Yleinen

Timothy Snyder: Musta maa. Holokausti: tapahtumat, opetukset. Siltala 2015 Tammikuun 15:nä 1941 Görlitzin vankileirillä todistettiin ainutkertaista tapahtumaa. Sateisessa säässä kvartetti soitti rähjäisillä instrumenteillaan muille vangeille ja leirin vartijoille säveltäjä, itsekin leirin vanki, Olivier Messiaenin Lopunajan kvarteton kantaesityksen. Vartijan avustuksella säveltäjä oli saanut käyttöönsä teoksen kirjoittamiseen tarvittavan paperin ja kynän. Kvartetista puuttunut piano hankittiin myös saman … HISTORIAN OPETUKSIA

TEKSTI: ARI SUUTARLA Arto Vilmin hiehot Kanalounas intialaisessa paikassa. Ajo Sirongoon, 45 minuuttia, päivän viimeinen kohde, 15 hiehoa aluksi. Taas kamala tie. Oikealla korkeat vuoret, päälaki varottava, ettei tao auton kattoon. Tie huononee huononemistaan. Yhtäkkiä kylä. Tie Mount Elgonin vuorelle, Abiliksen kyltti. Ehdottomasti alkukantaisin paikka nähdyistä. Pylväässä pauhaa iskelmä, vessa on halkeama nurkassa, lattia nesteessä, … KANA NIMELTÄ ABILIS

TEKSTI: SARI KARJALAINEN Joensuulainen Pirkko Pölönen, 66, aloitti maalaamisen syksyllä 2015, ja nyt hän on työstänyt jo yli 100 taulua ja pitänyt omia näyttelyitä. Tauluni on tarkoitettu sekä katseltaviksi että kosketeltaviksi. Käytän usein materiaalina hiekkaa, liimaa ja helmiä, ja maalaan akryyliväreillä siihen päälle. Vasta valmista taulua vähä vähältä heikolla näöllä katsellessani oivallan, mitä olen saanut … MAALAAMINEN ON MYSTINEN TAPAHTUMA

TEKSTI: RIITTA LAHTINEN JA RUSS PALMER Ympäristön hahmottamista voidaan kokea monin eri aistein ja tavoin. Kokemuksellisuutta saavutetaan usein eri aistitietoa tai eri menetelmiä yhdistämällä. Kuvailu on yksi mahdollisuus jakaa ympäristössä olevaa tietoa. Kielellinen kuvailu sisältää lähinnä puheen/viittomisen, joskus kirjallisen kuvailun. Reaaliaikaiseen kokemukseen voidaan liittää myös kohteen tutkiminen sen ulko- ja sisäpuolelta. Tällaista tuntoaistin, liikkeen ja … YMPÄRISTÖÄ MONIAISTISESTI

TEKSTI: RAUNI LAIHONEN Käydessäni Musiikkitalossa Radion sinfoniaorkesterin konserteissa mietin usein, miten kaikki siellä lavalla toimii. Päätin ottaa yhteyttä orkesterijärjestäjään ja selvittää asiaa. Minulle näytettiin vihreää valoa, ja tapasimme Heikki Tikan kanssa Musiikkitalon syövereissä. Orkesterijärjestäjä Heikki Tikka syntyi Oulussa vuonna 1960. Hänen yhteytensä musiikkiin on hyvin laaja. Jo lapsena kuunneltiin klassista musiikkia ja opiskeltiin pianon soittoa. … ORKESTERIJÄRJESTÄJÄ

VIELÄ EHDIT Taiteilija Marita Liulian upea näyttely Kultakausi jatkuu Serlachius-museo Göstassa vielä 23.4. asti. Esillä on 100 uutta työtä Suomen juhlavuoden kunniaksi. Nämä kuvat Maritan töistä ovat vain aavistus todellisuudesta, oikeasti näyttelyn monet työt salpaavat hengityksen. Mediataiteilijana tunnetuksi tullut Marita on monien iloksi palannut myös maalarimaalariksi ja antaa uljaiden värien laulaa. Eli nyt kohti Mänttää, … MARITA LIULIAN NÄYTTELY

TEKSTI: ERJA TULASALO Luonto moninaisissa muodoissaan ei ole kuvataitelija Anni Rapinojalle pelkästään taiteellisen työskentelyn lähtökohta. Se on läheinen työtoveri, joka jatkaa omaa prosessiaan teoksissa joskus useita vuosia. Hailuotoon kulkeva jäätie johdattaa minut ja valokuvaajan puhtaan valkoisen maiseman lävitse tapaamaan saarella syntynyttä ja siellä edelleen asuvaa sekä työskentelevää kuvataitelijaa. – Juureni ovat Hailuodossa aina 1600-luvulta lähtien, … LUONTO VIESTIEN VÄLITTÄJÄ

TEKSTI: JANNE SILAS Ranskan pohjoisrannikolla, Normandian ja Bretagnen rajalla merestä nousee noin sadan hehtaarin kokoinen ja sata metriä korkea kalliosaari, Mont Saint-Michel. Kalliomuodostelman kylkeen on vuosisatojen aikana rakentunut ällistyttävän hyvin säilynyt luostarin, kirkon, keskiaikaisten rakennusten, linnoitusmuurin ja vallihaudan muodostama kokonaisuus. Luostarisaareen tutustuu vuosittain yli kolme miljoonaa turistia. Aurinkoisena kesäkuun päivänä täyteen ahdettu sukkulabussi jätti perheemme … MONT SAINT-MICHELIN LUOSTARISAARI

TEKSTI: TIMO LEINONEN 1926 toimintansa aloittanut Yle vaikuttaa vireältä 90-vuotiaalta. Läpi kuohuvien aikojen yhtiö on purjehtinut jokseenkin kaikkien tuntemien äänten saattelemana. Yksi nykyajan tunnetuimmista äänistä kuuluu Ylen pääkuuluttaja Timo Teräsvuorelle. Aamupäivällä Ylen Ison Pajan kahvio odottelee vielä lounasaikaa ja varsinaista heräämistään. Äkkiä kuulen pehmeän baritonin puhuttelevan minua: pääkuuluttaja Timo Teräsvuori saapuu ja ehdottaa jäämistä kahvioon … KANSALLINEN ÄÄNI

TEKSTI: PASI PÄIVINEN Marco Bjurströmin ohjaamassa Peter Panissa oli mukana yli sata lasta ja nuorta, osa heistä erityislapsia. Shed Helsingin kerhotoiminta jatkuu! Käyn teatterissa useimmiten ulkomaan matkoillani ja Suomessa voi kulua useampikin vuosi teatterivierailujeni välillä. Teatteritaide ei kuuluu tuntemiini kulttuurialoihin, mutta rohkeana kulttuuri-cowboyna haluan oppia uutta ja ennen kaikkea saada erilaisia kulttuurielämyksiä. Joulun alla kävin … PETER PAN – AITO TEATTERIELÄMYS

AJASTA AIKAAN TEKSTI: JONNA MONONEN Lumi narskui kesäkenkien alla Imatran juna-asemalla. Pakkanen löysi tiensä ohuen takin läpi luihin ja ytimiin. Oli lauantai 4.2. ja kello oli viisi iltapäivällä. Vatsassa velloi. Silti kävin ravintolavaunussa maistelemassa viimeisen kerran lihapullia ja perunamuussia. Edessä oli tuttu, turvallinen annos ja suomenkielinen puheensorina. Kiskot olivat kuitenkin kuljettamassa minua kohti lentokenttää, jolta … VUOSI AUSTRALIASSA 1

TEKSTI: MINNA KEJONEN Pohjoismainen naiskonferenssi Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Pohjoismaissa näkövammaiset naiset ovat tehneet yhteistyötä jo yli kaksikymmentä vuotta. Naiset ovat tuoneet esille naisten asemaa järjestöissään ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Toimintamuotoihin on kuulunut kahden vuoden välein järjestettävä naiskonferenssi. Teemoina ovat olleet mm. naisiin kohdistuva väkivalta, naisten työllisyys ja uusimpana näkövammainen nainen nyky-yhteiskunnassa. Tässä ”Moderni näkövammainen … MODERNI NÄKÖVAMMAINEN NAINEN

TEKSTI: PASI AHPONEN Suomen juhlavuoden kunniaksi annamme Suomen kansallislinnun lentää luontokuvaajamme sanoin ja kuvin! Joutsen – hanhien alaheimo, suku johon kuuluu kuusi nykyistä lajia. Joutsenet ovat raskaita lintuja, joten niiden lentoonlähtö on työlästä. Joutsenet solmivat elinikäisen parisuhteen kumppaninsa kanssa. Mustajoutsenen alalaji (Cygnus Atratus Sumnerensis) on kuollut sukupuuttoon. Sitä on pidetty aikaisemmin omana lajinaan. Coscoroba-sukuun kuuluva … SUOMEN KANSALLISLINTU LAULUJOUTSEN

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Haluatko Sinäkin oman hyvän mielen Suomi 100 -roskakävelyn? Ympäristö ja luonto kiittävät! Kajastuksen lukijoille jo entuudestaan tuttu Roska päivässä -liike on mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Teemme yhteisiä Roskakävelyjä, joita kuka tahansa voi ehdottaa kavereilleen. Presidentti Sauli Niinistö kannustaa näihin kävelyihin rohkaisevalla tervehdyksellään. Tähän saakka me monet Roskaliikkeen jäsenet olemme aika paljolti keränneet … SUOMI 100 -ROSKAKÄVELY

TEKSTI: PÄIVI KREMENKO Timo, ”Tim”, Sippala auttaa ukrainalaisia lapsia ja nuoria kansainvälistymään. Näkövammainen maailmankiertäjä opettaa englantia ja suomea lämminhenkisessä maassa, joka on jäänyt sodan varjoon. Mitä tarkoittaa aineenvaihdunta? Entä joukkoliikenne? Miten syksy vaikuttaa mielialaan? Näitä asioita on pohdittu Timo Sippalan johdolla suomen tunnilla Kiovan filologisessa yliopistossa. – Selitän paljon sanoja. Autan kahta ukrainalaista opettajaa. Vapaaehtoistyöntekijää … OPETTAJANA UKRAINASSA

PUHEENAIHEENA TEATTERI JURKAN HULLU TEKSTI: TANJA RANTALAINEN Hullu on tarina siitä, kuinka järki lähtee kävelylle ja palaa kuukauden kuluttua takaisin. Juha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama esitys perustuu hänen samannimiseen romaaniinsa, joka julkaistiin vuonna 2012. Esityksessä kuvataan katkonainen matka, joka vie useiden vaiheiden kautta hullujenhuoneelle. Hullun rooleissa nähdään Antti Laukkarinen, Antti Mankonen ja Kaisa Sarkkinen. Hullu … JUHA HURME JÄLLEEN NÄKÖVAMMAISTEN VIERAAKSI

TEKSTI: TANJA RANTALAINEN Näkövammaisteatterin uusi ohjaaja Helena Ryti on näyttelijä ja teatteripedagogi, ohjaaja, soveltavan teatterin osaaja, kuvailutulkkauskouluttaja, kurssihamsteri ja sydämeltään järjestöihminen. Näyttelijäliiton puheenjohtajana hän vaikuttaa nyt neljättä vuotta. Ja kyllä, Helena on sukua presidentti Risto Rytille. Helana Rytin Näkövammaisteatterille ohjaama Kultainen vasikka saa ensi-iltansa Iiris-keskuksessa 4.5.2017. Ihmiset veivät voiton Teatterikärpänen puraisi teini-ikäistä Helenaa Klitsussa, Helsingin … HELENA RYTI LUPAA HYVÄÄ TEATTERIA

TEKSTI: PILVI MERILÄINEN Aki Kaurismäki palkittiin Berliinissä parhaana ohjaajana. Kaurismäen saama palkinto on yksi merkittävimmistä tunnustuksista hänen urallaan ja suomalaisessa elokuvassa. Aki Kaurismäki voitti Toivon tuolla puolen-elokuvallaan parhaan ohjaajan palkinnon Berliinin elokuvajuhlilla. Kaurismäki vastaanotti Hopeinen karhu -palkinnon 18. helmikuuta pidetyssä festivaalin palkintogaalassa. Palkinnosta päätti elokuvaohjaaja Paul Verhoevenin vetämä jury. Kaurismäen käsikirjoittama ja ohjaama Toivon tuolla … HOPEINEN KARHU

Teksti: Sini Merikallio SATA LASISSA Sata lasissa -sarja kunnioittaa satavuotiasta Suomea antamalla puheenvuoron kirjoittajille, joilla on oikeasti jotain asiaa. Ensimmäisenä vuorossa on avaruustutkija Sini Merikallio. Kirkas talviyö on upea hetki kävelylle meren jäällä. Lumi narskuu joka askeleella, pakkanen huurtaa hengityksen ja kaupungin valot kuultavat taivaanrannassa. Kun pysähtyy, on hiljaista – vaikka jossain kaukana liikenne humiseekin. … SATA LASISSA 1: JÄÄLLÄ

”KAIKKI ROMAANINI OVAT ROMAANEJA” Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Kulttuuripalvelun vieraana Sofi Oksanen Vajaat kaksi tuntia on liian lyhyt aika, jos aikoo saada kokonaiskuvan kirjailijasta ja ihmisestä. Tämä väite korostuu, kun kyseessä on nykysuomalaisen kirjallisuuden brändätyin ja silti arvoituksellisimpiin kuuluva kirjailija, jonka nimi on jokaisen huulilla, josta jokainen on tietävinään kaiken, Sofi Oksanen. Plarataanpa Wikipediaa Kulttuuripalvelun kirjailijavierailua … SOFI OKSASEN KIRJAILIJAVIERAILU

TOIVON TÄLLÄ PUOLEN EIJA-LIISA MARKKULA Kotimainen elokuva on todella voimissaan! Peräkkäisinä vuosina kansainvälisten kilpailujen tuomaristot häikäistyvät suomalaisista ohjauksista, täällä kotikonnuilla jopa korpikuusten kätköistä lähdetään elokuviin ja nautitaan huippulaadusta. Me näkövammaiset yritämme keikkua mukana suurten aaltojen nosteessa. Suomen Filmikamarin mukaan viime vuonna maassamme elokuvissa käyntejä oli lähes 8,7 miljoonaa kappaletta, joista kotimaisten filmien osuus oli noin … PÄÄKIRJOITUS

Sarjakuvassa on kuusi ruutua ja puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta … Maurin ja Mustiksen kuvailutulkkaus tekstinä 4 2016

Maurin ja Mustiksen kuvailutulkkaus tekstinä 3 2016 Kuvailu Sari Rajala ja Eija Paasu. Kuuntele Maurin ja Mustiksen kuvailutulkkaus 3 2016 Kuvailu Sari Rajala ja Eija Paasu, lukija: Marjukka Kunnari

Timo Kokkila Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuvassa on kuusi ruutua ja puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat … MAURI JA MUSTIS

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Ehkä pieni tyttö pyysi: ”Äiti, ota minusta sellainen kuva, jossa olen kaunis kuin kuningatar!” Ehkä äiti antoi ymmärtää, ettei valokuva valehtele, eikä pieni tyttö enää halunnut valokuviin. Mutta keski-ikäinen nainen kapinoi: vaikkei valokuva valehtele, sen saa näyttämään kohteestaan asioita, jotka vilahtavat vain hetkisiksi, vaikkapa kuningattaren kauneuden. Mietin pitkään, uskallanko mukaan. Leenan lämmin … HYMY, MILTEI KUNINGATTAREN

Teksti: Tuike Merisaari Näkövammaiset kulttuurinystävät ry järjesti jäsenilleen OmakuvaMinäkuva-kurssin Iiriksessä. Kurssin keskeisenä teemana oli minäkuva valokuvan kautta. OmakuvaMinäkuva on menetelmä, jossa ihminen voi käydä läpi itseään eli omaa minäkuvaansa rakentaen ajattelunsa hänen haluamassaan tilanteessa otetun valokuvan ympärille. Menetelmä pohjautuu taideterapian muotona käytettyyn valokuvaterapiaan. Osallistujia oli kahdeksan henkilöä +kolme avustajaa. Kurssin piti valokuvaaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, kouluttaja … SUKELLUS MINÄKUVAN MAAILMAAN VALOKUVAN KAUTTA

Hannes Tiira Käymme itsenäisyytemme tulevan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi läpi maamme historiaa. Pääpaino lepää tälläkin kertaa kyltyyrin kynnöksillä, mutta kaikki tehtävät ovat piilosanoja. Hoksaamisen iloa! 1. Ei ensimmäinen suomenkielinen teos ollut mikään huoltoasemaopus. 8 kirjainta ja – 2. Virran palatsi vartioi entistä itärajaa. 11 kirjainta 3. Maskulaisen virsiä on laulettu myöhemminkin. 8 4. Näytäpäs tohtori tie Roomaan, … HANSKIN HELPOT

Teksti: Erja Tulasalo Helsingin kaupunginmuseon neljännen kerroksen HAJU-näyttely ravistelee perinteistä museokäsitystä. Näyttely on rakennettu pääsääntöisesti yhden aistin ympärille. Jotain raikasta ja kevyttä leijailee sieraimista sisään, kun astun hissistä ulos museolehtori Sauli Seppälän johdolla. Tuoksu vahvistuu varsinaiseen näyttelytilaan siirryttäessä. – Museomme neljäs kerros on eräänlainen laboratorio, jossa voimme kokeilla uusia ideoita ja immateriaalinen HAJU-näyttely testaakin, voiko … NYT NENÄT AUKI

Tanja Rantalainen ”On joulu, sua kaipaan” Kulunut syksy on ollut iloisen kiireinen. Kulttuuripalvelu järjesti 2. marraskuuta yhdessä Suomen elokuvasäätiön ja Kuuloliiton kanssa Esteettömyys elokuvateatterissa -työpajan Mediakeskus Lumen Sampo-salissa. Yhdenvertaisuusfoorumi Saavutettavuus 3.0:n ennakko-ohjelmana järjestetyssä miniseminaarissa kuultiin muun muassa elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarisen lupaus siitä, että vuonna 2017 elokuvasäätiön toiminnan teemana on elokuvan saatavuus ja saavutettavuus. Paikalla … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

HEIJASTUKSIA Gyöngyi Pere-Antikainen Olen tullut siihen ikään, jossa joudun kasvotusten vanhempieni muistiongelmien kanssa. Isäni, perheen entinen ehdoton välkky, sai rutiinileikkauksen yhteydessä komplikaation, joka on kiihdyttänyt hänen aivojensa jo aiemmin huomattua rappeutumista. Tauti on ollut hidas, eikä sitä varsinaisesti ole vielä diagnosoitu, miehethän eivät vapaaehtoisesti mene lääkärin puheille. Hän yrittää vielä tehdä työtä, yrittää ajaa autoa … MUISTAA, MUISTELLA