Teksti: Tuula Paasivirta
Veljekset von Wright -näyttely on Ateneumissa 27.10.2017 – 25.2.2018. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläin- ja kasvikuvitusten tekijöinä.
Tieteellisen tarkoista teoksista välittyy heidän erityinen rakkautensa luontoa kohtaan. Mielenkiintoista ja värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset. Veljekset von Wright -näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Syventävää tutkimusta veljesten töihin
Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuuri- ja tiedehistoriallista merkitystä. Näyttelyssä on nähtävissä runsaat 300 teosta. Mukana on öljyvärimaalauksia, vesiväritöitä, grafiikkaa ja luonnoksia. Esillä on myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Veljesten taustaa ja vahvuuksia
Von Wrightin veljekset syntyivät ja kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Heidän vanhempansa omistivat Haminalahden kartanon. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan piirtämällä ja maalaamalla metsästämiään lintuja. Veljesten elämäntyössä yhdistyvät taide ja tiede: he erikoistuivat kuvaamaan luontoa äärimmäisellä tarkkuudella aikana, jona luontoa ei vielä voinut valokuvata.
Veljessarjan vanhin, Magnus von Wright (1805–1868), oli taidemaalari, ornitologi ja eläinmuseon preparaattori. Hän kuvitti veljensä Wilhelmin kanssa kuvateosta Svenska foglar. Hän maalasi myös maisemia Helsingissä ja Savossa sekä opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja lyhyesti Düsseldorfissa. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana, jonka myötä hän oli osaltaan vaikuttamassa Ateneumin kokoelmien syntyyn. Helsinki-aiheisissa maalauksissaan, kuten Katajanokalta (1868) ja Annankatu kylmänä talviaamuna (1868), hän kuvasi kaupungissa tapahtunutta muutosta.
Keskimmäinen, Wilhelm von Wright (1810–1887) teki uransa Ruotsissa, Tukholmassa ja Orustin saarella. Hänen merkittävimpänä kuvitustyönään pidetään Skandinaviens fiskar -teoksen kalakuvituksia. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Wilhelm avusti veljeään Magnusta Ruotsin linnustoa esittelevän Svenska foglar -teoksen kuvittamisessa: teos sisältää 182 väritettyä piirrosta, joissa linnut on kuvattu tieteellisen tarkasti. Nykylintututkijoiden mukaan veljesten tekemät kuvat ovat edelleen paikkansapitäviä. Wilhelmin ura jäi halvaantumisen vuoksi muita veljeksiä lyhyemmäksi.
Nuorin Ferdinand von Wright (1822–1906) oli veljeksistä tunnetuin ja hänet tunnetaan suurikokoisista lintumaalauksistaan, kuten Taistelevat metsot (1886) ja Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Hän oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Hän teki kolmesta veljeksestä pisimmän uran taiteilijana. Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari. Hän maalasi myös maisemia ja muotokuvia. Nuorena Ferdinand avusti Wilhelmiä kuvitustöissä ja sijaisti häntä Ruotsin tiedeakatemiassa. Hän palasi kotiin Haminanlahdelle ja maalasi runsaasti tilausteoksia.
Taistelevat metsot
Tunnetuimpia ja kopioidumpia suomalaisia taideteoksia on näyttelyssäkin nähtävä, teos, Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot (1886). Ateneumin kaupassa teoksesta on toisintoja muistikirjoissa, avaimenperissä, kangaskasseissa ja silmälasikoteloissa. Taiteilijat Erkki Pirtolasta Jani Leinoseen ovat tehneet omat toisintonsa, ja Ateneumissa on siitä esillä myös Aku Ankka -versio.
Taistelevat metsot hankittiin Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin niihin aikoihin, kun Ateneum avattiin yleisölle. Taistelevat metsot ja kourallinen muita kokoelmien merkkiteoksia valokuvattiin. Vähät kuvat levisivät ympäri maata: metsot painettiin kirjoihin, postikortteihin ja kalentereihinkin.
Taistelevat metsot kuvaa kahta metsoa taistelemassa höyhenet pöllyten koppelon suosiosta. Maalauksessa on siis suuria tunteita ja draamaa – mutta Ferdinand von Wright eli hiljaista poikamiehen elämää. Hän eli lähes erakoituneena, kukkia ja koristekasveja hoitaen. Taistelevat metsot oli Ferdinand von Wrightin taiteellinen haaste, tilaustöiden rinnalla. Se oli aikanaan poikkeuksellisen suuri teos: lähes 190 senttiä leveä ja yli metrin korkea. Poikkeuksellinen on myös sen tekotapa. Ferdinand von Wright oli sitä maalatessaan jo 64-vuotias ja kärsi halvauksista. Hän joutui maalaamaan teoksen osin kyljellään maaten, ateljeessaan. Työssä auttoivat täytetyt metsot tai aiemmat metsomaalaukset, jotka hän oli sommitellut maisemaan. Taistelevat metsot -teos oli joidenkin aikalaisten mielestä jo valmistuessaan hieman vanhanaikainen. 1880-luvun lopulla oltiin innostuneita ranskalaisesta naturalismista.
Tieteen auttajia
Von Wrightin veljekset, erityisesti Magnus von Wright ja Wilhelm von Wright antoivat ison panoksen myös tieteelle. Magnus oli ornitologi, Wilhelm tunnetaan Ruotsissa tekemistään tieteellisistä kuvituksistaan, joita on runsaasti esillä myös Ateneumissa, osa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Ajan tyylin mukaan veljekset ampuivat lintuja ja maalasivat niitä. He ikuistivat linnut mahdollisimman tuoreeltaan, ennen kuin kynnet ja nokka alkoivat muuttaa väriään. Tästä teemasta oli juttu Helsingin Sanomien tiedesivuilla lokakuun 2017 lopulla. ”Veljesten taide on ulkoisesta kauneudestaan huolimatta tietyllä tavalla valtavan ajankohtaista”, Ateneumin johtaja Susanna Pettersson toteaa. Hänen mukaansa von Wrightien taiteen näyttäminen suurelle yleisölle on ajankohtaista ja äärimmäisen tärkeää.
Camera obscura
Studiossa Veljekset von Wright -näyttelyssä voit istua alas, keskittyä havaitsemiseen ja piirtämiseen. Tilassa voi myös kokeilla piirustuskameraa, niin sanottua camera obscuraa ja tehdä muotokuvan. Magnus von Wright käytti samankaltaista laitetta panoraamakuvia tehdessään.
Lisänä valokuvataiteilija ja käsitetaiteilija
Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Kannisto kuvaa luontoaiheita asetelmallisesti vieden kuvausstudion ulos luontoon. Hän näkee itsensä eräänlaisena keräilijänä, joka liittää lajin toisensa jälkeen omaan kokoelmaansa. Heikkilä ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan: ennen kaikkea lintujen merkitykseen ympäristön tilan ja merien kuormittumisen indikaattoreina.
Ateneumin jälkeen näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.
Julkaisusta lisätietoja
Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.