Joel

MAURI JA MUSTIS

Timo Kokkila Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuvassa on kuusi ruutua ja puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat MAURI JA MUSTIS

HYMY, MILTEI KUNINGATTAREN

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Ehkä pieni tyttö pyysi: ”Äiti, ota minusta sellainen kuva, jossa olen kaunis kuin kuningatar!” Ehkä äiti antoi ymmärtää, ettei valokuva valehtele, eikä pieni tyttö enää halunnut valokuviin. Mutta keski-ikäinen nainen kapinoi: vaikkei valokuva valehtele, sen saa näyttämään kohteestaan asioita, jotka vilahtavat vain hetkisiksi, vaikkapa kuningattaren kauneuden. Mietin pitkään, uskallanko mukaan. Leenan lämmin HYMY, MILTEI KUNINGATTAREN

SUKELLUS MINÄKUVAN MAAILMAAN VALOKUVAN KAUTTA

Teksti: Tuike Merisaari Näkövammaiset kulttuurinystävät ry järjesti jäsenilleen OmakuvaMinäkuva-kurssin Iiriksessä. Kurssin keskeisenä teemana oli minäkuva valokuvan kautta. OmakuvaMinäkuva on menetelmä, jossa ihminen voi käydä läpi itseään eli omaa minäkuvaansa rakentaen ajattelunsa hänen haluamassaan tilanteessa otetun valokuvan ympärille. Menetelmä pohjautuu taideterapian muotona käytettyyn valokuvaterapiaan. Osallistujia oli kahdeksan henkilöä +kolme avustajaa. Kurssin piti valokuvaaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, kouluttaja SUKELLUS MINÄKUVAN MAAILMAAN VALOKUVAN KAUTTA

HANSKIN HELPOT

Hannes Tiira Käymme itsenäisyytemme tulevan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi läpi maamme historiaa. Pääpaino lepää tälläkin kertaa kyltyyrin kynnöksillä, mutta kaikki tehtävät ovat piilosanoja. Hoksaamisen iloa! 1. Ei ensimmäinen suomenkielinen teos ollut mikään huoltoasemaopus. 8 kirjainta ja – 2. Virran palatsi vartioi entistä itärajaa. 11 kirjainta 3. Maskulaisen virsiä on laulettu myöhemminkin. 8 4. Näytäpäs tohtori tie Roomaan, HANSKIN HELPOT

NYT NENÄT AUKI

Teksti: Erja Tulasalo Helsingin kaupunginmuseon neljännen kerroksen HAJU-näyttely ravistelee perinteistä museokäsitystä. Näyttely on rakennettu pääsääntöisesti yhden aistin ympärille. Jotain raikasta ja kevyttä leijailee sieraimista sisään, kun astun hissistä ulos museolehtori Sauli Seppälän johdolla. Tuoksu vahvistuu varsinaiseen näyttelytilaan siirryttäessä. – Museomme neljäs kerros on eräänlainen laboratorio, jossa voimme kokeilla uusia ideoita ja immateriaalinen HAJU-näyttely testaakin, voiko NYT NENÄT AUKI

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Tanja Rantalainen ”On joulu, sua kaipaan” Kulunut syksy on ollut iloisen kiireinen. Kulttuuripalvelu järjesti 2. marraskuuta yhdessä Suomen elokuvasäätiön ja Kuuloliiton kanssa Esteettömyys elokuvateatterissa -työpajan Mediakeskus Lumen Sampo-salissa. Yhdenvertaisuusfoorumi Saavutettavuus 3.0:n ennakko-ohjelmana järjestetyssä miniseminaarissa kuultiin muun muassa elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarisen lupaus siitä, että vuonna 2017 elokuvasäätiön toiminnan teemana on elokuvan saatavuus ja saavutettavuus. Paikalla KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

MUISTAA, MUISTELLA

HEIJASTUKSIA Gyöngyi Pere-Antikainen Olen tullut siihen ikään, jossa joudun kasvotusten vanhempieni muistiongelmien kanssa. Isäni, perheen entinen ehdoton välkky, sai rutiinileikkauksen yhteydessä komplikaation, joka on kiihdyttänyt hänen aivojensa jo aiemmin huomattua rappeutumista. Tauti on ollut hidas, eikä sitä varsinaisesti ole vielä diagnosoitu, miehethän eivät vapaaehtoisesti mene lääkärin puheille. Hän yrittää vielä tehdä työtä, yrittää ajaa autoa MUISTAA, MUISTELLA

TAIDETTA KADULTA JA JÄÄTELÖÄ LUMESTA

PISTEITÄ Jouko Lehtonen Onko sinulla pulaa ajasta? Tuntuuko että aikasi ei millään riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisit tehdä? Uskon, että nämä kysymykset ovat hyvin monelle tuttuja ja jopa ahdistavia. Mutta ajatellaanpa asiaa toiselta kantilta: entä jos emme osaa riittävästi antaa arvoa joutilaisuudelle. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että aivan selvä “pitkästyminen” voi luoda hyvän maaperän TAIDETTA KADULTA JA JÄÄTELÖÄ LUMESTA

UIMASSA

OPASKOIRA PEKKO Marianne Tenhami ”Aaa, Pekko tuli”, kuulemme ilahtuneen hihkaisun opastaessani emäntääni Lauttasaaren uimahalliin. Minua on vastassa kaksi opiskelijaa, joiden kanssa olen oikein tervetullut viettämään aikaani emäntäni käydessä uimassa. ”Välillä se makoilee ja välillä tulee meidän kanssa tänne kassalle. Sitten se laittaa pään syliin ja komentaa tassulla rapsuttamaan”, kuvailee toinen opiskelijatytöistä tekemisiäni emännälleni. Emäntäni torui UIMASSA

LUKUNURKKA: PARHAITA KASVATUSAJATUKSIA

Tuula-Maria Ahonen Jarno Paalasmaa: Maailman parhaat kasvatusajatukset Into Kustannus, 2016 Mikä on kasvatuksessa ja ihmisessä olemisessa oleellista? – Ihannoimme teknologiaa. Sivistys ja ihmisenä kasvaminen on kutistettu EU:n ja OECD:n piirissä testipistemääriksi ja taitopuheeksi, toteaa kasvatusvaikuttaja, opettaja Jarno Paalasmaa. -Oppiminen valjastetaan kilpailukyvyn ja talouden palvelukseen. Voimmeko hyvin tässä yhteiskunnassa? -Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko 2000-luvun, Paalasmaa LUKUNURKKA: PARHAITA KASVATUSAJATUKSIA

HÄMEEN-ANTTILA KIERSI SAVOSSA

HELMIKKO Riitta-Kaisa Voipio Nykyään kunnissa budjetoidaan aina vain vähemmän rahaa kulttuuritapahtumiin, kuten vaikkapa kirjailijavierailuihin. Olen kokenut sen isona puutteena. Siksi hyökkäänkin heti paikalle, kun joku ilmaantuu näille kulmille kertomaan työstään ja teoksistaan. Marraskuussa kolme keskisavolaista kuntaa kutsui Virpi Hämeen-Anttilan kylään, ja menin Leppävirran tunnelmalliseen kirjastoon häntä kuuntelemaan. Samoilla matkakuluilla saatiin iloa ja valoa lukuisammille lukutoukille, HÄMEEN-ANTTILA KIERSI SAVOSSA

SILMUKKA – RUUTUPIIRROKSIA PISTEKIRJOITUKSELLA

Teksti: Eeva Korkala Kaksi nurin, kaksi oikein! Tässä artikkelissa haluan kertoa näkövammaisten käsityötaidoista, lähinnä neulomisesta. Käsitöiden tekeminen on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt sekä näkevien, että näkövammaisten keskuudessa. Silti koko ajan monet ihmiset neulovat, virkkaavat, ompelevat tai luovat monin eri tavoin asusteita ja koristeita. Aiemmin käsityö oli monelle ammatti. Ainakin moni sai käsityötuotteista pieniä lisäansioita. Nykyisin SILMUKKA – RUUTUPIIRROKSIA PISTEKIRJOITUKSELLA

KOSKETA JA KUUNTELE

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Mitäkö tein pyhäinpäiväviikonloppuna tänä vuonna, vuosi sitten, kaksi, kolme tai vaikka kuusi vuotta sitten? Yhtä vuotta lukuunottamatta vastaus on sama: vietin perjantain ja lauantain Tuusulan majatalo Onnelassa. Perinteet luovat helposti dejavu-tunteen, on vaikea erottaa eri vuosia toisistaan, sijoittaa keskustelut ja kohtaamiset ajallisesti, mutta muistan täsmällisesti toistuvana sen tunnelman, kun joukko tuttuja ja KOSKETA JA KUUNTELE

SUURI KUIN TRUMP

VINOKAS Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas sulki television keskiviikkoaamuna. Hän oli kuunnellut Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloslähetystä. Trump voitti vaalit. Clinton oli esiintynyt asiallisemmin ja rehellisemmin, ja hänellä oli massiivisesti enemmän kokemusta maailmanpolitiikasta. Trump oli valehdellut, halventanut naisia ja maahanmuuttajia, uhkaillut muita maita, ylipäätään puhunut niin epäpoliitikkomaisesti kuin presidenttiehdokas vain voi. Ja hänet valittiin maailman ylivoimaisesti suurimman SUURI KUIN TRUMP

KUKOT HERÄTTÄVÄT PÄIVÄNTASAAJALLA

Teksti: Ari Suutarla Vapaa matkakertomus Abilis-säätiön arviointimatkasta Ugandaan 17. – 26. lokakuuta 2016 – osa 1/2. Henkilöt: Ari Suutarla, vanha pappi, Helsinki, Abilis-säätiön muinainen varapuheenjohtaja, nykyinen hallituksen jäsen Kirsti Salin, edellisen puoliso ja henkilökohtainen avustaja Evelina Kuusinen, Kelan palkkaama, upea kuulonäkövammaisten tulkki Slade Syakango, hankekoordinaattori Abiliksen toimistolta Marjo Heinonen, Abiliksen toiminnanjohtaja ja sopimusneuvottelija retken kolmena KUKOT HERÄTTÄVÄT PÄIVÄNTASAAJALLA

LUKUNURKKA: TUNNE TUNTEESI

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Katja Myllyviita: Tunne tunteesi Duodecim, 2016 Kun tunnet ja säätelet tunteitasi, voit paremmin! Kulttuurimme pitää tunteita enemmän ”naisten asiana”, vaikka kaikilla ihmisillä on samanlaiset biologiset valmiudet tuntea perustunteita. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita oikaisee kirjassaan monia tunteisiin liittyviä väärinkäsityksiä ja antaa opastusta parempaan tunne-elämään. Monesti tunteita luokitellaan todellisuutta ymmärtämättömästi ”negatiivisiksi” tai ”positiivisiksi”. LUKUNURKKA: TUNNE TUNTEESI

TOIVO JOULUNA SYDÄMESSÄ

Teksti: Tuula Paasivirta Toivo tuo monia mielleyhtymiä, alkaen henkilöiden nimistä ja tunnetiloista, joita kohtaamme elämässämme. Toivon viereen kytkeytyy toisinaan vaikeitakin tilanteita. Tällöin luonnollisesti toivotaan parempaa elämää tai parantumista. Toivo ja unelmat ovat priimusmoottori elämänpolulla, sen iloissa ja suruissa. Kristillisestä näkökulmasta Uuden odotus liittyi myös vanhantestamentin ajan ihmisten elämään. Odotettiin pelastajaa, kuningasta, joka auttaa ja pelastaa. TOIVO JOULUNA SYDÄMESSÄ

KEISARIEN JALANJÄLJISSÄ

Teksti: Heidi Ikäheimonen Saimme elää hetken kuin keisarit ja pääsimme tapaamaan Imatran impeä. Langinkoskella keisarillisen perheen valokuvat kiehtoivat ajatuksia. Lokakuinen lauantaiaamu valkeni kauniina ja aurinkoisena. Hyvissä ajoin ennen kello yhdeksää väkeä alkoi kokoontua Kiasman pysäkille, josta nousimme bussiin matkataksemme kohti Imatraa ja Kotkaa. Kahden päivän retki Suomen suuriruhtinaskunnan keisareitten jalanjäljissä oli valmis alkamaan. Bussi oli KEISARIEN JALANJÄLJISSÄ

KOIRANELÄMÄÄ BANGKOKIN LAITAKAUPUNGILLA

Teksti: Olli Lehtinen Terveisiä Thaimaasta! Olen eksynyt asumaan Bangkokin laitakaupungille. Täällä hankitaan söpöjä koiranpentuja ahtaista ja lämpimistä eläinkaupoista tai ystäviltä. Lemmikkejä kohdellaan kai yleensä hyvin, mutta joskus koira syö liikaa, kakkaa lattialle tai kasvettuaan ei ole enää niin hellyttävä kuin pentuna. Omistaja jättää koiran asunnon ulkopuolelle eikä päästä enää sisään. Täällä on paljon kulkukoiria. Jokaisella KOIRANELÄMÄÄ BANGKOKIN LAITAKAUPUNGILLA

MULTAKURKKU MUISTELEE

Teksti: Pasi Päivinen Elämäkerta kansantaiteilija Jaakko Teposta Lokakuun 12. päivänä Iisalmen Peltosalmella julkistettiin Jaakko Tepon synnyinkodissa kansantaiteilijan elämäkerta. Jälleen asialla oli boheemeihin kulttuuripersooniin erikoistunut nilsiäläinen kirjailija-toimittaja Antti Heikkinen, jonka onnistuneiden Juice Leskisen ja Heikki Turusen elämäkertateosten jatkoksi syntyi kirja Ruikonperän multakurkusta. Yli 300-sivuinen eepos käsittelee Jaakko Tepon elämänvaiheita tarkasti veijarimaisella savolaishuumorilla ryyditettynä. Tämä ei ole MULTAKURKKU MUISTELEE

KOSKETTAVIN VEISTOS

Teksti: Ari Suutarla Lokakuun 25. päivänä avattiin Helsingin Sanomatalossa näyttely, jossa oli esillä sekä kuurosokeiden että muiden taiteilijoiden töitä. Erikoista näyttelyssä oli, että töitä saattoi vapaasti kosketella. Näyttelyn toteuttaja oli Suomen Kuurosokeat ry. Yhteistyökumppanina näkyi Suomen kuvanveistäjien liitto ry. Töitä näyttelyyn oli hyväksytty 16 eri taiteilijalta, heistä neljä kuurosokeiden riveistä. Enin osa töistä oli veistoksia. KOSKETTAVIN VEISTOS

ESTEETTÖMYYS ELOKUVATEATTERISSA

Teksti: Marianne Tenhami Esteettömyys elokuvateatterissa oli yksi Kulttuurin yhdenvertaisuusfoorumin ennakkotyöpajoista. Sen järjestivät Suomen elokuvasäätiö, Kuuloliitto ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu. Työpajan juonsi Tanja Rantalainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelusta. Aihetta oli ilmoittautunut kuuntelemaan ja siitä keskustelemaan noin sata henkilöä. Esteettömyys elokuvateatterissa vaihtelee sen mukaan, millä tavoin vammainen elokuvan katsoja on. Kuulovammaiset eivät katso mielellään kotimaisia elokuvia, koska eivät kuule repliikkejä. ESTEETTÖMYYS ELOKUVATEATTERISSA

SAAVUTETTAVUUTTA EDISTÄMÄSSÄ

Teksti: Marianne Tenhami Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti useiden yhteistyökumppaneiden kanssa kolmipäiväisen Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumin Helsingissä. Ennakkotyöpajoista, seminaaripäivästä ja tutustumiskäynneistä koostuvan foorumin aiheena oli teknologia sekä sen apu saavutettavuudessa. Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumin yhdessä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n, Evantian, Aalto-yliopiston, Helsingin Seniorisäätiön, Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf:n, Suomen elokuvasäätiön, Tanssin talo ry:n, Tiedekeskus Heurekan ja SAAVUTETTAVUUTTA EDISTÄMÄSSÄ

NOIN VIIKON UUTISTEN JUKKA

Teksti: Timo Leinonen ”Vielä enemmän nautin tehdä stand upia” Jukka Lindström isännöi Ylen Noin viikon uutiset -showta televisiossa. Ennen televisioesiintymisiä hän työskenteli toimittajana radiossa, mutta tunnetaan hänet myös stand up -koomikkona. Mies vastapäätä kertoo urheasti flunssasta huolimatta tv-käsikirjoituksen synnystä ja samalla viipaloi kämmensyrjällään välissämme seisovan pöydän kantta. Monien muiden tv-katsojien kanssa useimmiten näenkin saman tummapartaisen NOIN VIIKON UUTISTEN JUKKA

OPERAATIO PAULAHARJU

Teksti: Tanja Rantalainen Operaatio Paulaharjun iskulause: ”Ilmaista taidetta kaikelle kansalle, mutta ei hinnalla millä hyvänsä!” Kun kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme saapui yhdistyksen kirjailijavieraaksi huhtikuussa 2015, emme tienneet, mitä tuleman pitää. Hurme perusti ensin näkövammaisten teatterikerhon ja ulotti sitten Operaatio Paulaharjun esitykset Lapin erämaista näkövammaisten toiminta- ja palvelukeskus Iirikseen. Juha Hurmetta (s. 1959) juhlittiin Kajastuksen OPERAATIO PAULAHARJU

ENSIKERTAA JOUTSENENA

Teksti: Sari Karjalainen Jännärijoutsenet on harrastajaryhmä, johon kuuluu parisenkymmentä kuunnelmista ja näyttelemisestä kiinnostunutta näkövammaista eri puolilta maata. Ryhmä on toteuttanut neljä kuunnelmaa, ja joulukuun alussa siltä julkaistaan uutta. Jännärijoutsenten ohjaaja ja käsikirjoittaja Anne Huttunen anoi ja sai tänä vuonna muhkean apurahan uusimpaan kahden kuunnelman projektiin, joka muodostuu hänen ensimmäisistä kuunnelmakäsikirjoituksistaan ”Älä vihellä teatterissa” ja ”Kun ENSIKERTAA JOUTSENENA

KÄSITYÖ KUNNIAAN

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Ura käsillä -hankkeen hankevastaavana työskentelevä Piia Rossi uskoo käsityöläisyyden tulevaisuuteen. Ihmiset haluavat hankkia tuotteita, jotka on valmistettu kestävistä materiaaleista ja jotka ovat laadukkaita, Pia Rossi perustelee. Suomessa on näkövammaisten käsitöillä yli sadan vuoden perinteet. Harjojen sekä rottinkikorien ja -kalusteiden valmistajien joukko on kuitenkin harmaantunut ja harventunut viime vuosikymmeninä . Jäljellä on vain KÄSITYÖ KUNNIAAN

TAIDETTA SORMITUNTUMALLA

Teksti: Marita Vainio Yhdistyksessämme Varsinais-Suomen Näkövammaisissa aloitettiin uutena kokeiluna taidetyöpajat, taiteilija Jessica Koivistoisen johdolla. Alun perin suunniteltiin kaksi erillistä työpajaa, joista ensimmäisessä tehtäisiin paperimassasta kasvonaamioita ja toisella keskityttäisiin pistekirjoituksella tehtäviin graffiteihin. Yhdistyksessämme Varsinais-Suomen Näkövammaisissa aloitettiin uutena kokeiluna taidetyöpajat, taiteilija Jessica Koivistoisen johdolla. Alun perin suunniteltiin kaksi erillistä työpajaa, joista ensimmäisessä tehtäisiin paperimassasta kasvonaamioita ja toisella TAIDETTA SORMITUNTUMALLA

TALTIDNING – LEHTI PELKKÄÄ ÄÄNTÄ

Teksti: Eija-Liisa Markkula Taltidning voitaisiin suomentaa sanalla Puhesanomat. Lehteä ei suinkaan ”paineta”, vaan se taltioidaan ja julkaistaan äänitiedostoina Göteborgissa. Lehden julkaiseminen on osa Länsi-Götanmaan maakuntahallinnon kulttuuritointa ja tarkoitettu kenen tahansa tilattavaksi, joskin käytännössä enemmistö lukijakunnasta on näkövammaisia ja ikäihmisiä. Haastattelin puhelimitse Evelina Westergreniä, joka on toiminut Taltidningin päätoimittajana jo kahdeksan vuotta. Hänellä on apunaan kaksi TALTIDNING – LEHTI PELKKÄÄ ÄÄNTÄ

RAADIN LOPPUARVIO

REHEVYYTTÄ JA SISÄLTÖÄ Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Välähdyksiä -kirjoituskilpailun raati kehuu ja nuhtelee myös voittajia! Sillä on myös toive! Näkövammaisten kulttuuripalvelu julisti juhlan kunniaksi kirjoituskilpailun jäsenilleen. Välähdyksiä -nimen kantavaan kilpailuun odotettiin kertomuksia, novelleja tai runoja kirjoittajien mieleenpainuvimmista kulttuurielämyksistä. Taso ei aivan saavuttanut joitakin vuosia sitten antologian muodossa julkaissun kirjoituskilpailun tasoa. Juhlatoimikunnan pohdittavaksi jää, oliko aihe määritelty RAADIN LOPPUARVIO