Joel

VÄLÄHDYKSIÄ

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjesti jäsenilleen 85-vuotisjuhliensa kunniaksi kirjoituskilpailun. Esittelemme voittajat ja yhden kunniamaininnan saaneen kirjoituksen. Ensimmäisen palkinnon sai Olli Lehtinen, toisen Kerttu Ekholm ja kolmanne Marita Vainio. Tuula Pennaselle myönnettiin kunniamaininta. 1. palkinto 200 euroa nimimerkki Kotka – Olli Lehtinen JAZZIA KRAKOVASSA Olin lomamatkalla Krakovassa. Osallistuin kuninkaanlinnan kiertokäynnille. Kierroksen jälkeen asetin valkoisen kepin pystyyn ja seisahduin VÄLÄHDYKSIÄ

PALJON ONNEA MEILLE!

  Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ja Kajastus juhlivat 85-vuotispäiviään avoimien ovien merkeissä. Meillä on paljon ystäviä! Nämä kuvat kertovat ilosta ja hyvästä mielestä. Poikkeuksellisesti julkaisemme tässä jutun kuvatekstit, koska muuta tekstiä kuvatarinassa ei ole. Näkövammaismuseon museoamanuenssi Kari Huuskonen ja juhlapuheen muita kuuntelijoita, alla Kamarikuoro Kontrapunktin johtaja Arto Joutsimäki ja tarjoilupisteen jono. Puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula luovutti Näkövammaisten Kulttuuripalvelun PALJON ONNEA MEILLE!

IHMINEN OPPII PARHAITEN LEIKKIMÄLLÄ

Teksti: Marianne Tenhami Kirjailija, media-alan sekatyöläinen Roman Schatz oli kirjailijavieraana Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Suomen virallista saksalaista haastatteli tyylikkäästi Gyöngyi Pere-Antikainen, joka kutsui itseään Suomen näkövammaisporukan viralliseksi unkarilaiseksi. Roman Schatzin mukaan ihminen oppii parhaiten leikkimällä. Roman Schatzin tavattuaan herää kysymys, mitä hän ei ole. 30 vuotta Suomessa asunut saksalainen kun on kirjailija, IHMINEN OPPII PARHAITEN LEIKKIMÄLLÄ

JUHLAVUOSIEN RISTEYKSESSÄ

PÄÄKIRJOITUS EIJA-LIISA MARKKULA Kajastuksen ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelun yhteisen juhlavuoden painuessa muiden menneiden aikojen kohokohtien joukkoon mieleemme jää monia hauskoja muistijälkiä, joita vahvistavat tämänkin lehden jutut ja kuvat. Edessämme häämöttävät jo valtakunnallisen suurjuhlan lukemattomat kutsuvat valot ja ilotulitukset. On kuin tulisimme kauniilta sivutieltä hyvin valaistulle vilkkaalle valtaväylälle. Tuomme oman osuutemme kansan yhteiseen juhlintaan. Juhlahumun tuoksinassa ei JUHLAVUOSIEN RISTEYKSESSÄ

MAURI JA MUSTIS

Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuvassa on kuusi ruutua ja puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän MAURI JA MUSTIS

KORPELAN KUJANJUOKSU JATKUU

Teksti: Pilvi Meriläinen Korpelan kujanjuoksun toista kautta kuvataan jo. Kajastus oli mukana. Huippusuosittujen Maalaiskomedia- ja Pirunpelto-sarjojen tekijöiden Heikki Luoman ja Jukka Mäkisen uusi maaseutudraama Korpelan kujanjuoksu porautuu autokorjaamo- ja kaivosbisnekseen. Rooleissa mm. Esa Latva-Äijö (Anssi), Janne Kataja (Jaska), Karoliina Vanne (Miisa), Tuija Vuolle (Lahja Perttula) ja Juhani Niemelä (Tauno Perttula). Korpelan kujanjuoksu sijoittuu Maalaiskomedioiden ja KORPELAN KUJANJUOKSU JATKUU

VANKEUDEN RUNTELEMA

LUKUNURKKA Timo Leinonen Marceline Loridan-Ivens: Isä, et koskaan palannut. Minun keskitysleiritarinani. Gummerus 2016. Joulukuussa 1942 Britannian parlamentti käsitteli ensimmäistä kertaa sodan varjossa kansallissosialistien toteutettamaa kansanmurhaa. Maailma alkoi vähä vähältä totuttautua näkymään, joka kertoi tapahtuneista rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Myöhemmin vielä sotasyyllisyysoikeudenkäyntien kestäessä suuren yleisön sietokyky oli lujilla, kun kaikkien aikojen hirvittävyyttä peittänyttä salaisuuksien verhoa sysittiin syrjemmälle. VANKEUDEN RUNTELEMA

TANSANIAN TAIVAAN ALLA

Teksti: Susanna Halme Vietin kesällä kuusi viikkoa vapaaehtoistyössä Tansaniassa. Työskentelin Tengerun kylässä lähellä Arushan kaupunkia. Viikot tein töitä paikallisessa erityiskoulussa, ja viikonloppuisin seikkailin pitkin lähiseutuja. Majoittuminen tapahtui paikallisessa isäntäperheessä. Kirkot täynnä musiikkia Isäntäperheeni noudatti harrasta kristinuskoa, joten pääsin vierailemaan usein heidän kanssaan kirkossa. Myös kotona järjestettiin rukouspiirejä ja hartaushetkiä. Host mama teki paljon hyväntekeväisyystyötä lähikirkolle. TANSANIAN TAIVAAN ALLA

YKSI TUHANSISTA MUTTA MEILLE TÄRKEIN

PÄÄKIRJOITUS Eija-Liisa Markkula Väitetään, että Suomi on yhdistysten luvattu maa. Meitä on yhdistysrekisterin mukaan yli 138 000, ja uusia perustetaan 2500:n vuosivauhdilla. Jäseniä näissä on yhteensä noin 15 miljoonaa, joka merkitsee keskimäärin kolmea ry:tä jokaiselle kansalaiselle. Tässä joukossa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry tulee nyt olleeksi 85 vuotta, syyskuusta 1931 lähtien, joskin silloin nimellä Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys. YKSI TUHANSISTA MUTTA MEILLE TÄRKEIN

PÄIVÄ ORKNEYSAARILLA

Teksti: Janne Silas Vaikka Orkney kuuluu Skotlantiin, sillä on pitkä skandinaavinen historia. Esimerkiksi Orkneyn lippu muistuttaa suuresti Norjan lippua. Saarilla puhutaan englantia, mutta orkneylaisilla on myös oma, hieman norjaa muistuttava kieli. Tuulen pieksemä kumpuileva Orkneyn saaristo sijaitsee Iso-Britannian pääsaaren pohjoispuolella. Saarista noin 20 on asuttuja. Asukkaita on noin 20 000 ja saarten yhteenlaskettu pinta-ala on PÄIVÄ ORKNEYSAARILLA

HANSKIN HELPOT

Hannes Tiira Tällä kertaa tepastelemme, ei ajassa mutta sanassa taaksepäin. Vastaukset löytyvät lukemalla mm. kiinalaisten ja arabien tavoin oikealta vasemmalle. Lauseiden sisältä löytyy kulttuurihenkilöitä ja -asioita. 1. Olen jo perillä, mutta runoni elävät ikuisesti, sanoi lyyrikko Lönnbom. 5 kirjainta 2. Anna Veikko lasi Niskaselle, vaikket näytellyt hänen filmeissään. 8 3. Ehkä joku ojensi kätensä kohuohjaajalle. HANSKIN HELPOT

TERVETULOA AVOIMIIN OVIIN!

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA Tanja Rantalainen Kulttuuripalvelun toimistolla on avoimet ovet tiistaina 20.9. klo 14-17. Vapaamuotoisessa juhlatilaisuudessa julkistetaan Välähdys-kirjoituskilpailun voittajat ja luovutetaan Pöllöpalkinto henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt näkövammaisten kulttuurielämää. Ohjelmaa on tasatunnein. Avoimissa ovissa esiintyvät yhdistyksen puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula, Johanna Herranen, Kamarikuoro Kontrapunkti johtajanaan Arto Joutsimäki, Milla Lindh, Sirkku Heinäluoto ja Repe-ryhmä. Luvassa on myös TERVETULOA AVOIMIIN OVIIN!

KIRJE NUORELLE ITSELLE

LUKUNURKKA Tuula-Maria Ahonen Ronnie Grandell: Itsemyötätunto Tammi, 2015 Ronnie Grandellin kirja on harvinaisen hyvä kirja. Kirja on kirjoitettu hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti. Kirjoittajalla on vankkaa käytännön kokemusta. Hän kertoo aiheesta kolmen esimerkkihenkilön kautta, joihin on helppo samaistua. Kirjassa on paljon käytännön harjoituksia, joihin lukija johdatetaan turvallisen perusteellisesti. – Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että suhtautuu itseensä ystävällisesti KIRJE NUORELLE ITSELLE

VAJAAKUNTOISTEN VAJAAKIRJASTO

HEIJASTUKSIA Gyöngyi Pere-Antikainen elia, entinen Näkövammaisten kirjasto on nykyisin ”saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus”. Kirjasto on aina ollut näkövammaispalvelujen eräänlainen lippulaiva, lukeminen kun on näkövammaisten ehkä tärkein ja itsestäänselvin harrastus. Sekä tilastot, että empiiriset kokemukset osoittavat, että näkövammaiset lainaavat ja lukevat kirjoja huomattavasti keskivertoväestöä enemmän. Määrärahojensa vähetessä Celia on avannut oviaan myös muille lukemisesteisille, joista VAJAAKUNTOISTEN VAJAAKIRJASTO

ELÄMÄN KARPALOITA

PISTEITÄ Jouko Lehtonen ”Outo tunne olla yksin lavalla, kun ei tiedä, mitä kohta tapahtuu”, tunnustaa näyttelijä Eero Ritala. Helsinki on kokenut taas yhden uuden teatterikokeilun. Korjaamon Kulmasalissa esitettiin iranilaisen Nassim Soleimanpourin näytelmää Valkoinen kani, punainen kani. Sen jokainen esitys oli erilainen, koska tekstin esitti joka kerran eri näyttelijä ja jokainen vain yhden kerran elämässään. Näyttelijät ELÄMÄN KARPALOITA

UUSIA BUSSEJA, UUSIA REITTEJÄ

OPASKOIRA PEKKO Marianne Tenhami Kotikaupunginosamme Lauttasaari on edelleen myllerryksen kourissa: ensin meiltä hävisi lähiostoskeskus ja jouduimme opettelemaan reitit toisiin kauppoihin ihan saaren toiselle puolelle. Sitten pääkadullemme alettiin rakentaa polkupyöräkaistaa ja olenkin yli vuoden opastanut emäntääni mitä mielenkiintoisimpien tie- ja rakennustöiden viidakossa, jotka muuttuvat harva se päivä. Viimeisimpänä kaupunkimme ah niin viisaat päättäjät katkaisivat bussilinjamme, joiden UUSIA BUSSEJA, UUSIA REITTEJÄ

SANKARIT JA SANKARUUS VENÄJÄLLÄ

LUKUNURKKA Tuula-Maria Ahonen Timo Vihavainen: Vladimir suuresta Putiniin Venäjän sankarit ja epäjumalat Otava, 2015 Neuvostoliiton romahdettua yleiset läntiset kulttuuriset trendit virtasivat aluksi myös Venäjälle, mutta Vladimir Putinin kaudella voi havaita suunnan kääntyneen, toteaa Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen emeritusprofessori Timo Vihavainen. – Venäjän televisio, jota valtio kontrolloi, on nykyään täynnä tarinoita sankaruudesta. Putin on todella noussut SANKARIT JA SANKARUUS VENÄJÄLLÄ

EKAA KERTAA SAVONLINNASSA

HELMIKKO Riitta-Kaisa Voipio Vuosikaudet on meinattu mennä Savonlinnan Oopperajuhlille, mutta aina se on jäänyt aikomukseksi. Tänä vuonna reissu kuitenkin toteutui. Mökkinaapurinamme asuu Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen emeritaprofessori Marjut Laitinen, ja hän järjesti nyt kolmannen kerran bussimatkan leppävirtalaisille oopperan ystäville. Niin mekin lyöttäydyimme joukkoon. Heinäkuisena perjantaina vuorossa oli Mozartin Don Giovanni, ikituttu tarina radiosta. Perehdyimme etukäteen librettoon ja EKAA KERTAA SAVONLINNASSA

SUOMALAISTEN NAISTEN OPINTIEN EDELLÄKÄVIJÄT

LUKUNURKKA Tuula-Maria Ahonen Naisten aika Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Toimittaneet Riitta Mäkinen & Marja Engman, Gaudeamus 2015 Aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin voidaan kutsua naisten ajaksi. Naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta. Tuolloin nämä kaksi ratkaisevaa pyrkimystä nivoutuivat yhteen, ja niihin yhdistyi lisäksi naisten opinhalu, kertoo kirjan johdanto. Kirja kertoo SUOMALAISTEN NAISTEN OPINTIEN EDELLÄKÄVIJÄT

VINOKAS HAUTAA MURHEENSA

VINOKAS – Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas kuunteli keittiön pöydän ääressä Kansanradiota. Eräs ohjelmaan soittanut mies kertoi tulevansa silloin tällöin kovin murheelliseksi. Miehellä oli konsti murheitten poistamiseen. Hän hakee lapion, kaivaa pienen kuopan takapihalleen ja seisoo hetken kuopan vieressä murhettaan miettien. Sitten hän lapioi kuopan umpeen. Vinokas veti sandaalit jalkaan. Kauppakeskuksen ulkopuolella oli runsaasti kulkijoita. VINOKAS HAUTAA MURHEENSA

LUKUNURKKA: HISTORIAN OPETUKSIA

Timo Leinonen Timothy Snyder: Musta maa. Holokausti: tapahtumat, opetukset. Siltala 2015 Tammikuun 15:nä 1941 Görlitzin vankileirillä todistettiin ainutkertaista tapahtumaa. Sateisessa säässä kvartetti soitti rähjäisillä instrumenteillaan muille vangeille ja leirin vartijoille säveltäjä, itsekin leirin vanki, Olivier Messiaenin Lopunajan kvarteton kantaesityksen. Vartijan avustuksella säveltäjä oli saanut käyttöönsä teoksen kirjoittamiseen tarvittavan paperin ja kynän. Kvartetista puuttunut piano hankittiin LUKUNURKKA: HISTORIAN OPETUKSIA

KAJASTUS 85 VUOTTA – KELLASTUNEET LEHDET

Kajastus julkaisee 85-vuotisjuhlansa kunniaksi kirjoituksia ja tehtäviä vanhoista numeroistaan. Varjojen vankilassa on julkaistu numerossa 8/1945, Illan ratoksi kilpatehtävä numerossa 3/1955. Varjojen vankilassa (Kilpailukirjoitus). Minut on yö yllättänyt. Varjot ovat vyöryneet ylitseni. Pimeys naulasi kiinni ahtaan kammioni oven ja luki minulle lakinsa ankarat pykälät. Päätäni pakotti. Sydäntä ahdisti. Voi osasi poloinen! Kun toinen ikkunoista katsoo yötä, KAJASTUS 85 VUOTTA – KELLASTUNEET LEHDET

HARRASTUKSEN MUISTOLAATTABONGAUS

Teksti: Pasi Päivinen Liikunnan ilon ja kaupunkihistorian voi yhdistää mielenkiintoisella tavalla – bongaamalla muistolaattoja. Suomen kaupungeissa on yllättävän paljon muistolaattoja, joita monet paikkakuntalaisetkaan eivät tiedä. Jokaista kulkijaa ei tarvitse kiinnostaa, kuka merkkihenkilö on joskus asunut samalla kotikadulla ja ehkä vieraillut samassa kantabaarissa usein vuosikymmeniä aikaisemmin, mistä syystä monet eivät kiinnitä huomiota muistolaattoihin. Minua se kuitenkin HARRASTUKSEN MUISTOLAATTABONGAUS

TUTUT KIRJOITTAJA KUVATAITEILIJOINA

KIMALAINEN – BUMBLEBEE Teksti: Pasi Päivinen Kunta: eläinkunta Pääjakso: niveljalkaiset Luokka: hyönteiset Yläluokka: Apoidea Heimo: mesipistiäiset Suku: kimalaiset ´Bombus´ Kimalainen on paksu ja karvainen pölyttäjähyönteinen. Ulkomuotonsa ansioista se on erinomainen pölyttäjä. Kimalaiset ovat raskaita hyönteisiä (Bombus). Kylmällä säällä kimalaiset lämmittävät lentolihaksensa ennen lentoon lähtöä. Kimalaisista vain kuningattaret talvehtivat. Olen kuvannut kimalaisia macro-objektiivilla (mikrokosmos). Lähikuvissa kimalainen TUTUT KIRJOITTAJA KUVATAITEILIJOINA

KORPELAN KUJANJUOKSU

ODOTETTU SARJA ON ALKANUT Maalaiskomedia- ja Pirunpelto-sarjojen tekijöiden Heikki Luoman ja Jukka Mäkisen uusi maaseutudraama Korpelan kujanjuoksu on alkanut Yle TV 1:n Kotikatsomossa. Toista tuotantokautta kuvataan parhaillaan. Teksti: Pilvi Meriläinen Omasta luomutilasta haaveileva Anssi Korpela (Esa Latva-Äijö) on ostanut pienehkön maatilan. Alueen maista ovat muutkin kiinnostuneet. Kunta on tukemassa kaivoshanketta, joka aikoo nielaista suuren osan KORPELAN KUJANJUOKSU

UPEA KESÄRETKI SAVONLINNAAN

Teksti: Ari Suutarla Tämä on pitkähkö tarina, jonka pääjuonne kulkee musiikin matkassa, sisältää perhe-elämää, minulle ja Kirstille tuttuja ihmisiä sekä Suomen kesää. – Alusta loppuun upea kesäretki Savonlinnaan. Olen alkanut kuvitella itseäni kaiken maailmaisten vikojen etsijäksi ja osoittelijaksi, mutta tämä kesäinen kolmen päivän kokemus ei jättänyt sijaa vikoiluihin. Vaimo Kirstin kanssa matka sujui lempeästi. Olavinlinna, UPEA KESÄRETKI SAVONLINNAAN

PARAFEST PYÖRI MYRSKYN SILMÄSSÄ

Teksti: Pasi Päivinen Myrsky säikäytti Parafesteillä, mutta Tulevaisuuden kuusi istutettiin. Jäikö tämän vuoden tilaisuus silti viimeiseksi? Kuudennen kerran peräkkäin järjestetty Joensuun Parafest-tapahtuma kokosi vammaiset kulttuuri-ihmiset 11.-13. elokuuta Karjalan pääkaupungin ytimeen. Myrskyinen sää haittasi tapahtumaa, joka oli vaarassa keskeytyä kokonaan perjantai-iltana, sillä Saimaan pohjoisimmalta mahtavalta Pyhäselältä saapunut puhuri kaatoi festivaalin pääteltan sekä kaksi pienempää telttaa. Meneillään PARAFEST PYÖRI MYRSKYN SILMÄSSÄ

PIPPURIDINO KUVAILUTULKATTUNA

Kuvailutulkatut teatteriesitykset ovat vielä melko harvinaisia Suomessa. Tulevana syksynä Teatteri Hevosenkenkä valmistautuu vastaanottamaan näkövammaisia lapsikatsojia Pippuridino-esitykseen. Pippuridinon esityspäivä on sunnuntai marraskuun 13, valtakunnallisen Sokeain viikon avajaispäivänä kello 15. Ennen esityksen alkua yleisö pääsee tunnustelemaan näyttämön lavasteita, roolihenkilöiden vaatetusta, hahmojen olemusta ja esityksen mielenkiintoista tarpeistoa. – Näytelmän henkilöt esittäytyvät ja voivat keskustella yleisön kanssa, jolloin esiintyjien PIPPURIDINO KUVAILUTULKATTUNA

TEEPOLULLA

Teksti: Minja Survonen Humalistonkadun liikenteen melu hiipuu Teepolun oven sulkeutuessa perässäni. Istun mukavalla tuolilla maistellen uuden sadon vihreää teetä ja samalla jututan teehuoneen omistajaa Matti Kalliokorpea. Hän tuo Kiinasta erilaisia teelaatuja Suomeen, myy niitä ja pitää myös teehen liittyviä tapahtumia. Teepolun alku löytyy harrastuksista. Tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Matti Kalliokorpi kiinnostui teestä vuoden 2004 aikoihin. – Kiinnostuin TEEPOLULLA