Joel

KAJASTUKSEN NÄYTTELYOPAS Teksti: Ali Kinnunen MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT Mäntän kuvataideviikot täyttävät 25 vuotta. Kuvataideviikot on saanut itsenäisyyden juhlavuoden Suomi-palkinnon. Tämän vuoden teema on maleksijan paratiisi ja maailman kartoittaja, kesän 2018 otsikkona on Kartasto. Kuraattori Veikko Halmetoja on valinnut näyttelyyn peräti 56 taiteilijaa. Muutamat taiteilijat ovat tuttuja menneltä vuosilta, onpa joukossa edellisiä kuraattorejakin. Tässä luettelo kaikista Mäntän … KESÄNÄYTTELYT KUTSUVAT

Teksti: Ali Kinnunen Kortit hallitsevat Irma Innalan elämää. Hänellä on yli 2000 korttipakkaa ja harrastus jatkuu. Lisää kortteja tulee jo pyytämättäkin ja kertyy kaikilta maailman kolkilta. Korttien kuningatar Irma Innala asuu Valkeakoskella kauniissa kerrostalohuoneistossa. Vaikka pelikortteja on älyttömän paljon, niitä ei juuri huomaa, sillä pakat on pakattu laatikoihin, joista on huolellinen ja tarkka kirjanpito. – … KORTTIEN KUNINGATAR

Teksti: Ali Kinnunen Kun Sokeiden kuunnelmaraati tuli Näkövammaisten Kulttuuripalvelun hoitoon, päätettiin Vuoden kuunnelman lisäksi valita myös Vuoden ääninäyttelijä. Ensimmäiseksi Vuoden ääninäyttelijäksi valittiin kaikkien tuntema ihana Minttu Mustakallio. Raati perusteli valintaansa näin: ”Sädehtivän komediennen ääni on helposti tunnistettava ja puheilmaisu selkeää, vivahteikasta ja eloisaa. Ilmeet ja eleet kuuluvat hänen äänessään. Vuoden ääninäyttelijän valinnassa kaikki äänityö, myös … ONNEKSI ÄÄNENI KESTÄÄ!

Teksti: Sari Kekkonen Miten jännittävää onkaan sukeltaa uuden, kiehtovan kuunnelman maailmaan. Tällaisen elämyksen tuottamiseen tarvitaan aina suuri joukko ammattilaisia: käsikirjoittaja, ohjaaja, näyttelijät, jopa ”lavastaja” eli äänisuunnittelija, tekniikan hoitajia unohtamatta. Joukkoon pitää mahdollisesti liittää vielä säveltäjä ja muusikoita. Koska kuunnelmat ovat perinteisesti erityisesti näkövammaisten ja sokeiden ihmisten suosiossa, haluamme osoittaa kunnioitusta tekijöille ja tuoda heidän taidettaan … KUNNIAA KUUNNELMANTEKIJÖILLE

Teksti: Helena Taskila Haluaisitko viettää yhden kesäisen viikon laulaen, soittaen, tanssien tai muuten vain iloisesta tunnelmasta nauttien? Jos ajatus viehättää, kannattaa silloin suunnata Keski-Pohjanmaalle Kaustisen kuntaan, jossa järjestetään Suomen ja Pohjoismaiden suurin kansanmusiikkifestivaali eli Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Tänä vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 51. kerran 9–15.7. Joka vuonna juhlilla on eri teema, joka tällä kerralla on luonto. … YHTÄ JUHLAA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Antti Tuomaisen kirjailijavierailu ”Kirjoittaminen oli ajattelemista, maailman järjestelemistä. Sen avulla pääsin selvyyteen siitä, mitä olin tosiasiassa tekemässä, mitä mieltä mistäkin. Kirjoittaessa sain suljettua kaiken muun ulkopuolelleni. Se oli salaisuuteni. Se oli totuus kirjoittamisesta. Riippumatta elämäntilanteestani, siitä, mitä maailmassa muuten tapahtui, kirjoittaessa olin onnellinen. Tai niin onnellinen kuin kai yleensä voin olla. Vaikka … ”PARAS PALKINTO ON SEURAAVA KIRJA!”

Mauri & Mustis 1 2018 Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, … MAURI JA MUSTIS

Teksti: Hannes Tiira Palstalla on uusi nimi, sillä pähkinöiksihän älytehtäviä ja visakysymyksiä sanotaan. Korista löytyy nyt soivia pähkinöitä, sillä liikutaan klassisen musiikin maailmassa. 1. Linja-auto eli bussi lie ollut vieras kulkuneuvo säveltäjälle. 8 kirjainta 2. Hänen vaimonsa mielestä sinfonia soi takaperin. 4 3. Tuliko Auvo Nuotio tuntemaan 1918 ammutun säveltäjämme? 5 + 5 4. Kaakonkulman … HANSKIN SANAKORI

VILU ON GEENEISSÄ, SANOI VARIS Teksti: Jouko Lehtonen Näkövammaisten pieni kulttuurilehti Pisteposti on ilmestynyt jo 51 vuotta. Siihen kootaan aineistoa eri kultuurin alueilta, kirjallisuudesta musiikkiin, kuvataiteesta tietotekniikkaan. Tämän vuoden ensimmäiseen numeroon ovat hypänneet jopa varislinnut, niillä kun on suuremmat aivot kuin millään muulla lintuheimolla. Varislinnut eivät loista äänellään, mutta kansan suussa kekseliäistä, leikkisistä ja sosiaalisista … PISTEITÄ

LAULAMINEN HOITAA, ELVYTTÄÄ, SUOJAA, PUHDISTAA… Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Ihminen on laulanut aina. Alkeellisen laulun arvioidaan syntyneen jo puolitoista miljoonaa vuotta sitten. Äidit ovat iät kaiket hyräilleet lapsilleen rauhoittaen uneen, laulelleet surut ja murheet ulos rinnasta ja luikauttaneet ilmoille myös ilon säveliä. Ja miehet ovat taatusti huikanneet metsällä melodisia toitotuksia saaliin merkiksi. Laulamisen fysiologisia vaikutuksia on … HELMIKKO

OPASKOIRA VAI RUMA ANKANPOIKANEN Teksti: Marianne Tenhami Kaapelitehdas on muodostunut emännälleni ja minulle tutuksi paikaksi työvuosieni varrella. Emäntäni on ollut siellä näyttelemässä muiden näkövammaisteatterilaisten kanssa ja onpa hän ollut mukana parissa produktiossa Kaapelitehtaalla ja Jätkäsaaressa, minä tietysti mukana. Viime aikoina olemme vierailleet Kaapelitehtaan teatterimuseossa. Kaapelitehdas on sopivasti matkamme varrella kävellessämme naapurikaupunginosan metroasemalle. Niinpä opin reitin … OPASKOIRA PEKKO

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas kohtasi naisen. Tilanne oli sellainen, että he keskustelivat enemmän kuin vain pari sanaa, joten Vinokas alkoi automaattisesti tarkkailla naisen ääntä. Koska sokea mies Vinokas oli sokea, hän ei kiinnittänyt huomiota naisen ulkonäköön vaan tämän ääneen. Naisen puhetapa oli rauhallinen, ja hänen äänensä oli pehmeä. Puheen rauhallisuus ei kuitenkaan kuulostanut … VINOKAS: NAISEN ÄÄNI

RUUDUN TAKAA HEIJASTUKSIA Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Kaunis nuori nainen säntäilee pitkin katuja, ajaa lierihattuaan takaa suojatiellä, törmäilee mainosstandeihin, kaataa ja pudottelee tavaroita ja seikkailee ihmissuhdeviidakossa tultuaan huijatuksi ja menetettyään miehensä toiselle naiselle. Hän on Donna, Ylen uuden komediasarjan päähenkilö. Ja hän on sokea. Seikka, joka saa sarjan näkövammaisia katsojia, tai kuten jotkut sanovat, kuuntelijoita, väittelemään … HEIJASTUKSISSA KESKUSTELUA DONNA-SARJASTA

HISTORIALLISET TANSSIT KUNNIOITUKSEN JA TASA-ARVON HENGESSÄ Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kun seurasin tyttärien vanhojen tanssia, itselläkin heräsi halu tanssia niitä. Asia unohtui, kunnes googlatessa löytyi sana historialliset tanssit. Päätin rohjeta mennä kokeilemaan. Kävikin ilmi, että vanhojen tanssit eivät kuulu lajiin.- Historialliset tanssit ovat vanhoja, kirjallisista lähteistä rekonstruoituja tansseja, joilla ei ole jatkuvaa tanssiperinnettä nykypäivään. Tyypilliset tanssit … HISTORIALLISET TANSSIT

KUULAAN SOINNIN KARTOITTAMATTOMAT MAHDOLLISUUDET Teksti: Helena Taskila Tunnetko seuraavan tarinan? Antiikin Kreikassa seikkailee pukinsorkkainen ja sarvipäinen Pan-jumala, joka tahtoisi saada omakseen Syrinks-nimisen nymfineidon. Neito ei kuitenkaan pidä Panin lähentely-yrityksistä, vaan päättää paeta pyytämällä jokinymfeja muuttamaan hänet rantakaisloiksi. Lannistettu ja pettynyt Pan puhkuu kaislikossa, jolloin ilmoille syntyy humiseva ääni. Tämän kuultuaan Pan liittää yhteen muutamia eripituisia … PANHUILISTI HELENA TASKILA

Jakson kirjoittaja: Satu Linna (Jatkokertomus 1890-luvun Suomesta topeliaanisessa hengessä) Jakso 1: Ulrika Hääpäiväni aamuna en tiennyt mitä ajatella. Tuntui käsittämättömältä, että minä, Ulrika Dahlman, olin menossa naimisiin! Siitä piti toki olla kiitollinen. Ei tuollaista tilaisuutta tule monelle sokealle tytölle. Mutta ei olisi tullut minullekaan ilman perheemme kokemia suuria menetyksiä. Isäni on menestyvä mies. Omalta isältään … JATKOKERTOMUS VAIN TOINEN VOI VOITTAA 1

TOPELIUKSEN MERKEISSÄ Teksti: Tanja Rantalainen Yhdistyksen toiminnan vuoden teema on Zacharias Topeliuksen syntymän 200-vuotisjuhlan merkeissä satu. Satu on läsnä monenlaisessa toiminnassa. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kirjoittamisen verkkokurssi Topeliusta luotsaa parhaillaan Topelius-palkinnolla palkittu kirjailija Jukka Parkkinen. Kuvataidekurssi Strömsin taidekartanossa Kajastuksen ilmestymisen aikaan tutkii sadun värejä ja maalaamisen satumaisia mahdollisuuksia. Näkövammaisteatterin kevään ensi-ilta on saduista koostettu hyvän mielen … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Teksti: Susanna Halme Emma Rasela, 26, on helsinkiläinen sosionomi, jolle rumpujen soitto on lähellä sydäntä. Näkövammaisten liitossa oikeuksienvalvontayksikössä tällä hetkellä työskentelevä Emma Rasela on aktiivinen sokea nuori nainen. Hänen elämäänsä mahtuu työn lisäksi myös nuorisotoimintaa, ystävien tapaamista ja ruoanlaittoa. Harrastuksista rakkaimpiin kuuluu musiikki ja erityisesti rumpujen soitto. Rummut ovat olleet lähellä sydäntä jo pitkään – … RYTMIÄ JA RIEMUA ELÄMÄÄN

NÄIN MINUSTA TULI BIBLIOFIILI Teksti: Ari Suutarla Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Vanhojen kirjojen illassa arvioitiin vanhoja kirjoja, kuunneltiin esitelmiä ja keskusteltiin vilkkaasti. Kun Ari Suutarla menetti näkönsä kymmenvuotiaana, kirjoista tuli hänen kavereitaan. Kirjojen muotoasu, paksuus ja kansipaperit saivat käsin tunnusteltuna uutta merkitystä. Hän oli ihastunut myös kirjojen tuoksuun ja on vieläkin. Kirjakauppojen ohi oli ja on vaikea … VANHOJEN KIRJOJEN ILTA

Muistelut koonnut Eija-Liisa Markkula Säveltäjä, urkuri ja näkövammaisille tuttu, itsekin sokea musiikin yleismies Raimo Tanskanen nukkui pois viime vuoden marraskuussa. Samana vuonna oli vietetty hänen 80-vuotissyntymäpäiviään. Muistokirjoituksia julkaistiin useissa yhteyksissä, mutta Kajastuksessa päätimme kertoa hänestä sellaisten henkilöiden suulla, jotka olivat oppineet häneltä paljon tai tehneet työtä hänen kanssaan. Niinpä haastattelin Tarmo Kulmasta, Sari Karjalaista ja … RAIMO TANSKASTA MUISTELLEN

Teksti: Pasi Päivinen Osa 1: Media synnyttää terrorismin uhkakuvaharhoja Berliinin, Brysselin, Nizzan, Pariisin, Tukholman ja Turun terrori-iskujen myötä terrorismin pelko on kasvanut Euroopassa. Terrorismin uhkaa on lietsottu eurooppalaisessa mediassa perusteettomasti. Yhdysvaltalaisen terrorismin tutkimukseen keskittyvän START-konsortion ylläpitämän Global Terrorism Databasen (GTD:n) tilastojen mukaan terrori-iskujen määrä maailmassa on kasvanut vuoden 2004 jälkeen, mutta kasvu ei ole ollut … TERRORISTIEN JALANJÄLJILLÄ

KAJASTUKSEN KIELIKYLPY Teksti: Kaj Hedman Det är mycket länge sedan år 1818. Trots det långa tidsperspektivet är statsrådet, professorn och författaren Zacharias Topelius, som föddes för två hundra år sedan, fortfarande en av vår nations mest ihågkomna kulturella och politiska portalfigurer. Zacharias Topelius kom ursprungligen från en släkt i finska Österbotten som också hade ett … KIELIKYLVYSSÄ TOPELIUS – ett slags universalgeni – Kaj Hedman

Teksti: Eija-Liisa Markkula Meneillään oli mykkäelokuva nimeltä Romu-Mattila ja kaunis nainen, 900 ihmisen yleisö teltassa ja kesäyö Sodankylän filmijuhlilla viime vuonna. Kuvailutulkki kertoi kuulokkeissani, mitä valkokankaalla näkyi. Ykspihlajan Kino-orkesteri oli paikalla ja musiikkia tuli sopiviin kohtiin, mutta en ymmärtänyt, miksi yleisö nauroi joskus mielestäni ”väärissäkin” yhteyksissä, esimerkiksi lehtipuiden havistessa tuulessa. Ennen esityksen alkamista oli kyllä … HEIKKI KOSSI, FOLEY-TEHOSTEIDEN TAITAJA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen – Jokaisella meistä on elämässään yksi ihmissuhde, joka täydellä varmuudella kestää läpi elämän, ensimmäisestä henkäyksestä aina kuolinhetkeen saakka. Se on kuitenkin kaikesta merkittävyydestään huolimatta ihmissuhde, jonka äärelle pysähdymme varsin vähäisesti. Varsin usein tämä ihmissuhde on kyllästetty vaatimuksilla, ylimitoitetuilla odotuksilla ja ankaralla piiskaamisella, kirjoittaa psykoterapeutti Maaret Kallio. -Yhteys itseen on helpompi kadottaa kuin … AVARATAVASTI IHMISSUHTEISTA

SOKEAIN KUUNNELMARAATI TOIVOO KUUNNELMABUUMIA Teksti: Tanja Rantalainen Sokeain kuunnelmaraati on valinnut Sokeain kuunnelmapalkinnon voittajan vuodesta 1967 lähtien. Ensimmäiset 50 vuotta raati toimi Näkövammaisten liiton alaisuudessa. Nyt kunnia pyörittää Sokeain kuunnelmaraatia on siirtynyt Näkövammaisten Kulttuuripalvelulle. Raati valitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Vuoden ääninäyttelijän. Kuunnelmaraadin jäsenet valittiin hakemusten perusteella. Raati toimii nelivuotiskauden 2017-2021. Kuunnelmaraatilaisten tehtävänä on … SOKEAIN KUUNNELMARAATI

Ylen suosittu kuuluttaja ja rakastettu näkövammaisten äänikirjojen lukija Jari Aula on saanut arvostetun Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin. Juhlavassa tilaisuudessa ansioristin ojensi Jarille Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen 26.1. Jari on ollut kuuluttajana radiossa vuodesta 1982 alkaen. Hän on myös tunnettu näkövammaisten äänikirjojen lukija, jonka melkein kaikki äänikirjojen kuuntelijat tunnistavat äänestä. Jari on lukenut äänikirjoja enemmän … JARI AULALLE ANSIORISTI

Teksti: Eeva Korkala Referaatti Raija Orasen luennosta Näkövammaisten Kulttuuripäivässä 14.10.2017 Ylöjärvellä Loma- ja kurssikeskus Koivupuistossa, järjestäjänä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Pirkanmaan Näkövammaiset ry ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry, haastattelijana Arto Kurvinen. Kuka on Raija Oranen? Raija Oranen on Suomen oloissa huomattava kirjailija, ohjaaja ja vaikuttaja. Hän on kirjoittanut 80 teosta, joista 30 on romaaneja, muutama novellikokoelma, televisiosarjoja, … KIRJAILIJAVIERAAN RAIJA ORANEN

”SYNNYIT KÖYHÄNÄ, ELÄT RIKKAANA JA KUOLET MAANTIEN OJAAN!” Teksti: Eija-Liisa Markkula Kulttuurijärjestöt tietävät Alfred Kordelinista jotakin hänen nimeään kantavan säätiön kautta. Kajastusta julkaiseva Näkövammaisten Kulttuuripalvelu on myös lähestynyt säätiötä muutamia kertoja, joskus jopa onnekseen! Viime kuukausina maamme historian tärkeät vuodet 1917 ja 1918 ovat olleet vahvasti esillä kaikissa kulttuurituotteissa. Osaltani haluan nostaa valoon Kordelinin hahmon. … PÄÄKIRJOITUS

Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy … Mauri ja Mustis 4 2017 tekstinä

Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää … MAURI JA MUSTIS 4/2017