalsi että pitää toimia niin kuin oikealta tuntuu. Olla omalakinen. Taistella oikeuden puolesta, vaikka lähellä lain reunaa. Näkövammaisten keskusliitolta oltiin parina viime vuonna vähennetty rajusti määrärahoja. Näkövammaisten mahdollisuuksia oltiin kaventamassa. Vinokas VINOKAS

HELMIKKO

RIITTA-KAISA VOIPIO KÄHKÖNEN SEPITTI SCHJERFBECKISTÄ NÄYTELMÄN Kuopion kaupunginteatterissa nähtiin kuluneella kaudella hieno tarina taiteilija Helene Schjerfbeckistä. Sen on kirjoittanut Sirpa Kähkönen. Kävin katsomassa kevään viimeisen esityksen ja olin aivan myyty. Ylt’ympäriinsä remontoitu teatteritalo teki myös vaikutuksen, kappale meni pienellä Maria-näyttämöllä. Kiihkeän intiimin näytelmän nimi on HELENE S. – RAKKAUDELLA. Tuntui kerrassaan mahtavalta seurata vanhanaikaista kunnon HELMIKKO

ROSKALIIKE 15 VUOTTA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen 15-vuotias Roska päivässä -liike herättää paljon myönteisiä tunteita ja tekoja – miksi ei vielä kaikissa? Juhlavuonna Roskaliikkeeseen on liittynyt useita korkeakulttuurin edustajia, esimerkiksi Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Samaan aikaan moni työtön ja eläkeläinen löytää elämäänsä innostavaa sisältöä Roskaliikkeestä. Palkkatyöhönsä uupuneet saavat virkistystä ja voimia kerätessään roskia ROSKALIIKE 15 VUOTTA

ESTEETTÖMÄT TANSSIT

Teksti: Kirsti Reijonen Esteettömät tanssit -projektilla pyrittiin lisäämään erilaisten ihmisten yhdessäoloa ja poistamaan ennakkokäsityksiä ja pelkoja. Toteutuksessa otettiin huomioon erilaiset tarpeet. Kukin tanssahteli tyylillään. erjantaina 24.4.2015 tanssittiin Sodankylän Kunnantalon Valtuustosalissa. Järjestökeskus Kitinen ry sekä Sodankylän potilas- ja vammaisjärjestöt ideoivat esteettömät tanssit. Lähes sata osallistujaa saapui paikalle seuraamaan lasten tanssiesityksiä ja liikkumaan paikallisen Elixir-yhtyeen tahdittamina. Rohkaisua ESTEETTÖMÄT TANSSIT

NÄKÖPIIRI

NÄKÖPIIRI – KIRJALLINEN KOHTAUSPAIKKA Teksti: Elina Kujanpää Kirja elää ja kirjallisuudesta keskustellaan ainakin näkövammaisten kesken. Pääsimme mukaan Tampereen seudun Näkövammaisten Näköpiiriin. lettuani äänittää sanomalehtiä Tampereen seudun Näkövammaiset ry:ssä silloinen projektivastaava Terttu kysyi kerran, voisinko ryhtyä pitämään kirjallisuuspiiriä, jota oli usein toivottu. Koska kirjallisuus on aina ollut itselleni tärkeää, suostuin mieluusti. Ensimmäinen kerta oli 16.2.2010, jolloin NÄKÖPIIRI

KEIJUMUMMO

Teksti: Ilkka Väisänen Keijumummo ökköjen ja lohikäärmeiden maassa. Pirkko Stoltin satutaulut kosketeltavina. letko koskaan nähnyt tai tunnustellut ökköä? Tai lohikäärmeen hampaita, sieraimia tai pitkiä ja teräviä kynsiä? Satuolentojahan liikkuu keskuudessamme pilvin pimein. Jokaisella on oma mielikuvansa siitä, miltä ne näyttävät. Toukokuun ajan saattoi Iiris-keskuksessa Helsingissä tehdä tuttavuutta Pirkko Stoltin luomien satuhahmojen kanssa Koskettelun iloa -näyttelyssä, KEIJUMUMMO

TOISIN SILMIN

Teksti: Rauni Laihonen Kolmen näkörajoitteisen taiteilijan teoksia nähtiin Espoon Kulttuurikeskuksessa. Jokainen heistä on heikkonäköisenä oppinut uuden tavan tehdä taidetta. Toisin silmin -näyttelyssä kaikki työstivät teoksissaan Kasvamisen ja kukkimisen teemoja. Kuvataiteilija Maarit Hedman, 47, veistostaiteilija Erja Tulasalo, 41, ja valokuvaaja Ismo Tilanto, 63, olivat sommitelleet seinille ja pöydille teoksiaan ihmisten katseltaviksi, tunnusteltaviksi ja ihailtaviksi. Ensimmäisen kerran TOISIN SILMIN

KUINKA-KUM-MAA

Teksti: Riikka Hänninen Huhtikuussa Sokeain kuunnelmaraati valitsi taas parhaan kuunnelman Yleisradion vuoden 2014 kotimaisista ensiesityksistä. Voittaja on neliosainen lastenkuunnelma Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla. Sen on Marjatta Kurenniemen romaanista dramatisoinut Melina Voipio. Kuunnelman on ohjannut Anne Rautiainen. Äänisuunnittelusta vastaa Ari Mursula. Keskeisissä rooleissa ovat Ulla Raitio (Pau-tyttö) ja Emilia Sinisalo (prinsessa Lilaloo). Raati mielistyi tähän valopilkkuun, joka KUINKA-KUM-MAA

SUVEN LAULAJA

SUVEA SOITTAA SATAKIELI Teksti: Hannes Tiira Laulaos oi, satakieli! Saammehan kevään vain kerran vuodessa. Nämä japanilaisen Okikatsen säkeet ovat uusimman kirjani motto. Kirjan niin ikään runollinen alaotsikko: lehdon ja lemmen laulaja, viittaa yön muusikon kahteen merkitykseen mielessämme. Ajattelemme linnun laulavan kauniilla paikoilla ja soittavan suviyön romanssia sulosävelin. Kirjassa käsittelen sekä oikeaa että mielikuvien satakieltä. Vattu- SUVEN LAULAJA