Teksti: Tuula Paasivirta
Ateneumissa on avoinna 24.9.2017 saakka tutustumisen arvoinen, merkityksellinen näyttely Alvar Aalto – moderni muoto. Alvar Aalto (1898–1976) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Tämän monipuolisen ja avartavan näyttelyn on tuottanut Vitra Design Museum yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Ateneumin taidemuseon kanssa. Näyttelyn kokoajana on toiminut Vitra Design Museumin vastaava kuraattori Jochen Eisenbrandin. Retrospektiivinen näyttely esittelee Aallon elämää ja tuotantoa 1920-luvulta 1970-luvulle. Näyttelyn tuottaneen saksalaisen museon lisäksi näyttely on ollut esillä Madridissa ja Barcelonassa Espanjassa sekä Tanskassa.
Tuotteliaan taiteilijan kattava näyttely
Kattava näyttely havainnollistaa, miten Aallon orgaaninen muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa hänen oman aikansa kuvataiteilijoiden ja arkkitehtien kanssa. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
”Alvar Aallon tuotannossa yhdistyi laaja-alainen taiteiden ymmärrys. Hänen tuttavapiiriinsä kuului koko joukko oman aikansa muutoksentekijöitä, uuden ilmaisun etsijöitä. Haluamme nostaa esiin näitä yhteyksiä”, kertoo museonjohtaja Susanna Pettersson.
Kokonaistaideteos
Aalto oli modernismin keskeisimpiä vaikuttajia. Hän oli täysiverinen kosmopoliitti maailmanlaajuisine verkostoineen. Hän oli arkkitehtipuolisonsa Aino Marsio-Aallon (1894-1949) kanssa kansainvälisesti aktiivinen jo 1920-luvulta alkaen. Aallolle oli tärkeää kokonaistaideteoksen, Gesamtkunstwerkin idea: hän työskenteli monipuolisesti arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, designin ja taiteen parissa. Hänen työparinaan jatkoi 1950-luvulla toinen puoliso arkkitehti Elissa Aalto (1922-1994).
Taiteidenvälisyys heijastuu koko näyttelyssä
Näyttelyssä nähdään runsaasti ikonisia huonekaluja, kuten aaltojakkarat, ja Aallon taide-esineitä, esimerkkinä aaltomaljakko. Nähtävillä on myös arkkitehtuuripiirustuksia ja pienoismalleja. Näyttelykävijä voi ottaa mukaansa kolmekielisiä selostuksia erityisesti kaupunkimiljöiden ja funktionaalisten rakennusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Näyttelyssä voi myös itse kokeilla arkkitehtipiirtämistä näyttelykäynnin lomassa.
Taiteidenvälisyys ja Aallon monialaisuus nousevat esiin myös arkistomateriaalin, taideteosten, valokuvien ja lyhytelokuvien kautta. Mukana on lisäksi saksalaisen valokuvataiteilija Armin Linken uusia valokuvia Aallon arkkitehtuurista.
Funktionalismi
Funktionalismi on arkkitehtuurin ja muotoilun tyylisuuntaus sekä modernin arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmä, jonka mukaan rakennus tai esine tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tarkoitustaan. Siten esimerkiksi sellainen koristelu, jolla ei ole käytännön funktiota, tulee karsia suunnittelusta kokonaan pois. Alvar Aalto on sanonut, että arkkitehdin on kuunneltava ihmisen perustarpeita. Tällöin saadaan hyviä huonekaluja, taloja ja ympäristöjä. Aalto toi funktionalismin Suomeen ja se näkyi hänen töissään ensin Paimion parantolassa ja sen jälkeen muualla.
Sunilan selluloosatehdas
Vuoden 1936 syksyllä Aalto ryhtyi suunnittelemaan Sunilan sellutehdasta lähellä Kotkan satamaa sijaitsevalle niemelle. Tehdasrakennuksissa oli betonirunko ja puhtaaksimuurattu punatiilinen verhoilu, kun taas muissa rakennuksissa kuten varastossa ja kalkkitornissa oli puhdas tai valkoiseksi käsitelty betonipinta. Kallioinen, paikoin jyrkkärantainen saari säilyi pääosin muuttumattomana ja rakennusten välillä oleva mäntymetsä koskemattomana. Aalto sijoitti tehtaan työntekijöiden ja insinöörien asuinalueen mantereelle, missä kaksi- ja kolmikerroksiset terassitalot on siroteltu laajalle metsäalueelle.
Finlandia-talo
Finlandia-talo oli osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa, jonka mukaan Töölönlahden länsirannalle olisi tullut rakentaa kulttuurirakennusten ketju. Muut Aallon suunnittelemat rakennukset eivät toteutuneet. Finlandia-talon avajaisia vietettiin 2. joulukuuta 1971.
Artekin taidenäyttelyt
Alvar ja Aino Aalto perustivat Artekin yhdessä Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin kanssa vuonna 1935. Yrityksen manifestissa määriteltiin, että sen toimialoihin kuuluu myös taiteen esittely ja taidevalistus. Artekin rohkeat ja kunnianhimoiset näyttelyt toivat Helsinkiin modernismin klassikkoja ja uusinta kansainvälistä nykytaidetta. Näyttelyt jättivät pysyvän jäljen suomalaiseen taidekenttään ja myös Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Näyttelyssä nähdäänkin laaja valikoima teoksia, jotka museo on hankkinut Artekin järjestämistä taidenäyttelyistä.
Ystävien ja modernistien töitä
Ateneum tuo näyttelyyn oman näkökulmansa esittämällä Aallon läheisimpien taiteilijaystävien, kuten saksalais-ranskalaisen Hans Arpin (1886–1966), yhdysvaltalaisen Alexander Calderin (1898–1976), ranskalaisen Fernand Légerin (1881–1955) ja unkarilaisen László Moholy-Nagyn (1895–1946) teoksia. Mukana on runsaasti taideteoksia Aallon Maire Gullichsenille ja hänen puolisolleen suunnittelemasta Villa Maireasta Noormarkusta.
Näyttely: Alvar Aalto — taide ja moderni muoto 11.5.-24.9.2017. Lisätietoja: Taide ja Moderni muoto. Alvar Aalto. Ateneum taidegalleria 2017. 104 sivua.