Joel

MAURI JA MUSTIS 3 2017

Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää MAURI JA MUSTIS 3 2017

LUKUNURKKA: IHMISEN PARAS YSTÄVÄ

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Tina Finn: Sankarikoirat Tarinoita poliisikoirien arjesta Docendo 2017 Tätä kirjaa on harvinaisen ihana lukea. Kirja kertoo 12 poliisikoiran ja koiranohjaajan tarinan ja lukija voi kaiken aikaa ihailla koirien nerokkuutta omassa työssään. Samoin ihailua herättää poliisin ja koiran yhteistyö, josta kumpikin osapuoli nauttii. -Jokaisessa tätä kirjaa varten tekemässäni poliisikoiranohjaajan haastattelussa toistui yksi yhteinen LUKUNURKKA: IHMISEN PARAS YSTÄVÄ

MAAMME-KIRJA

KUN RYTSÖLÄ LAMBORGHININ OSTI Teksti: Timo Leinonen Marjo Kaartinen – Hannu Salmi – Marja Tuominen (Toim.): Maamme – Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016 Zachris Topeliuksen vuonna 1875 julkaistu Maamme kirja on luonnollisesti lukijan ja tekijöiden mielessä väikkyvä esikuva. Aiemmin alkuperäisideaa ovat jo omalta osaltaan muokanneet ainakin Jörn Donner (1967, 1992) ja Erkki Pulliainen MAAMME-KIRJA

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Teksti: Tanja Rantalainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on koonnut ainutlaatuisen Kirjailijakalenterin vuodelle 2018. Näyttävän kalenterin sivuilla esiintyvät maamme eturivin kirjailijat. Mukana ovat Pirjo Hassinen, Juha Hurme, Risto Isomäki, Olli Jalonen, Anni Kytömäki, Minna Lindgren, Riikka Pulkkinen, Johanna Sinisalo, Märta Tikkanen, Antti Tuuri, Esko Valtaoja ja Kjell Westö. Kirjailijoita yhdistää se, että he ovat olleet vieraanamme näkövammaisten KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

HANSKIN HELPOT

Teksti: Hannes Tiira Rakennamme taas sanasiltoja. Korvaa yhdysmerkit eli tavuviivat sanoilla, jotka ovat sekä ensimmäisen yhdyssanan jälki- että jälkimmäisen alkuosia. Siis sama sana täydentämään ekan loppua ja tokan alkua. Esim.: kala- -tappelu = kukko, koska: kalakukko ja kukkotappelu. 1. Kulttuuri- -seteli 2. Taide- -istunto 3. Kirja- -lasti 4. Kuva- -herra 5. Filmi- -makaroni 6. Ooppera- HANSKIN HELPOT

PISTEITÄ

AINA YKSI HYVÄ JA YKSI SEKOPÄÄ eli runoilijoilla on omat paikkansa ja aikansa Teksti: Timo Lehtonen Runon lähtökohta voi olla sana, tunnetila, luontokohde tai oikeastaan mikä virike tahansa. Joskus riittää katse koivunlehteen, joskus vaaditaan ajatusten monimuotoisia labyrintteja. Kaltio-lehti (no 2) käsittelee V. A. Koskenniemen ja Katri Valan runojen taustaa. Artikkelista on otettu lainauksia syksyn ensimmäiseen PISTEITÄ

HELMIKKO

KESÄMÖKIN LUKUNURKASSA AHMITTIIN LASTENKIRJOJA Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Isovanhempien tärkeä tehtävä on siirtää kulttuuriperintöä yli sukupolven. Niinpä minäkin laulan innokkaasti jälkikasvun jälkikasvulle vanhoja lastenlauluja, iskelmiä ja kaiken maailman rallatuksia. Kuluneena kesänä laulamisen lisäksi luimme yhdessä lastenkirjaklassikoita, kun uimavedet viipyivät turhan viileinä eikä sadevaatteita huvittanut joka päivä pukea ulos lähteäkseen. Satuaarteita voisi mainiosti napata myös syyshämärään lukulampun HELMIKKO

OPASKOIRA PEKKO

SINILEVÄILMAISIN Teksti: Marianne Tenhami Kuten muutama Kajastus sitten kerroin, en niinkään piittaa uida koirauimaloissa, mutta luonnonvesissä minä poika tykkään polskia. Tänä kesänä olenkin uinut sekä järvessä että meressä sydämeni kyllyydestä. En ihan heti kesän alussa päässyt uimaan, koska vedet olivat aika kylmiä ja nytkin emäntäni alkaa himmailla. Puhuu jotain jostain sinilevästä, höh! Emäntäni ja minä OPASKOIRA PEKKO

VINOKAS: ME OLEMME SOKEITA

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas seurasi televisiouutisia. Haastateltavana oleva asiantuntija totesi: – Me olemme sokeita tässä asiassa. Uutislähetyksessä käsiteltiin televalvontalakia, ja asiantuntija tarkoitti sokeudella, että suomalaiset olivat asiassa autuaan tietämättömiä. Yöllä Vinokas ei saanut unta. Hän nousi vuoteesta ja valmisti kupillisen maitokaakaota. Hän istui keittiön pöytään ja avasi radion. Radio Suomen juontaja totesi: – VINOKAS: ME OLEMME SOKEITA

TEATTERISSA TAPAHTUU

LAPSI MUISTAA ELÄMYKSET Teksti: Marita Vainio Suomessa ei liene sellaista kylää tai kaupunkia, jossa ei olisi omaa kesäteatteria, ellei kahtakin. Olen muutamia kertoja poistunut Turun kaupunginteatterin esityksistä pettyneenä, mutta kesäteatteriesitysten jälkeen on aina iloinen ja hyvä fiilis. Lähes joka kesäiseksi perinteeksi on muodostunut Turun kesäteatterin esitykset Vartiovuorella. 1980-luvun alkupuolella siellä alettiin esittää joka kesä lastennäytelmiä: TEATTERISSA TAPAHTUU

HEIJASTUKSIA: MARGARITAN KANSSA TANSSIAISISSA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Olin viisitoista ja avasin kirjan sivulla 163 lukeakseni toisen kerran lauseet: ”Seuraa minua, lukija! Kuka sinulle on sanonut, ettei maailmassa muka ole oikeaa, uskollista, ikuista rakkautta!… Seuraa minua, lukijani ja minä näytän sinulle sellaisen rakkauden.” Kohtasin hänet, Margaritan, joka pyysi minut mukaan Wolandin tanssiaisiin. Rakastuin siellä kohtalokkaasti, rakastuin heihin ikiajoiksi, joka ikiseen, HEIJASTUKSIA: MARGARITAN KANSSA TANSSIAISISSA

KAJASTUKSEN KIELIKYLPY

KULTURENS VÄSEN Text: Kaj Hedman Kultur betyder odling men som vi alla vet så har ordet, kontexten, en mycket vidare innebörd. En sak är ändå unik för begreppet kultur. Kultur kan inte fås fram i ett färdigt paket. Kultur, oberoende om det handlar om etnicitet, beteende, epoker eller olika former av konstnärliga uttryck, måste odlas KAJASTUKSEN KIELIKYLPY

LUKUNURKKA: TERVEYSMETSÄSSÄ

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Marko Leppänen, Adela Pajula: Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto, Gummerus, 2017 Yksikin puu on hyvinvoinnin lähde – Nykyihminen tarvitsee luontoa kipeästi. Kirjan painavassa esipuheessa emeritusprofessori, lääkäri Tari Haahtela yhdistää oman terveytemme ja luonnon hoitavan voiman. -Solumme eivät digitalisoidu samaa vauhtia kuin nykyinen työelämä. Solumme ja geenimme ovat konservatiiveja. Ne tunnistavan LUKUNURKKA: TERVEYSMETSÄSSÄ

AISTIMUSTEN AUSTRALIA

Teksti: Jonna Mononen Vuosi Australiassa 3 Mikä maa ja mikä valuutta? Sitä mietin, kun herään vauvan rääkynään, vaikkei lähellä ole ainuttakaan alle kolmekymppistä. Kun miltei yhtä läheltä kantautuu metallinen ujellus, alan jo käydä mielessäni läpi edellisiltaista ruoka- ja juomalistaa. ”G’day! How are you?” kajahtaa iloinen ääni. Maan ja maanosan nimi on Australia, valuuttana dollari. Kaverini AISTIMUSTEN AUSTRALIA

LÄNSI-VIRON SAARILLA

”KUINKA VOI RAKASTAA NAISTA JOTA EI OLE KOSKAAN NÄHNYT?” Teksti: Ari Suutarla Matkalla taas. Kova tuuli viuhuu, roiskii sadetta. Helsingin Länsisatama, uusi terminaali, treffi parkkipaikalla, bussi ajanut Hämeenkyröstä, Vihdin liikenne, johdossa vanha tuttu kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki. Mies täyttänyt jo kahdeksankymmentä, ollut Viron nykyisen itsenäisyyden alkuvuosina Suomen valtion lähettämänä luomassa maan puolustusvoimia, vankka asiantuntija. Kirsti ja LÄNSI-VIRON SAARILLA

PARAFESTIN SATOA

Teksti: Pasi Päivinen Viime vuonna Parafest-tapahtumaan mahtavalta Pyhäselältä iskenyt syöksyvirtaus aiheutti laajaa vahinkoa kaataen festivaalin pääteltan sekä kaksi pienempää telttaa ja koko tapahtuman jatko oli pitkään epävarmaa. Julkinen rahoitus laski osin viime vuoden tapahtumien vaikutuksesta ja pieni yhdistys kamppaili talousvaikeuksissa, mutta Parafest nousi kuitenkin jaloilleen ja tapahtuma toteutettiin tosin hieman aikaisempia vuosia pienempänä. Seitsemännen kerran PARAFESTIN SATOA

NÄIN NÄKÖVAMMAISET LUKEVAT

”VAIKEA-ASTEINEN ADDIKTIO” – JA MUITA SYITÄ LUKUHARRASTUKSEEN Teksti: Tanja Rantalainen Näkövammaiset ovat ahkeria lukijoita. Kajastus tapasi kolme innokasta lukijaa: Tupu Valjakka Mikkelistä, Medina Omeragic Helsingistä ja Paavo Konttajärvi Pellosta kertovat, miten ja miksi lukeminen maittaa. Tupu Valjakka ”Kun on lukenut paljon, päässä on paljon! ” Marja-Liisa ”Tupu” Valjakka (s.1941) Mikkelistä matkustaa lukemalla. Miten lukuharrastus alkoi? NÄIN NÄKÖVAMMAISET LUKEVAT

ALVAR AALLON NÄYTTELYSSÄ

Teksti: Tuula Paasivirta Ateneumissa on avoinna 24.9.2017 saakka tutustumisen arvoinen, merkityksellinen näyttely Alvar Aalto – moderni muoto. Alvar Aalto (1898–1976) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Tämän monipuolisen ja avartavan näyttelyn on tuottanut Vitra Design Museum yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Ateneumin taidemuseon kanssa. Näyttelyn kokoajana on toiminut Vitra Design Museumin vastaava kuraattori Jochen ALVAR AALLON NÄYTTELYSSÄ

OODI VEDELLE

Teksti: Pasi Ahponen Päätin menneenä talvena, että teen pienen tutkimusmatkan tutun elinpiirini ulkopuolelle, alueille joissa en ole aikaisemmin käynyt, kuullut ainoastaan mielenkiintoisia kyläläisten kertomia juttuja. Matkalla Nousen Marjavaaraan ja sieltä laskeudun Mustanjängän puolelle. Jatkan matkaa poropolkua pitkin alimmaisen Mustajärven rantaa seuraten jängän yli. Onneksi kesä on ollut kohtalaisen kuiva. Jängällä on nyt helppo kulkea. Kypsiä OODI VEDELLE

TURNAJAISISSA TURUSSA

Teksti: Sanna Tynkkynen Narreja, leikareita, linnanneitoja, markkinarahvasta ja ritareita ratsuineen…. 14.-16. heinäkuuta Turunlinna ympäristöineen muuttui keskiaikaiseksi markkina- ja turnajaisalueeksi. Keskiajan ja renessanssin elävöittäminen harrastuksena on kasvavassa suosiossa ja tapahtumia järjestetään monillakin paikkakunnilla, joten markkinahulinaan pääsee useamminkin mukaan. Sen sijaan täysimittaiset turnajaiset ovat harvinaista herkkua. Hevosturnajaislajien SM-kilpailut järjestettiin Turussa jo toista kertaa. Lisäksi kilpailtiin myös jalkataistelulajeissa TURNAJAISISSA TURUSSA

ARS 17 -NÄYTTELYSSÄ

ARS 17 Teksti: Erja Tulasalo ARS 17 Hello World! Taide internetin jälkeen -näyttely tervehtii 35 kansainvälisen taitelijan teosten kautta näyttelyvierastaan. Digitaalisen kuoren alta on löydettävissä tärkeitä teemoja ajasta, jossa parhaillaan elämme. Kiasman ala-aulassa kaikuvat useat eri kielet. Pilvinen kesäpäivä pääkaupungissa on kuljettanut ARS 17 -näyttelyyn paljon kävijöitä. Nyt esillä oleva näyttely on yhdeksäs ARS, ja ARS 17 -NÄYTTELYSSÄ

HARRASTUKSENA LINNUT

Teksti: Heidi Koivunen Vuosi vuodelta kiinnostukseni lintuja kohtaan on vain kasvanut ja kasvanut. Luonto on ollut minulle aina tärkeä osa elämääni. Metsässä mieli lepää ja stressi katoaa. Linnut visertävät, livertävät, piipittävät. Erilaiset tuoksut lumoavat eri vuodenaikoina ja vuorokaudenaikoina. Lintulajien opettelua Halusin oppia tunnistamaan eri lintulajeja toisistaan ja siihen antoi oivan mahdollisuuden Kulttuuripalvelun järjestämä Lintujen yö HARRASTUKSENA LINNUT

ILLUSIONISTIN VISIO

Teksti: Ronja Oja Syksyllä 2015 Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen otti minuun yhteyttä ja pyysi minua lyhytelokuvaansa esiintymään. Minulle Jenni-Juulia ja hänen vammaispoliittinen taiteensa oli ennalta tuttua Jenni-Juulian Vammaisen vartalon kuvat -blogin kautta. Koska innostun kaikesta jännästä, lupauduin oitis mukaan. Enpä tuolloin arvannut lyhyen kuvauspäivämme johdattavan minut myöhemmin Monacoon formularadan reunalle. Vuotta aikaisemmin Jenni-Juulia näki minut esiintymässä taikurina. ILLUSIONISTIN VISIO

VIETNAMIN ELIAS LÖNNROT

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Tavatessamme ensimmäisen kerran runsaat kolme vuosikymmentä sitten hän oli ujo ja hiljainen, unkaria murtaen puhuva tyttö. Muutama vuosi myöhemmin tapasimme Helsingissä, hän puhui unkaria hyvin ja suomea murtaen. Tänään hän hädin tuskin ehtii haastateltavaksi kiireiltään: Katja Ketun Kätilön käännösprojekti on loppusilausta vailla valmis. Tarina sai alkunsa Vietnamista, mistä yliopiston pääsykokeiden parhaimmistoa oli VIETNAMIN ELIAS LÖNNROT

JOUTSENROSKIS LAHJAKSI FINLANDIA-TALOLLE

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kauneus pelastaa maailman, sanoi Fjodor Dostojevski. Olemme ottaneet Roska päivässä -liikkeessä kuuluisan venäläisen kirjailijan sanat todesta. Eräänä iltapäivänä keväällä olin lepäilemässä. Yhtäkkiä sain innostavan mielikuvan: sinisen roskapöntön, johon oli taiteiltu Suomen kansallislintu, laulujoutsen. Finlandia-talo tuntui ajatuksissani oikeimmalta paikalta tälle kauniille roskapöntölle. Mielikuva innosti minua niin, että ryhdyin heti seuraavana päivänä muuntamaan mielikuvaani JOUTSENROSKIS LAHJAKSI FINLANDIA-TALOLLE

ISOENON JÄLJILLÄ

Teksti: Ali Kinnunen Toimittaja, tiedottaja, historioitsija ja arkeologi Tuija Wetterstrand on kirjoittanut kirjan isoenonsa eli isoäitinsä veljen menneisyydestä. Kirjan nimi on Punaisten panssarijuna 1918. Nyt pääsemme seikkailulle sen kyytiin. Tuija Wetterstrand on aina tiennyt, että hänen isoenonsa eli isoäitinsä veli Anton Vilén on kuulunut vuoden 1918 melskeissä panssarijunan miehistöön. Anton oli jopa osallistunut muistelmillaan keruuseen ISOENON JÄLJILLÄ

SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLIEN KAIKUJA

SODANKYLÄN KAIKUJA Teksti: Eija-Liisa Markkula Sodankylän 32. Elokuvajuhlia vietettiin kesäkuun kolmannella viikolla (14.-18.6.). Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n yhteistyö juhlien järjestäjän kanssa käynnistyi vuosi sitten Kätilö-elokuvan kuvailutulkkauksella. Tänä kesänä yhteistyötä jatkettiin niin, että yhdistyksemme tuotti juhlille kolmen pitkän ja kahden lyhytfilmin kuvailutulkkaukset Suomen Kulttuurirahaston tuella. Niinpä oli luonnollista, että Kulttuuripalvelun puheenjohtajan ja valkoista keppiä käyttävän sokean ihmisen SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLIEN KAIKUJA

KIRJAILIJAKALENTERIN ESITTELY

Teksti: Ali Kinnunen KUUKAUSIEN KUVAT Kaikkki kirjailijakalenterin kirjailijat ovat olleet meillä kirjailijavieraina. Voitte koska tahansa kuunnella näiden vierailujen tallenteet osoitteessa kajastuslehti.fi ja kirjailijavierailut. Osoitteeseen pääsee myös kulttuuripalvelu.fi -sivulla olevasta linkistä. Tammikuun kuvassa on kirjailija Riikka Pulkkinen. Hän oli kirjailijavieraana muutama vuosi sitten. Hän valotti työtapaansa näin: ”… Ei myöskään pidä tyytyä itsestäänselvyyksiin, enkä halua että KIRJAILIJAKALENTERIN ESITTELY

SATA LASISSA

ITSEKÄS 100-VUOTIAS Teksti: Minna Lindgren Sata vuotta ei ole paljon valtiolle. Se on kuin täysi-ikäisyys, 18 vuoden ikä, jonka jälkeen pitäisi pikkuhiljaa ottaa ote omasta elämästä niin, että jonain päivänä on oikeasti aikuinen ja valmis kantamaan vastuun myös muista. Suomi ei tässä suhteessa vaikuta kovin aikuiselta. Suomi ei huolehdi tänne tulevista, sotaa pakenevista ihmisistä, vaan SATA LASISSA

KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ

PÄÄKIRJOITUS Teksti: Eija-Liisa Markkula Otsikko on Marcel Proustilta, jonka samannimistä moniosaista romaania on arvioitu jopa maailman kauneimmaksi romaanitekstiksi. Luin teoksen ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Teksti on tavallaan sensuellia tajunnanvirtaa; kirjoittaja muistaa lapsuutensa ja nuoruutensa tunteita ja tunnelmia kertoen niistä minä-muodossa, usein ironisesti, maistellen niitä aikuisuutensa sairastelun ja vuoteeseen sidottujen päivien verhon takaa. Itse lähdin vähän KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ