Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala
Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä.
Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy puhuessa tasainen hammasrivi. Kaula on suhteessa muuhun vartaloon hyvin ohut. Mauri käyttää valkoista keppiä oikeassa kädessä.
Mustis on väriltään musta keskikokoinen koira. Pää on muuten vaalea, mutta päälaki on musta. Yläleuka on korostuneen suuri alaleukaan verrattuna ja kirsu on soikeahko musta pallo. Silmät ovat suuret ja pyöreät. Häntä ja sivuille sojottavat
kapeat mustat luppakorvat ovat muutamalla vekillä. Hännän ja korvien päät ovat pallomaiset, kuten myös vartalo. Kaula on ohut, jossa on paksu ylisuuren näköinen kaulapanta.
Ensimmäinen ruutu: Mauri istuu nojatuolissa kuvan vasemmassa alareunassa
osittain näkyen. Hänellä on yllään vaaleanvihreä kauluspaitapaita ja siniset housut. Käsissään hän pitää sinisiä sankakuulokkeita, joista lähtee kierteillä oleva johto. Mustis on hänen edessään ruudun oikeassa alakulmassa etumus näkyen. Hymyssä suin Mauri sanoo:” Mustis, muistatko kun luit minulle ääneen Kullervo Kimpsun dekkarin Mysteeri meijerissä?” Korvat innosta ylöspäin sojottaen Mustis vastaa:” Juu se oli aika hulvaton.”
Toinen ruutu: Mauri istuu edelleen kuulokkeet kädessä. Jaloissa olevat sukat ovat punavalkoiset ja osittain näkyvä matto tuolin edessä on liila-pinkki raitainen.
Kuvan vasemmassa alareunassa on pieni lipasto, jonka päällä on äänikirjan kuuntelulaite. Mauri jatkaa Mustikselle:” Se ilmestyi juuri äänikirjana, joten kuuntelin sen uudestaan.” Mustis seisoo matolla etutassun varvas alahuulella. Korvat ovat laskeutuneet vaakatasoon ja vilkuillen Mauria se kommentoi:” Vai niin.”
Kolmas ruutu: Maurin sanoo totisena hammasta purren:” Yllättävää kyllä, tarina oli aika erilainen kuin muis-tin, eikä vähääkään humoristinen.” Mustis on kääntänyt oikean kylkensä Mauriin päin ja korvat ovat entisestään painuneet. Suu on soikean pyöreänä ja hampaat ovat purennassa. Molemmin puolin pään yläpuolella on pari tukalan tilanteen pisaraa. Silmäkulmista Mauria vilkuillen se virkkaa:” Heh, ehkä se oli lyhennelmä.”
Neljäs ruutu: Entistä tiukimmin ilmein Mauri kumartuu tuolissaan Mustikseen päin. Vasemman käden etusormea heristäen hän toteaa:” Tai sitten sinä sävelsit puolet omiasi kun luit sitä.” Mustiksen kiperä tilanne jatkuu edelleen. Toinen etutassu avoimen suun edessä Mauria tuijottaen Mustis selvittää:” Saattaa olla, että lisäsin pari vitsiä, kirja oli niin umpitotinen.”
Viides ruutu: Maurin vasen käsi on kyynärpäästä lähtien pystyssä kämmen avoimena. Iloisena suu auki leveässä hymyssä hän virkkaa:” Täytyy sanoa, että sinun versiosi oli paljon parempi.” Mustiksen korvat ovat nousseet ylös ja etutassullaan se höllää kaulapantaansa. Huojentunein ilmein se sanoo:” Kiitos.”
Viimeinen ruutu: Totisena kuulokkeista kiinni pitäen Mauri lausuu:” Jatkossa voisit kyllä mainita, jos pistät mukaan omiasi… Ehdin kehua tätäkin kirjaa tutuille hulvattomana naurupommina.” Mustis myös totisena toinen tassu pystyssä toteaa:” On se tahattomasti hauska.”