Joel

LUKUNURKKA SYDÄMEN SIVISTYS

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Reetta Meriläinen: Tytön tie, Kirjapaja, 2015 – Liisa oli kuullut jo kansakouluun pyrkiessään aikuisen kouluammattilaisen suusta, että ”ei niin köyhistä oloista voi tulla hyvätasoisia lapsia”. Samansisältöisiä lauseita kuulin itsekin jopa opiskeluvuosina, kertoo Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Reetta Meriläinen. Köyhistä Pohjois-Karjalan oloista lähtöisin oleva Meriläinen on tavannut työssään paljon eliitin ihmisiä ja miettii muistelmakirjassaan LUKUNURKKA SYDÄMEN SIVISTYS

PIIPAHDUS SATOJEN VUOSIEN TAAKSE

Teksti: Rauni Laihonen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjesti tiloissaan 1700-luvun tavoista ja pukeutumisesta kertovan tapahtuman. Loviisalainen diplomikosmetologi Jaana Kolu-Vuojärvi, 53, on perehtynyt asiaan ja hänet oli saatu vanhoine pukuineen tilaisuuteen. Ilta alkoi pukemalla Jaanalle ranskalainen Aurinkokuninkaan aikainen Rope-mallinen puku. Se oli virallinen hovinaisen puku Versailles’ssa rokokoon aikaan. Laki määräsi jokaisen pukeutumaan säätynsä mukaisesti. Ropepuvussa lanteilla olevat pönkät PIIPAHDUS SATOJEN VUOSIEN TAAKSE

KUVIA RAKKAUDESTA JA VALLAN TAKAISIN OTTAMISESTA

Teksti: Erja Tulasalo Iiu Susiraja otti lapsena ensimmäisen omakuvansa. Tuolloin kukaan ei vielä tiennyt, että hänen omakuvansa ja videonsa tulisivat puhuttelemaan ja hämmentämäänkin ihmisiä monessa maassa. Wäinö Aaltosen museon kahvila Turussa on luova kohtaamispaikka pakkaspäivän valolle ja kahvilan lämpimälle valaistukselle. Tuossa tunnelmassa on hyvä kuulla Iiu Susirajan, 40, ajatuksia hänen taiteestaan ja tulevasta näyttelystään museon KUVIA RAKKAUDESTA JA VALLAN TAKAISIN OTTAMISESTA

KIELTOLAKI POLIISIN RIESANA 1920-LUVUN VIIPURISSA

LUKUNURKKA Teksti Timo Leinonen Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva. Atena 2015. Tietokirjailijana tunnettu Mikko Porvali tekee aluevaltauksen rikosromaanin tiukasti kilpaillussa maastossa. Sarjansa ensimmäisessä osassa hän esittelee Viipurin poliisin Etsivän Osaston komisariot Jussi Kähösen ja Salomon Eckertin keskellä Karjalan kannaksen rikollisuuden kaaosta. Dekkarit kuuluvat jatkuvasti kustannusohjelmaan jokaisessa yleiskustantamossa. Suosittu kirjallisuuden laji saa uusia ystäviä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon KIELTOLAKI POLIISIN RIESANA 1920-LUVUN VIIPURISSA

KIELTOLAKI POLIISIN RIESANA 1920-LUVUN VIIPURISSA

LUKUNURKKA Teksti Timo Leinonen Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva. Atena 2015. Tietokirjailijana tunnettu Mikko Porvali tekee aluevaltauksen rikosromaanin tiukasti kilpaillussa maastossa. Sarjansa ensimmäisessä osassa hän esittelee Viipurin poliisin Etsivän Osaston komisariot Jussi Kähösen ja Salomon Eckertin keskellä Karjalan kannaksen rikollisuuden kaaosta. Dekkarit kuuluvat jatkuvasti kustannusohjelmaan jokaisessa yleiskustantamossa. Suosittu kirjallisuuden laji saa uusia ystäviä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon KIELTOLAKI POLIISIN RIESANA 1920-LUVUN VIIPURISSA

JÄNNÄRIJOUTSENET LENTÄÄ JÄLLEEN

UUSI KUUNNELMA: PIRITTA Teksti: Anne Huttunen Harrastajaryhmä Jännärijoutsenet pääsi taas kuunnelmantekoon – näin syntyi Piritta. Teksti: Anne Huttunen Kirjoita minulle lapsirooli Harrastajaryhmä Jännärijoutsenet oli juuri julkaissut netissä uusimman jatkokuunnelmansa Peilinlumetta. Minä, ryhmän käsikirjoittaja ja ohjaaja, luulin, että se jäisi viimeiseksi kuunnelmaksemme. Vaikka olimme saaneet mukavasti apurahojakin, kaikki kolme kuunnelmaa oli pääasiassa rahoitettu minun säästöilläni ja JÄNNÄRIJOUTSENET LENTÄÄ JÄLLEEN

TURJAILIJA = KIRJAILIJA HEIKKI TURUSEN ELÄMÄKERTA

Teksti: Pasi Päivinen Pohjoissavolainen toimittaja-kirjailija, Antti Heikkinen, on kirjoittanut ihailemastaan kirjailija Heikki Turusesta tarinaa reilut 300 sivun verran. Elämäkertateoksen nimi on Turjailija: Heikki Turusen elämä ja teot. Kirja julkaistiin viime vuoden lopulla Siltalan kustantamana ennen Heikki Turusen 70-vuotissyntymäpäivää 9. joulukuuta. Tinkimätön työssään ja aatteissaan Antti Heikkinen kirjoittaa Turusen kirjoista ja värikkäistä elämänvaiheista kaunistelematta mutta sydämellisesti. TURJAILIJA = KIRJAILIJA HEIKKI TURUSEN ELÄMÄKERTA

TUUKKA OJALA – KOODAUSTA JA KULTTUURIA

MAAILMA ON MINUN 6 Teksti: Minja Survonen Omien sanojensa mukaan Tuukka Ojala (s. 1994) pomppii asioiden edessä ja takana puuhaillen piilossa kaikenlaista pientä. Paljon kaikenlaista pienempää ja suurempaa tamperelainen ohjelmistotuotannon opiskelija on ehtinytkin puuhailla. Ennen harrastuksiin kuulunut ohjelmointi on nyt täysipäiväistä opiskelua. Tampereen ammattikorkeakoulussa on menossa kolmas vuosi. Tuukan opintoihin kuuluu käytännön ohjelmointia, ja tähän TUUKKA OJALA – KOODAUSTA JA KULTTUURIA

ASIANTUNTIJAN EDUSKUNNASSA

Teksti: Päivi Kremenenko Viljami Kammonen työskentelee eduskunnassa. Heikkonäköinen nuorimies on uskaltanut tehdä sitä, mikä häntä kiinnostaa. Jos eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on ylihuomenna aamu-tv:ssä, etsin tausta-aineistoa hänen tuekseen. Jos ohjelmassa haastatellaan muitakin, haen tietoa siitä, mitä he todennäköisesti sanovat, Viljami Kammonen, 28, kertoo tehtävistään. – En kulje pitkin ja poikin eduskuntaa Lindtmanin perässä vaan hoidan ASIANTUNTIJAN EDUSKUNNASSA

”SEURAAVAKSI OSTAN TAMPEREEN”

MIKKO HERRANEN UUDEN MUSIIKIN KILPAILUN JÄLKEEN Teksti: Tanja Rantalainen Mikko Herranen, 39, halusi olla yhdenvertaisuussymboli Uuden Musiikin Kilpailussa. Suunnitelmissa oli lentää Euroviisufinaalissa Tukholmassa. Vaikka matka katkesi semifinaaliin, Mikko jäi saamapuolelle. En ole koskaan ollut säälipisteiden perään. Jos näkövammaisuudesta puhutaan, haluaisin, että siitä puhutaan hyvällä tavalla, Mikko Herranen sanoi Kulttuuripalvelun toimistolla tammikuussa. Iiris-keskuksen ravintolasalissa järjestettiin ennen ”SEURAAVAKSI OSTAN TAMPEREEN”

RAKKAUS ON SOKEA

Teksti ja kuvat: Ali Kinnunen Luvassa hauskaa ja vaikuttavaa Näkövammaisteatteri onnistuu siinä missä moni televisioviihde epäonnistuu. Huhtikuussa esitettävä Rakkaus on sokea naurattaa mutta myös riipaisee sydänalasta. Näkövammaisteatterin uusimmassa ollaan vanhainkodissa, joka sijaitsee siirtokunnassa Venuksessa. Eletään samaa vuotta kuin tunnetussa laulussa eli vuotta 2080. Kaikki asukkaat ovat vähintään satavuotiaita. Tulossa – jo huomenna – ovat Tähtijuhlat RAKKAUS ON SOKEA

KAJASTUS 85 VUOTTA

Teksti: Ali Kinnunen Tämä vuosi on Kajastuksen ja sen kustantajan Näkövammaisten Kulttuuripalvelun juhlavuosi. Kajastus on täyttänyt 85 vuotta helmikuussa, Kulttuuripalvelu täyttää syyskuussa. Kajastuksen perusti Anna Friman -niminen sokea hieroja ja kirjastontäti, jota ystävät saivat kutsua Anniksi. Aluksi kajastukset ilmestyivät nimellä Varjojen mailta. Jo ensimmäisen numeron ilmestyminen oli ihme. Anna oli monien yritysten jälkeen saanut houkuteltua KAJASTUS 85 VUOTTA

MInna Lindgrenin kirjailijavierailu

”PINTA VOI OLLA KEPEÄÄ MUTTA SYVÄLTÄ PITÄÄ KOURAISTA” Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Minna Lindgrenin kirjailijavierailu Älyseinällemme ilmestyy installaatio. Tässä installaatiossa on raitiovaunu, jossa soi Brucknerin musiikkia. Siinä on vanhus, joka tarkkailee ohikiitävien vanhojen rakennusten arkkitehtuurisia yksityiskohtia, sormet sanakirjan sivujen välissä. On muita vanhuksia, usein vankeina omissa todellisuuksissaan. Ja siinä on älytaulu, jossa välkkyy teksti ”ihan mahtavuutta”. MInna Lindgrenin kirjailijavierailu

KAJASTUS 85

Tälle sivulle kootaan luettavaa Kajastuksen ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n 85-vuotisjuhlavuodesta.

SANKARILLINEN SELVIYTYJÄ – osa 2

Azra Tayyebi Teksti: Pasi Päivinen Azra Tayyebi on Joensuussa asuva 28-vuotias sokea Itä-Suomen yliopistosta valmistunut tietojenkäsittelytieteen maisteri. Hän on kotoisin Iranista, jossa hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon ja hakeutui jatkamaan opintoja Suomeen. Runsas vuosi sitten Kajastuksen lokakuun numerossa 2014 kerrottiin Azran alkutaipaleesta Suomessa, joten on tullut aika kertoa hänen opintojensa edistymisestä ja kuulumisistaan. Elokuussa 2013 Iranista SANKARILLINEN SELVIYTYJÄ – osa 2

HANSKIN SANAVISA

HANNES TIIRA Piilosanat kohtelevat tällä kertaa kaltoin ihan tietynlaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan. Muuten mennään tavallisilla sanaseppo-säännöillä. Kirjat/niiden tekijät löytyvät lauseista. 1. Au-pointsit aiheena Lucyllä. 9 + 7 kirjainta 2. Mies perheineen käveli 850 km ja sen lajinsa hän hallitsi hyvin. 5 + 5 3. Lehtivaara menetti näkönsä puoskarin käsittelyssä. 6 4. Satavuotiaaksi elänyt Vilho HANSKIN SANAVISA

KUVAILUTULKATTU ONNELI JA ANNELI JA NÄKÖVAMMAISTEN ATENEUM

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA TANJA RANTALAINEN Saara Cantellin Onnelin ja Annelin talvi on ensimmäinen lastenelokuva, joka on mahdollista kokea elokuvateatterissa kuvailutulkattuna. Kuvailutulkkauksen kuulee omaan älylaitteeseen ladattavan MovieReading-sovelluksen kautta. Hurmaavan elokuvan tinkimättömällä ammattitaidolla tehdystä kuvailutulkkauksesta vastaavat Anu Aaltonen, Carita Lehtniemi ja Heikki Ekola. Lapsiyleisölle suunnatusta kuvailutulkkauksesta on toimistolla iloittu tunteet erityisen valtoimenaan. Itse satuin ensi-iltaa seuraavana lauantaina Tennispalatsiin. KUVAILUTULKATTU ONNELI JA ANNELI JA NÄKÖVAMMAISTEN ATENEUM

MONENLAISIA PALVELUKOKEMUKSIA, AURAUSVIITTOJA JA UUDENLAISIA ELÄMÄNMUUTOKSIA

OUNASVAARAN KAINALOSSA RAISA KUUSELA Elokuvateattereihin tuli uusi Napapiirin sankarit. Pitihän se näin nykyisenä lappilaisena käydä katsomassa, mitenkä länsikairan murre taittui maamme ykkösnäyttelijöiltä. No, hyvinhän se. Välillä olisi kaivannut kuvailutulkkausta – visuaalisia kohtauksia oli jonkin verran. Kuitenkin sai nauraa vedet silmissä siihen malliin, että suosittelen kyseistä elokuvaa kyllä kaikille komedian ystäville. Varsinaisesti elokuvakokemuksesta jäi kuitenkin mieleen MONENLAISIA PALVELUKOKEMUKSIA, AURAUSVIITTOJA JA UUDENLAISIA ELÄMÄNMUUTOKSIA

KOIRA EI KOSKAAN ARVOSTELE KUVAANSA

PISTEITÄ JOUKO LEHTONEN Onko parempi kuvata koiraa studiossa vai pellon reunalla? Miten valmistautua rauhallisen tai villimmän koiran kuvaamiseen? Näitä asioita valottaa asiaan erikoistunut kuvaaja Emilia Savolainen. Hänestä tärkeintä on tuoda esiin koiran oma persoona. Hän aloitti kuvaamisen 2012. ”Koirakuvauksessa viehättää eniten mallien vilpitön ilo ja rehellisyys. Tuttua koiraa voi kuvata niin monta kertaa kuin huvittaa. KOIRA EI KOSKAAN ARVOSTELE KUVAANSA

TERVEISIÄ, RITA JA MARI!

HEIJASTUKSIA GYÖNGYI PERE-ANTIKAINEN Nousen bussista ja minuun tarttuu käsipari ensin vasemmalta ja hetken päästä toinen oikealta. Vasempaan käsipariin kuuluva ääni on etäisesti tuttu, toinen aivan uusi. Halaukset, kättelyt ja naurahdukset, sitten lähdemme kävelemään poispäin pääkadulta. Keppini pyörivä lumipallokärki suhisee ja rytisee epätasaisella asfaltilla, kaksien korkokenkien hienoisesti laahaava kopina seuraa sandaalieni matalampia läpsähdyksiä. He selittävät innokkaasti TERVEISIÄ, RITA JA MARI!

LIUKUPORTAISSA

OPASKOIRA PEKKO MARIANNE TENHAMI Viime lehdessä päivittelin monia tietöitä, jotka täällä kotikaupunginosassamme hankaloittavat liikkumistamme. Niin ne tekevät vieläkin, mutta onneksi saimme kuitenkin Opaskoirakoululta apuja ja kouluttaja kävi katsomassa kauheita tietöitä ja varmistamassa, että emäntäni oli opettanut kiertotiet minulle oikein. Olemme saaneet Opaskoirakoululta apua myös toiseen, Suomessa ihan uuteen juttuun: liukuporrasopastamiseen. Nyt te ihmiset tietysti kauhistelette, LIUKUPORTAISSA

ART NOUVEUA

VINOKAS Sokea mies Vinokas kulki ystävänsä kanssa markkinoilla. Markkinat olivat valtavat. Siellä oli omat käytävänsä puutuotteille, vaatteille, ruoalle, kukille, koruille, antiikille ja niin edelleen. Vinokas sanoi ystävälleen: – Voisimmeko mennä katsomaan antiikkia. Ystävä vilkaisi karttaa ja he jatkoivat matkaa. Kulkeminen tyssäsi. Vinokkaan repusta sojottavat kaksi kävelykeppiä tarttuivat myyntikojujen matalalle viritettyihin katoksiin. Kävelykeppien kahvat oli veistetty ART NOUVEUA

LUKUTAITO LUO MONENLAISTA HYVÄÄ

HELMIKKO RIITTA-KAISA VOIPIO Melkein 50 vuotta sitten näin Sokeain ammattikoulussa, kuinka tuolloin keski-ikäinen ihminen oppi lukemaan. Mies kuului romaniheimoon eikä ollut päässyt kouluun perheen kiertolaiselämän vuoksi. Mutta äidinkielen ja pistekirjoituksen opettaja sai hänet ensin tavaamaan, sitten lukemaan sisältä. Siitä miehelle avautui uusi maailma. Prosessia oli huikea seurata. Opettaja oli Anna-Liisa Ketonen, nykyään Hiltunen, sokeainopetuksen valovoimainen LUKUTAITO LUO MONENLAISTA HYVÄÄ

SAKSAN KUMPPANI ITÄRINTAMALLA

Teksti ja kuva: Timo Leinonen ”Suomi kävi vuosina 1941 – 1944 erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan olematta Saksan liittolainen”, Mikko Uola kirjoittaa tuoreessa tutkimuksessaan. Kun Suomen tasavalta vietti itsenäisyytensä 50:ttä vuosijuhlaansa, historiaan kääntyneet katseet seuloivat erityisesti sotahistoriaa. Muutenkin kuin pelkästään käsillä olevan julkaisun perusteella voidaan olettaa sotien vaiheiden nousevan esiin myös vuoden 2017 juhlallisuuksissa. Esimakua tulevasta on SAKSAN KUMPPANI ITÄRINTAMALLA

KULTTUURI MUKAVAMMAKSI VAMMAISTEN TAIDOIN

Teksti: Hannes Tiira Vammaiset eivät ole vain kulttuurin kuluttajia vaan myös taiteen tuottajia ja tekijöitä. Tämä idea lähtökohtana on Porissa pidetty kolmena syksynä peräkkäin kulttuuritapahtuma nimeltä Mukavammaksi. Kaikki esiintyjät ovat tavalla tai toisella vammautuneita henkilöitä, yleisölle tapahtuma on avoin. Kulttuuritalo Annankatu 6 eli monista romaaneista ja Reijo Mäen dekkareista tuttu Annis sopii foorumiksi hyvin. Kaupunginjohtaja KULTTUURI MUKAVAMMAKSI VAMMAISTEN TAIDOIN

KOHTI LUOVAA KIRJOITTAMISTA

Teksti: Kari Huuskonen On varhainen sunnuntai aamu. Itäkeskuksen Tallinnanaukion peittää vielä ohut usvaverho. Riennän rauhallisuutta henkivän aukion halki määränpäänäni Iiris, Näkövammaisten kulttuuripalvelu ja kirjailija Elina Hirvosen vetämän luovan kirjoittamisen kurssin toinen päivä. Kaikki alkaa henkilöhahmojen rakentamisesta On pakko seisahtua vielä hetkeksi Tallinnanaukion laidalle, kuunnella ja aistia ympäristön ääniä. Etsin harvalukuisten ihmisten joukosta erityisesti erästä nuhjuista KOHTI LUOVAA KIRJOITTAMISTA

JOULULAHJAKSI KUUNNELMIA

Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaisten Kulttuuripalvelu on tuottanut Sari Kekkosen Tähtitaivaan alla sekä Ilkka Väisäsen Lasikatse -kuunnelmista cd:n. Kaksi hyvin erilaista kuunnelmaa on loistavaa joulukuuntelemista. Olisiko tässä hyvä lahja pukinkonttiin? ”Nyt on nyt eikä myöhemmin.”, todetaan Sari Kekkosen Tähtitaivaan alla -kuunnelmassa. Se on lämminhenkinen, herkkä draama opiskelijatytön ristiriitaisista perhesuhteista. Omintakeisten isovanhempien keskinäinen kahinointi sekoittaa myös nuoremman JOULULAHJAKSI KUUNNELMIA

MAAILMA SIISTIKSI

Kajastuksen Lukunurkkaan kymmeniä kirja-arvioita kirjoittanut toimittaja Tuula-Maria Ahonen on myös Roska päivässä -liikkeen perustaja ja sen vannoutunut puolestapuhuja. Roskaliike on sydämen ja omantunnon liike. Äiti Amma puolestaan on maailmankuulu rauhan ja rakkauden lähettiläs, joka levittää oppian halaamalla ja syleilemällä. Oikealta nimeltään Äiti Amma on Mata Amritanandamayi. Hänet tunnetaan kautta maailman nimellä Amma, joka tarkoittaa äitiä. MAAILMA SIISTIKSI

”HALUSIN TEHDÄ HELENASTA RÄVÄKÄN”

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Tommi Kinnusen toisen kirjan päähenkilö on syntymäsokea Helena, joka käy sokeainkoulun ja työskentelee pianonvirittäjänä Helsingissä sodan jälkeisenä aikana. Tuskinpa olisi ollut sopivampaa paikkaa kirjailija Tommi Kinnusen tapaamiseen Turussa kuin Pienen kirjakaupan kahvila. Lounasaikaan kahvila oli täynnä, mutta tilaa löytyi kirjakaupan puolelta pyöreästä pöydästä. Tunnelma oli kodikas, kahvi hyvää ja leivonnaiset maukkaita. Tommi ”HALUSIN TEHDÄ HELENASTA RÄVÄKÄN”

AATE, PETOS, RAKKAUS

Teksti: Pilvi Meriläinen Draamasarja Punainen kolmio kertoo Suomen tunnetuimman kommunistin Hertta Kuusisen ja ministeri Yrjö Leinon raastavan rakkaustarinan. Punainen kolmio tulkitsee myös maamme lähihistoriaa mielenkiintoisen poleemisesti ja vastaa kysymykseen: kuinka Suomi vältti ns. rauhanomaisen siirtymisen sosialismiin. Tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1934-1948. Tarina perustuu todellisiin henkilöihin, mutta on tekijöidensä tulkinta Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon rakkaudesta ja AATE, PETOS, RAKKAUS