Teksti: Hannes Tiira Tällä kertaa tällaista vanhempaa ja vähän nykyisempääkin kirjallisuutta. 1. Kreiviksi pikku Anssi kirjailijaa luuli, kun häntä takaa päin katseli. 7 + 4 kirjainta 2. Runo-Lassi kalat onki, Vilkastus kun maata tonki 12 3. Tukiko ihana Juho Lallukka Iisalmen poikaa? 6 + 3 4. Panipa Aho noidan uneksimaan. 4 5. Niin moni eloni … HANSKIN HELPOT
PISTEITÄ Teksti: Jouko Lehtonen Pakeneva nunna tuli uskonpuhdistajan vaimoksi. Oli pääsiäisyö 1523. Saksalaisessa Marienthronin luostarissa nunnat valaisivat iltarukousta kynttilöin. Kun muu väki meni nukkumaan, kymmenkunta mustiin kaapuihin ja huntuihin pukeutunutta nunnaa juoksi pihan yli ja nousi muurien ulkopuolella odottaviin vaunuihin. Yksi heistä oli 24-vuotias aatelisneito Katharina von Bora. Skandaalipaosta kului lähes kaksi vuotta. Katharina oli … TAISTELUA, OPASTUSTA JA RYÖSTÄMISTÄ
HELMIKKO Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Tänä vuonna Eeva Kilpi sai Aleksis Kiven rahaston palkinnon. Se myönnettiin 89-vuotiaalle kirjailijalle tunnustuksena yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä ja tuotannosta, jonka teemat voi jakaa kolmeen lohkoon: karjalaisten evakkouteen, naisena olemiseen ja luontoon. Teokset edustavat kirjallisuuden lajeista runoa, novellia, romaania ja päiväkirjatyyppiä. Niitä on kaikkiaan 32. Muistan vuosikymmenten takaa Kilven haastattelun, jossa hän … SE ON SE SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN PÄIVÄ
OPASKOIRA PEKKO Teksti: Marianne Tenhami Mikäköhän se länsimetro on, josta te ihmiset niin kovasti puhutte? Minulle metro tarkoittaa sellaista isoa, humisevaa välinettä, jonne opastan emäntäni liukuportaista metroasemalla. Ja kun emäntäni sanoo minulle: ”Pekko, mennään metrolle”, opastan hänet naapurikaupunginosan metroasemalle. Mutta yhtenä päivänä meidänkin kaupunginosassa oli metro, jossa oli joku tapahtuma, jota ihmiset kutsuivat yleisöpelastusharjoitukseksi. Emäntäni … PELASTUSHARJOITUKSESSA
VINOKAS Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas istui raitiovaunussa avustajansa kanssa. Hän kuunteli. Äänien perusteella heidän takanaan istui kaksi noin viisikymmentävuotiasta naista. – Näytät jotenkin nuorelta, toinen sanoi. – Voi, kiitos. Ehkä uudet silmälasit nuorentaa. – No, kyllä. Sitten naiset nauroivat hersyvästi. Vinokas puristi valkoista keppiään. Hän ei halunnut näyttää kaksikymmentä vuotta nuoremmalta. Hän halusi … KUIN NÄKEVÄ
HEIJASTUKSIA Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Se aurinkoisen loppusyksyn aamuhetki metsäpolulla oli niitä hetkiä, jotka muuttavat pitkäksi aikaa elämän suuntaa. Pieni lipsahdus, sivuluisu kuralammikkoon ja pohjeluu poikki. Istun yksin kaulaa myöten liejussa, eikä hätääntyneestä koirastani ole mitään apua. Odottelen aikani nilkkaa hieroen, jos pääsisin ontumaan ihmisten ilmoille, mutta jalan päälle on mahdotonta varata. Onneksi, tuumin, olen kaukoviisaana … YLISTYS KUVAILULLE
Teksti: Tanja Rantalainen HUIMAN HYVÄÄ JOULUA! Yleisradio on tänä vuonna lisännyt kuvailutulkkaustuotantoaan huimasti. Joulukuussa on saatu tai saadaan nauttia kahdesta kuvailutulkatusta televisiodraamasta: Tapio Piiraisen Linnan juhlista 3.12. ja Heidi Köngäksen Nuoruustangosta 17.12. Historiaa tehdään siinä kohtaa, kun Yle lähettää ensimmäisen lastenohjelman kuvailutulkattuna ja näin todella tapahtuu: Joulukalenteri on lämpöinen tarina rohkeudesta olla se mikä on. … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA
Teksti: Kirsti Reijonen Kerttu Alatorvinen eli yli 80-vuotiaaksi ennen kuin rohkeni esiintyä oikealle yleisölle. Kerttu on leikkinyt haavemaailmassaan lapsesta saakka laulajaa, tanssijaa ja näyttelijää. – Minä en lapsena oikeastaan koskaan haaveillut tulevani suureksi tähdeksi. Mielikuvituksessa olin jo suurilla lavoilla esiintyvä tähti, muistelee Kerttu Alatorvinen (83 v). Teatteriryhmä imaisi mukaansa Näyttämölle pääsy toteutui syksyllä 2016. Kerttu … PARAS HUVITUS ON MIELIKUVITUS
Teksti: Marita Vainio Turun Iso-Heikkilään avautui uusi, yksityishenkilön ylläpitämä museo tämän vuoden heinäkuun lopulla. Sa-int Maanpuolustusmuseossa on nähtävillä Suomen sotiin 1900-luvulla liittyvää esineistöä ja kirjallisuutta. – Oma keräilyharrastus ja kiinnostus historiaan mahdollisti näyttelyn avaamisen, paljastaa museoisäntä Antti Survonen. -Halu tuottaa historiatietämystä eri tavalla myös muille, oli yksi motiivi ryhtyä pitämään näyttelyä. Survosella on näkövammainen tytär, … YKSITYINEN MAANPUOLUSTUSMUSEO
Teksti: Jonna Mononen Sydneyn lentokentällä on vilkasta. Silti pitkän, Thaimaasta lähteneen yölennon jälkeen tunnelma tuntuu leppoisalta. Tuntuu kuin olisi tullut kotiin. Lattiaan on tehty sokean liikkumista helpottamaan merkkejä, jotka uninenkin, kenkään sullottu jalka tunnistaa: röpelöiset viivat johtavat eri suuntiin. Nyppylärypäs kertoo, että edessä ovat portaat. Jopa pienimmissä aussikaupungeissa olen näihin merkkeihin törmännyt. Liikennevalojen äänitunnisteet ovat … AVULIAS AUSTRALIA
Teksti: Marianne Tenhami MuM, Sibelius-Akatemian aineosaston johtaja Seppo Kirkinen saapuu Näkövammaisten Kulttuuripalvelun järjestämään käsikellot-teemailtaan isoine, kolisevine kärryineen, joissa on salkkuja. Salkuista paljastuu patjoja ja tietysti käsikelloja sekä chimeskelloja. Illan aikana saamme tutustua molempiin kelloihin, niiden historiaan, valmistukseen ja rantautumiseen Suomeen. Soittaminenkin yhdessä onnistuu hienosti. Käsikellot eivät saa kolhiintua. Niinpä niitä on kuljetettava varta vasten niille … KÄSIKELLOT SOIMAAN
Teksti: Timo Leinonen Tapaamme muusikko Conrad Isidoren kodissaan Jyväskylässä. Kaiken ohessa vastaan tulee muuan kiinnostava linkki välille Seattle 1942 – Helsinki 1967. Koko elämänsa ajan muusikkona toimineella Conrad Isidorella riittää kerrottavaa. Kymmenien vuosien mittaan soittokavereina on ollut valtava määrä muusikoita ympäri maailman. Joukkoon mahtuu useita maailmantähtiä. Toistuvasti hymy leviää Conradin kasvoille muistojen elpyessä keskustelumme eri … TYÖKAVEREINA STILLS, HENDRIX JA COCKER
Teksti: Marianne Tenhami Johanna Herranen on Suomen ainoa näkövammainen pranic healing -diplomihoitaja. Hän kannustaa muitakin opiskelemaan pranic healingia ja kokeilemaan sitä. Johanna Herranen, 41, valmistui pranic healing -diplomihoitajaksi vuonna 2011. Hänelle on muodostunut vakiintunut asiakaskunta. – Hoidan ihmisiä enimmäkseen omassa kodissani, koska kaikki työvälineeni ovat täällä. En kuitenkaan pidä kotiani työtilana. Niinpä hoidan ihmisiä myös … ENERGIAHOITOA JOHANNAN TAPAAN
Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa on larpattu viitisen vuotta. Tällä kerralla olimme Casanovan kutsuilla. Osallistujat ovat innoissaan ja ihastuneita larppeihin, mutta jotain muutostakin kaivattaisiin. Anne Huttunen ja Satu Linna ovat kirjoittaneet viitisen vuotta larppeja, jotka on toteutettu Näkövammaisten Kulttuuripalvelun tiloissa. Anne on myös toiminut larpeissa pelinjohtajana. – Larppihahmojen käsikirjoittaminen on jännää. On kiehtovaa luoda hahmo, … LARPISSA VOI OLLA AIVAN TOINEN
Teksti: Tanja Rantalainen Heidi Koivuselta (s.1978) voi näin joulun alla tilata melkein mitä tahansa käsitöitä: mehiläisvahakynttilöitä, neulevalokransseja, rottinkikoreja, huopa- tai vaikka nahkatöitä. Heidi on myös kovan luokan lintubongari. Hän äänittää lintuja ja kerää eri lajien ääniä 100kielen laulu -blogiin. Vanhankaupunginlahti puoli seitsemältä kevätaamuna on Heidin lintuparatiisi, mutta oman mökin pihapiiristäkin löytyy yllättävän monipuolinen sirkuttajien joukko. … HEIDI JA 100KIELEN LAULU
Teksti: Tanja Rantalainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Kajastus-lehti esittäytyivät Helsingin Kirjamessuilla 26.-29.10.2017. Yhdistyksen osastolla oli syksy vielä kauneimmillaan, vaikka ulkona satoi räntää vaakatasossa. Kulttuuripalvelun messuemännät ja -isännät erotti joukosta poltetun oranssista huivista. Seinille oli sommiteltu vaahteranlehtiä. Kalusteet ja somisteet hehkuivat oranssin eri sävyissä, niin kuin hehkuu yhdistyksen varainhankintatuotekin, Kirjailijakalenteri vuodelle 2018. Osastoa pyöritettiin ja Kirjailijakalenteria … TERVEISIÄ KIRJAMESSUILTA
Teksti: Sari Kekkonen Visuaalisesti suuntautunut ihminen tuntee edelleen tarvetta ilmaista itseään kuvallisesti, vaikka näkökyky heikkenisi tai katoaisi kokonaan. Ilmaisukeinot saattavat vaihtua täysin uusiin tai ainakin on etsittävä toimivia menetelmiä työskentelyn tueksi. Kun Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry järjesti lokakuisen taideviikonlopun yhteistyössä Helsingin kuvataidekoulun kanssa, osallistujat pääsivät syventämään suhdettaan valoon ja väriin kokeilevasti, tuoreita työtapoja hyödyntäen. Innostavana opettajana … VALON JA VÄRIN LÄHTEILLÄ
SININEN HETKI Teksti ja kuvat: Pasi Ahponen Luontokuvaaja ja taiteilija Pasi Ahponen on pysäyttänyt kuviinsa sinisen hetken ennen kuin yö ja kohta kaamos saapuvat.
TUNNETTUJA JA UNOHDETTUJA MUOTOKUVIA Teksti: Tuula Paasivirta Sinebrychoffin taidemuseossa on 31.12.2017 asti avoinna kiinnostava näyttely Minä en ole minä – tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia. Näyttely lähestyy muotokuvataidetta useasta eri näkökulmasta sadalla teoksella 1500-luvulta tähän päivään. Paul Sinebrychoffin kiinnostus kohdistui muotokuviin Henkilö- ja muotokuvaus olivat Paul Sinebrychoffille taiteenkeräilyssä päämielenkiinnon kohteita. Hänelle tärkeä kohde oli etenkin 1600–1700-lukujen … MINÄ EN OLE MINÄ
Teksti: Pilvi Meriläinen Ihailtu ja vihattu ohjaaja Jouko Turkka palaa vielä kerran: nyt on ilmestynyt hänen jälkeensä jäänyt kirja Kärsimys on turhaa. Jouko Turkka (1942-2016) oli suomalaisen teatterin uudistaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja myös teatterin ulkopuolella. Hän toimi teatterien johtajana jo 1960-luvulta, ja oli Teatterikorkeakoulun professori ja rehtori 1980-luvulla. Turkka ohjasi muiden tekstejä, mutta kirjoitti myös … KÄRSIMYS ON TURHAA
Teksti: Tuula Paasivirta Veljekset von Wright -näyttely on Ateneumissa 27.10.2017 – 25.2.2018. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläin- ja kasvikuvitusten tekijöinä. Tieteellisen tarkoista teoksista välittyy heidän erityinen rakkautensa luontoa kohtaan. Mielenkiintoista ja värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset. Veljekset von Wright -näyttely … RAKASTETUT VELJEKSET ATENEUMISSA
DONNERIN UUSIN NYT ELOKUVATEATTEREISSA Teksti: Pilvi Meriläinen Jörn Donner (ohjaajina myös Jaakko Talaskivi ja Erkki Seiro) ravisuttivat suomalaisia 46 vuotta sitten kulttielokuvallaan Perkele! Kuvia Suomesta (1971). Sen pääosassa on Suomen kansa vuonna 1970. Se esittelee maamme sellaisena kuin dokumentissa haastateltavat sen tuolloin näkevät: paskana maana, jossa ei kannata tehdä töitä, koska palkkaa ei tule tarpeeksi. … ”TEHKÄÄ JOTAIN!”
Teksti: Pasi Päivinen Sain tilaisuuden tutustua uudelta tuoksuvaan ja hämärän kodikkaaseen Muumimuseoon Tampere-talon uumenissa. Perusnäyttelyssä on esillä lähes 400 Tove Janssonin alkuperäistä muumiaiheista kuvitusta ja kolmisenkymmentä graafikko Tuulikki Pietilän rakentamaa kolmiulotteista kuvaelmaa. Vierailuni osui hiljaiseen keskiviikkoiltapäivän hetkeen, joten pystyin rauhassa tutustumaan näyttelyyn. Huomio kiinnittyy väkisinkin sisään tullessa näyttelytilan keskellä ylväästi seisovaan yli kaksi metriä korkeaan … UUDESSA SAAVUTETTAVASSA MUUMIMUSEOSSA
Teksti: Sari Kekkonen Art Kaarisilta on pieni, tyylikäs galleria Helsingin ydinkeskustassa. Näkövammaisten Kulttuuripalvelun keramiikkaryhmä esitteli töitään siellä kahden viikon ajan. Jo näyttelyn nimi ”Luonnosta” kertoo aihemaailman monipuolisuudesta, luonto on muotojen ja rakenteiden loputon lähde. Näihin teoksiin oli myös lupa koskea. Yleisö sai vapaasti tunnustella höyheniä, piikkejä, suomuja ja terälehtiä, kaikki kovaan keramiikkaan ikuistettuna. Painavia savisäkkejä … LUONTO VALLOITTI GALLERIAN
Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Kati Hiekkapelto Näkövammaisten kulttuuripalvelun kirjailijavieraana. Keskipituinen, hoikka, nelissäkymmenissä oleva nainen, yllään mustat nahkahousut ja punainen jakku, korkokengät, pitkä suora vaalea tukka ja siniset silmät. Hän laulaa epäsäännöllisesti keikkailevassa punkbändissä ja asuu Hailuodossa. Hänen harrastuksiin kuuluvat kaikenkarvaiset kotieläimet helmikanoista vuohiin ja mehiläispesiin sekä metsästys, joka saa hänet tuntemaan alkukantaista, syvää yhteyttä luontoon ja … ”SAAN TEHDÄ SITÄ, MITÄ OLEN AINA HALUNNUT”
SATA LASISSA Teksti: Kari Enqvist Kirjoittaja Kari Enqvist on professori ja Suomen tunnetuimpia luonnontieteellisen maailmankuvan selittäjiä ja tieteen popularisoijia. Italialainen Emma Morano kuoli hiljattain 117 vuoden ja 137 päivän ikäisenä ja oli kuollessaan maailman vanhin nainen. Etelä-Koreassa naisten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä on jo ylittänyt 90 vuoden rajapaalun, ja meillä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on … TUHATVUOTINEN ELÄMÄ
Teksti: Ilkka Väisänen Uutisjuontaja, kirjailija Matti Rönkä oli Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana Iiriksessä. Televisiosta tutun Röngän sukujuuret ovat umpisavolaiset, vaikka hän onkin syntynyt Kuusjärvellä, nykyisessä Outokummussa, Pohjois-Karjalan puolella vuonna 1959. – On lämmin ajatus, että tiedän 15 sukupolvea taaksepäin, missä kylissä esivanhemmat ovat asuneet tai missä järvissä uineet, Rönkä sanoo. Koti oli vaatimaton ja raitis. Pikku-Matti … UUTISJUONTAJAN NÄKÖINEN MIES ALKOI KIRJAILIJAKSI
PÄÄKIRJOITUS Eija-Liisa Markkula Otsikkona on omistuskirjoitus, jonka Raimo Sillanpää kirjoitti ruotsinkieliseen runokirjaansa jättäen sen meille käydessään Kulttuuripalvelun kirjamessuosastolla. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten messuvieraat toivat meille omia asioitaan niin paljon, että niistä loppujen lopuksi muodostui messuilla olomme pääasia eikä suinkaan siitä, mitä itse olimme kuvitelleet siellä tekevämme; myyvämme tehokkaasti ja tuottoisasti omaa kirjailijakalenteriamme. … ”RUNO NÄKEE ENEMMÄN”
Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Keramiikkaryhmän näyttely nyt myös netissä. Näyttelyyn pääset linkistä: LUONNOSTA Näyttelyn avajaisista on muutamia ladattavia kuvia, niihin pääset linkistä: KUVIA AVAJAISISTA
Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää … MAURI JA MUSTIS 3 2017