Teksti: Tanja Rantalainen
Operaatio Paulaharjun iskulause:
”Ilmaista taidetta kaikelle kansalle, mutta ei hinnalla millä hyvänsä!”
Kun kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme saapui yhdistyksen kirjailijavieraaksi huhtikuussa 2015, emme tienneet, mitä tuleman pitää. Hurme perusti ensin näkövammaisten teatterikerhon ja ulotti sitten Operaatio Paulaharjun esitykset Lapin erämaista näkövammaisten toiminta- ja palvelukeskus Iirikseen.
Juha Hurmetta (s. 1959) juhlittiin Kajastuksen kansikuvajutussa keväällä 2015, kun Gyöngyi Pere-Antikainen kuvasi hänen vierailuaan Celia-kirjastossa. Hurme nauratti haastattelijansa, yhdistyksen puheenjohtaja Eija-Liisa Markkulan tärviön partaalle ja lupasi lopuksi, että alkaisi pitää näkövammaisille teatterikerhoa. Emme tietenkään uskoneet, että näkisimme mestarista enää vilahdustakaan.
Muuttomiehet, Töppöhörö, Hirvimetsä
Muuttomiehet KOM-teatterissa oli Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä muutosta ja muutoksesta. Esityskauden loppuvaiheessa ohjaaja nousi itsekin näyttämölle, paikkaamaan sairastuneen Pekka Valkeejärven roolin. Tehtiin, kuten oli sovittu. Näkövammaisten ryhmä kävi teatterissa ja Hurme saapui sen jälkeen Iiris-keskukseen tapaamaan sokeaa yleisöään. Teatterikerhon ensimmäisessä tapaamisessa paikalla oli vain muutama näkövammainen harrastaja, mutta se ei Hurmetta lainkaan hillinnyt. Puhe Iiris-keskuksen Outa-tilassa kulki kuin suurissa saleissa ja me läsnäolijat ymmärsimme olevamme etuoikeutettuja.
Kerhotoiminta jatkui. Näkövammaiset kuuntelivat Elli Salon käsikirjoittaman ja Henri Tuulasjärven ohjaaman kuunnelman Hirvimetsä, jossa Hurmeella oli hirven rooli. Kuunnelmassa isä vie poikansa Kainuun korvessa ensimmäistä kertaa hirvimetsälle ja siinä kaikuvat menneiden ja tulevien eränkävijöiden äänet.
Näkövammaiset suuntasivat myös Kansallisteatteriin Hurmeen Töppöhörö-näytelmän kantaesitykseen. Näytelmä käsitteli rasismia, sovinismia ja muuta yhteiskunnallista vihaa ja sen päähenkilö oli kooste kaikista niistä matkahuollon baarissa istuvista äijistä, joita Hurme on kotimaanmatkoillaan kuunnellut. Koska Hurme ei ekologisista syistä lennä, vaan sen sijaan koluaa kotimaan kuntia, hän on kuullut niitä juttuja paljon.
Hurme palasi Iiris-keskukseen Hirvimetsän kirjoittaneen Elli Salon kanssa ja taas keskusteltiin kuunnelman- ja teatterintekemisestä. Nyt Hurme sai varsinaisen kuningasidean näkövammaisten teatterikerhon jatkosta.
Operaatio Paulaharju
Iiris-keskuksessa
Samuli Paulaharju (1875-1944) oli oululainen kuurojenkoulun käsityönopettaja, kirjailija, valokuvaaja ja merkittävä kansanperinteen kerääjä. Hurmeen Operaatio Paulaharjun tarkoitus on tuoda Paulaharjun kertomukset pohjoisen luonnosta ja ihmisluonnosta yleisön nautittavaksi, ilmaiseksi, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Juha Hurmeen dramatisoima näytelmä Paulaharjun teoksesta Tunturien yöpuolta kehittyy vuosi vuodelta. Työryhmä ei saa palkkaa, esityksiin osallistuminen ei maksa mitään – mutta ne nähdäkseen on käveltävä muutama päivä tunturiin. Vuonna 2014 esitysten näyttämönä toimi Pallastunturi, 2015 Lemmenjoen rannat, 2016 Kevo, 2017 on vuorossa Näätämö ja 2018 Halti.
Koska erämaavaellus vaihtelevissa olosuhteissa saattaa joillekin sokeille ja heikkonäköisille olla haastavaa, näkövammaiset pääsevät osallisiksi Operaatio Paulaharjun esityksistä varsinaisen esityskauden jälkeen Iiris-keskuksessa. Operaation hengessä näytännöt ovat yleisölle ilmaisia.
”Sielua vapisuttava kokemus”
19.9.2016 Operaatio Paulaharjun esitykseen saapui noin 50 näkövammaista. Juha Hurme kuvaili, miten tunturissa luonto toimii esityksen lavasteena ja miten esiintyjäjoukko Kevolla vaelsi lopuksi tunturien taakse. Iiris-keskuksessa laulu loittoni palvelu- ja toimintakeskuksen käytäville. Kuvailutulkki Anu Aaltonen tulkkasi kansanoopperan ja muut esitykseen sisältyvät kohtaukset vapaaehtoistyönä.
”Meille Iiriksen esitys oli jännittävää improvisointia, koska teatteriesityksemme on harjoiteltukin erämaassa; ne ikään kuin kasvavat maasta. Ja yht´äkkiä olimmekin sisällä talossa, vieläpä Helsingissä. Koko tilanne oli niin lämmin ja tärkeä, että esiintyminen oli silti täysin vaivatonta”, Juha Hurme muistelee Iiris-keskuksen esitystä.
Eräs yleisön joukossa istunut kuvasi Operaatio Paulaharjua näin: ”Nuoret näyttelijät vetivät rennosti ja raikkaasti. Esitys oli lyhyt ja intensiivinen ja siinä oli runsaasti oikein hauskoja tilanteita. Huumori ei ollut lainkaan liikaa alleviivattua vaan nokkelaa ja jännästi sarkastista. Viileät nuoret näyttelijät kuplivat makeasti.”
Toinen kertoi: ”Hurme sai esitykseen tiivistettyä kyllä hyvin jotakin olennaista siitä toisaalta kaamoksen ja toisaalta yöttömän yön tunnelmasta, joka Perä-Pohjolan ja Lapin seuduilla on vallinnut ja ehkä vieläkin on aistittavissa – omakohtaista kokemusta varsinkin kesäajalta on nuoruusvuosilta minulla paljon.” ”Sielua vapisuttava kokemus”, kolmas tiivisti.
Kiitos Operaatio Paulaharju, kiitos Tunturien yöpuoli, ensi syksynä nähdään!
Operaatio Paulaharjun verkkosivut
http://www.operaatiopaulaharju.fi/index.html
Juha Hurmeen kirjailijavierailu Kajastus-lehden sivuilla