Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Katja Myllyviita: Tunne tunteesi
Duodecim, 2016
Kun tunnet ja säätelet tunteitasi, voit paremmin!
Kulttuurimme pitää tunteita enemmän ”naisten asiana”, vaikka kaikilla ihmisillä on samanlaiset biologiset valmiudet tuntea perustunteita.
Psykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita oikaisee kirjassaan monia tunteisiin liittyviä väärinkäsityksiä ja antaa opastusta parempaan tunne-elämään.
Monesti tunteita luokitellaan todellisuutta ymmärtämättömästi ”negatiivisiksi” tai ”positiivisiksi”.
– Negatiivisia tunteita ovat viha, pelko ja suru. Näistä tunteista halutaan usein eroon. Mitä enemmän ihminen haluaa jostain tunteesta eroon, sitä enemmän tuo tunne kasvaa. Samalla kasvaa myös ihmisen pelko omaa tunnetta kohtaan, Myllyviita toteaa.
– Ihmiset tavoittelevat niin sanottuja positiivisia tunteita kaiken aikaa. Onnellisuudesta on tullut pakko. Uskomme, että toisen onni on isompi kuin omamme. Toisen rakkaus on kestävämpi ja syvempi kuin omamme. Tällaiset uskomukset lisäävät masentuneisuutta ja ulkopuolisuuden tunnetta. Markkinatalous käyttää näitä uskomuksiamme häikäilemättä hyväkseen.
– Mitä enemmän haluamme asioita ja mitä pakonomaisempaa halumme on, sitä enemmän kärsimme.
Myllyviidan mukaan kaikki tunteet on syytä kohdata. Kaikki tunteet ovat positiivisia siinä mielessä, että ne viestittävät kokijalleen todellisuudesta.
Kukaan ei elä täydellisessä onnellisuudessa, vaikka naistenlehdet pyrkivätkin luomaan tällaisia kuvia. Myllyviidan mukaan keskimäärin 20-50% kokemistamme tunteista on epämiellyttäviä (vihaa, pelkoa, surua, ahdistusta, tylsyyttä yms.) Jokainen meistä joutuu kohtaamaan epämiellyttäviä tunteita.
Elämänlaatua voi kuitenkin parantaa käyttämällä hyödyksi myös epämiellyttäviä tunteita. Miellyttäviä tunteita voi lisätä monin tavoin, esimerkiksi toimimalla omien arvojensa mukaisesti.
Fyysistä perushuoltoa ja jatkuvasta vihasta eroon
– Kun lapsi on pahalla päällä, aikuinen usein arvioi tämän johtuvan siitä, että lapsi on väsynyt tai hänellä on nälkä. Mutta kun itse aikuisena olemme pahalla päällä, emme huomaakaan tarkistaa, ovatko perusasiat kunnossa, Myllyviita toteaa.
Emme ole haavoittumattomia järkipäitä.
Jos jättää ruokailun väliin, vähentää ulkoilua ja nukkuu vähän, tämä oman itsen laiminlyönti aiheuttaa tunnehaavoittuvuuden lisääntymistä kaiken ikäisissä ihmisissä ja molemmissa sukupuolissa.
Kirja käsittelee myös seikkaperäisesti erilaisten tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Otan esille vihan, jota nykyisin tuntuu olevan liikaakin ”liikenneraivon” yms. muodossa.
– Viha on kuin suola, Myllyviita kirjoittaa. – Sitä pitää osata käyttää säästeliäästi, ei liikaa eikä kaikissa tilanteissa. Viha auttaa meitä ottamaan riskejä, joita emme muuten uskaltaisi ottaa.
Myllyviita kehottaa ihmistä, joka on usein vihainen, miettimään kokeeko hän vihan tunteen miellyttävänä. Vihan tuottama hetkellinen voimaantuminen voi olla helpottava kokemus stressaantuneelle ihmiselle, joka pelkää voimiensa loppuvan.
Jatkuva vihaisuus aiheuttaa kuitenkin sen, että muut ihmiset alkavat karttaa vihaista ihmistä. Vihaisuus nostaa verenpainetta ja vihan hautominen lisää sydäninfarktin riskiä.
Toisaalta vihan tukahduttaminen kasvattaa riskiä kuolla sydänkohtaukseen, etenkin jos on sydänsairaus.
Myllyviita opastaa kohtaamaan vihan tunteensa ja vihaa ruokkivia ajatuksia. Jos omassa mielessä asuu sisäinen kiusajaa, joka soimaa ja nimittää itseä ”huonoksi, tyhmäksi” ym. tämä aiheuttaa vihaa, joka suuntautuu ulospäin.
Lääkkeenä on silloin myötätunto itseä kohtaan, jossa ihminen opettelee puhumaan itselleen kuin paras ystävä. Ymmärtävästi ja kannustavasti.
Halutko lisää myönteisiä tunteita?
Kirja käsittelee myös sitä, kuinka lisätä myönteisiä tunteita. Yksi keino on toimia päivittäin omien arvojen mukaisesti. Esimerkiksi, jos arvostat luontoa ja haluat ympäristösi olevan siisti, saat hyvän mielen, kun keräät päivittäin ainakin yhden roskan.
Myötätunto-lihasten harjoittelu lisää hyvää yhteyttä itsen ja muiden kanssa. Myllyviita suosittaa päivittäistä harjoittelua, vaikkapa silloin, kun odotat bussia, seisot kaupan jonossa tai liikennevaloissa.
Myötätuntoharjoituksessa toivotaan hyvää ensin itselle, sitten ystävälle ja ihmiselle, jonka kanssa on ollut ristiriitoja. Lopuksi hyvää toivotaan ihmisryhmälle, johon kuuluu. esim. talon asukkaille, työkavereille, harrastuskavereille tms. Lopuksi palataan taas itseen: ”Toivon itselleni iloa/turvaa/ vapautta/ rauhaa”, mitä hyvää sitten haluatkaan toivoa.