Teksti: Jera Hänninen Kari Hotakaisen kirjassa puhuu yleensä vaikeneva formulatähti. Heinäkuussa kuulen, että Kari Hotakaisen kauan odotettu Tuntematon Kimi Räikkönen on ilmestymässä elokuussa. Kyseessä on ehkä vuoden odotetuin tietokirja, jonka julkaisemista odottavat nekin, joille kirjasyksyn etukäteen kohkatut kirjat ovat yleensä yhdentekeviä. Siitä on julkaistu otteita yksinoikeudella eri medioissa, ja sen käännösoikeudet on myyty kymmeneen maahan … MINÄ, KARI JA KIMI
Teksti: Ali Kinnunen Helsinkiin on avattu uusi näyttävä taidemuseo: Amos Rex. Vuosien mylläys Lasipalatsin kulmilla on päättynyt ja Amos Andersonin taidemuseo on saanut hienot uudet tilat. Amos Rex koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta, vuonna 1936 rakennetusta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä, sekä Lasipalatsin aukiolla näyttelytilan kattona kumpuilevasta tapahtuma-aukiosta. Amos Rexin esittelytekstissä sanotaan, että kokonaisuus tuottaa … UUSI MUSEO AMOS REX
Teksti: Helena Taskila ”Muistan puiston kaunehimman ihanimman Monrepos’n, usein haaveissani kuljen satumaani lehmustohon.” Näin laulaa muun muassa Annikki Tähti levytyksellä vuodelta 1955. Tämä juttu ei kuitenkaan kerro Tähdestä, vaan haikean sävelmän takana olevasta säveltäjästä, kapellimestarista ja multi-instrumentalistista Erik Lindströmistä, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi kolme vuotta. Nyt on siis hyvä aika pysähtyä hetkeksi muistelemaan … MUSIIKKI: ERIK LINDSTRÖM – KUOLEMATTOMIEN LAULUJEN TEKIJÄ
Teksti: Tanja Rantalainen Iina Terhon Full of Love – Pakomatka pakastimesta -elokuva käsittelee samaa teemaa kuin menestysanimaatio Frozen, naisen oman voiman näyttämistä, käyttämistä ja hallitsemista. Kirkkaan ja mietteliään, toisaalta burleskin estetiikkaa hulluttelevasti hyödyntävän elokuvan voi kokea kuvailutulkattuna MovieReading-sovelluksen kautta 21.9.2018 alkaen. Ohjaaja, tuottaja ja päähenkilö Iina Terho esittelee elokuvassaan naisen, joka on jäänyt hukkaan … FULL OF LOVE – PAKOMATKA PAKASTIMESTA
Teksti: Ilkka Väisänen Joel Haahtelan kirjoissa mennään tyyli ja tunnelma edellä. Usein tunnelmaa värittää jonkun henkilön poissaolo. Jos hänen kirjansa olisivat musiikkia, ne olisivat ehkä fadoa. Kirjailija Joel Haahtela saapui toukokuiseen kirjailijailtaan Iiris-keskukseen hellekelissä, joka enteili alkavaa kuumaa kesää. Haahtelan kirjoissa vuodenaika ja sää ovat oleellisia tunnelman tekijöitä, mutta mitä muuta merkitystä niillä on? … ”TOIVON ETTÄ KIRJANI KIETOVAT LUKIJAN SYLIINSÄ!
Teksti: Eija-Liisa Markkula Algoritmeistä puhuminen tuntuu ensin täysin käsittämättömältä, yhtä vieraalta kuin puhuttaisiin kauimmaisista tähtisumuista. Vähitellen selviää, että elämäämme helpottavat innovaatiot pohjaavat niihin tai hyödyntävät niitä. Uskon, että tulevaisuudessa palvelumuotoilussa niillä on merkittävä rooli. Tänä kuumana kesänä minut aiheeseen elähdyttivät israelilaisen professori Yuval Noah Hararin kirja Homo Deus: Huomisen lyhyt historia ja Radio Ylen 1:n … PÄÄKIRJOITUS: ALGORITMIEN ATTRAKTIO
Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää … MAURI JA MUSTIS 2 2018
Teksti: Hannes Tiira Vastaukset ovat tällä kertaa taiteilijoiden ja muiden kulttuuripersoonien etu- ja sukunimiä. 1. Tesleffin maalauksissa on hellenistisiä sävyjä. 5 kirjainta 2. Johan Henrik kutoi runouden verkkoja. 5 3. Varo saloa. Hän teki ”oopperan.” 4 4. Hei Kuuva ja Suomalainen. Ensimmäinen suosikkinne lienee Mattila. 6 5. Jaatsin ja Tarvaspään isäntä viihtyi pyörien välissä. 6 … HANSKIN SANAKORI
Teksti: Jouko Lehtonen Saila Susiluoto on helsinkiläinen runoilija, jolta ilmestyi tänä keväänä kymmenes kokoelma. Hän viihtyy runoissaan kaupunkien maisemissa, niinpä uuden teoksen nimi on Metropolis. Susiluoto kertoo Kirjastolehdessä numero 2, että suosikkikaupunkeja ovat ”kerrokselliset kaupungit”, joissa vanha ja uusi kulttuuri lomittuvat toisiinsa. Helsingin ohella esim. Rooma ja Ateena ovat hänelle läheisiä. Susiluoto ei pelkää paperikirjojen … PISTEITÄ: RUNOUS KAIKISSA VÄREISSÄ
Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Meitä on aina onni paiskannut hyvillä naapureilla, ja olemme siitä oikeasti kiitollisia. Sen arvon huomaa varsinkin silloin, kun elämä ei suju kuin tanssi. Hyviltä naapureilta saa sekä käytännön apua että kuulevaa korvaa tarvitessaan. Kun naapurit tervehtivät, kuulumisia vaihdetaan ja tietoja välitetään, luo se mukavaa yhteisöllisyyttä. Sosiaalisena eläimenä ihminen tuntee olonsa kotoisaksi ja … HELMIKKO: HYVÄ NAAPURUSTO ON KUIN AARREARKKU
Teksti: Marianne Tenhami Emäntäni koohatessa lavalla muiden näkövammaisteatterilaisten kanssa heidän esityksissään oli minulla aikaa miettiä syntyjä syviä. Olinhan nähnyt Hatunvaihtoa lastenkamarissa jo niin monta kertaa, etten enää sitä kulisseista jaksanut vahdata. Ainoa, mitä vahtasin, oli että sain ruokani ajallaan. Emäntäni kun ruokki minut juuri ennen iltaesitysten alkua. Mutta mitä siellä kulisseissa mietinkään? Jo kokeneena konkariopaskoirana … OPASKOIRA PEKKO: IHMISET OTTAKAA OPPIA MEILTÄ OPASKOIRILTA
Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas avasi silmänsä. Ei kuulunut ääniä eikä näkynyt liikettä. Hän käänsi hitaasti päätään ja katsoi ympärilleen. Ei mitään tunnistettavaa. Ei tuttua kulmaa eikä sellaista kontrastia tai heijastusta, joka olisi paljastanut missä hän oli. Hän siristi silmiään ja yritti näyttää äreältä, jos paikalla vaikka olisi joku, joka tarkkailisi häntä. Vinokas ei … VINOKAS: HUKASSA
Teksti: Tanja Rantalainen Tätä kirjoittaessa olen soittanut 21 Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jäsenkyselyn haastattelua. Otos on 224 yhdistyksen näkövammaista jäsentä, niin että kesäistä kyselypeltoa on vielä jonkin verran kynnettävänä. Jo nyt voin kuitenkin sanoa, että on etuoikeus pysähtyä kuuntelemaan jäsenten kertomuksia ja toiveita kulttuuriharrastuksestaan. Yhdistyksen toiminnan merkityksellisyys nousee esiin kaikissa haastatteluissa. Lämmin kiitos kaikille haastatteluun jo … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: YHDISTYKSESSÄ IDEOIDAAN!
Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Uusi asuinalueeni on todella vaihtelevaa ympäristöä: on uusi pienkerrostaloalue, vanhempia omakotitaloja kylämäisessä maisemassa, rivitaloja niityn laidalla, laajoja peltoja risteilevine ulkoiluteineen, urheilukenttiä, metsäteitä ja polkuja ja lähistöllä iso kauppakeskus. Ruutukaavasta ei tietoakaan. Opaskoirani oppii vakiolenkit nopeasti ja se kulkee niitä reittiuskollisesti. Tavallisilla lenkeillämme minun ei tarvitse erityisen paljon keskittyä itse reitteihin, kunhan annan … HEIJASTUKSIA: OLEN KARTALLA
Teksti: Timo Leinonen Dale Carnegie Miten pääsen turhista huolista. WSOY, 2016 Ihminen kykenee unelmoimaan: ”…mutta ihmiset, ne eivät ole tyytyväisesti sitä, mitä ovat, vaan luuraavat kahdesta silmästä, minkä silmien repeämättä kerkiävät, ja janoovat nälkäiseen ihmisnahkaan maailmaa mahtuvamminkin kuin mitä jaksaa ahmia ahne silmän rako…” (Volter Kilpi: Alastalon salissa). Ei olekaan ihme, että markkinointi ja mainokset … LUKUNURKKA: PERIAMERIKKALAINEN ELÄMÄNTAITO
Teksti: Aila Malkki Ironia sanana tarkoittaa epäsuoraa ivaa, salaivaa, ja ironikko ivallista ihmistä. Näistä määritelmistä pääsemme helposti nykyihmisen mielenmaisemaan, jota hallitsevat usein kyynisyys ja negatiivisuus. Jo pienet lapset päiväkodin pihalla kuulevat rohkaisuiksi tarkoitettuja kannustuksia, joista ironinen sävy kuultaa aikuiselle heti läpi lauseen alta: ”Olitpas nyt tosi sankari kun revit takin rikki”. Opettaja tai vanhempi ei … KOLUMNI: MIKSI IRONIA?
(Jatkokertomus 1890-luvun Suomesta topeliaanisessa hengessä) Jakson kirjoittaja: Anne Huttunen Edellisessä jaksossa tapahtunutta: Varakkaan kauppiaan sokea Ulrika-tytär naitetaan naapurikartanon nuorimmalle pojalle. Sulhasmies Axel ei ilahdu naimakaupasta, vaikka hyötyy siitä rahallisesti. Hän on palkannut Ulrikan seuraneidiksi Svean, jota hän kutsuu kaukaiseksi sukulaisekseen. Ulrika tuntee häissään itsensä laiminlyödyksi. Vain apupappi Fågelholm ja hänen sisarensa osoittavat ystävällisyyttä. Seuraavana päivänä … VAIN TOINEN VOI VOITTAA 2
Teksti: Pilvi Meriläinen Jussi Parviainen on uudistanut merkittävällä tavalla suomalaista draamaa. Hänen laaja tuotantonsa hakee vertaistaan. Ura jatkuu, tulossa on muun muassa kirja Jeesuksen menestystarina ja väitöskirja. Jussi Parviaisesta tuli suomalaisen teatterin supertähti menestysnäytelmiensä Jumalan rakastaja (1984) ja Valtakunta (1985) myötä. Ne nostivat hänet suomalaisen teatterin kovimmaksi nimeksi, merkittävimmäksi näytelmäkirjailijaksi. Ne olivat järisyttäviä tapahtumia 1980-luvun … JUSSI PARVIAISEN URA JATKUU
Teksti: Rauni Laihonen Metropolia ammattikorkeakoulun neljän opiskelijan ryhmä järjesti luontoretken näkövammaisille Koe Luonto -projektin puitteissa. Retki toteutettiin Pohjois-Nuuksiossa, Kattilan alueella. Geronomiksi opiskeleva Nina Pellosniemi kertoi, että kun he tarkemmin miettivät, mitä he oikein olivat tekemässä, vähän mietitytti retken onnistuminen ja sujuminen. Hän halusi ajatella asioita siltä kantilta, että se onnistuu, kun sille annetaan mahdollisuus ja … YÖVAELLUKSELLA PALELTIIN JA NAUTITTIIN
Teksti: Timo Kuoppala Nyt pääsemme kahdelle linturetkelle: Helsingin Vanhankaupunginlahdelle ja Pohjois-Nuuksioon. Varhainen aamu on lintujen kuuntelun parasta aikaa. Vanha totuus mielissämme kokoonnuimme me, vajaa kahdenkymmenen näkövammaisten ja oppaiden joukko viides toukokuuta kello neljältä Helsingin Vanhankaupunginlahden äärelle aistimaan kevään ääniä. Lintumaailmaan meitä oli johdattamassa lintutiedon konkari Porista, tietokirjailija Hannes Tiira. Retken järjesti Näkövammaisten Kulttuuripalvelu. Jo edellisiltana … RANTASIPIN PERÄSSÄ
Teksti: Tanja Rantalainen VIRO 100 Sylvi Sarapuu on pyörittänyt näkövammaisten tehtaiden kulttuuritoimintaa Neuvosto-Virossa, luonut perustan Suomen ja Viron näkövammaisten kulttuurivaihdolle ja tuonut kuvailutulkkauksen Viroon. Kajastus tutustui Sylvin uskomattomaan elämään. Sylvi Sarapuu syntyi vuonna 1955 Neuvosto-Virossa, Pärnu-joen rannalla sijaitsevassa Sindin kaupungissa, jota hallitsi suuri tekstiilitehdas. Äiti työskenteli kolmivuorotyössä kutojana ja isä oli rakennus- ja peltotöissä. Stalin … SYLVI SARAPUU, KULTTUURITUOTTAJA
Teksti: Marianne Tenhami VIRO 100 Monissa Timo Lehtosen kirjan kuvissa lukee: kuva Rainer Ressler. Hän on ottanut paljon kuvia monilta matkoilta muistoksi Timo Lehtoselle ja rovasti August Kaljukoskelle. Nykyisin hän kuvaa satunnaisesti vain kamerakännykällä. Tapaan Rainer Resslerin hänen nykyisessä asuinpaikassaan Stefanoskodissa Helsingin Tapaninvainiolla. – Tämä on 74 huoneistoa käsittävä ortodoksisen eläkesäätiön talo, jossa asuu eläkkeellä … KUVA: RAINER RESSLER
Teksti: Marianne Tenhami VIRO 100 Timo Lehtosen uusin kirja ”Viron apostoliset kirkot – rovasti August Kaljukosken matkassa” havainnollistaa kuvin ja tarkoin tekstiosuuksin Viron ortodoksisia kirkkoja. Siinä on myös matkakuvauksia tutkijan lukuisista matkoista etelänaapuriimme. Uusi kirjakin on tekeillä. Timo Lehtonen, 67, on Helsingin Vuosaaressa asuva monitoimimies: hän on alidiakoni, joka on toiminut Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa … VIRON UNOHDETTUJEN KIRKKOJEN JÄLJILLÄ
Teksti: Niko Majanmaa Näkövammaisteatterin tämän vuoden esitys Hatunvaihtoa lastenkamarissa oli menestys. Nyt saamme lukea, miten esitys meni omasta mielestä. Historiaa näyttelykokemuksestani: olen viimeksi ollut teatterin lavalla 7-vuotiaana, jolloin vielä näin. Nykytilanne: Hatunvaihtoa Lastenkammarissa oli minulle ensimmäinen näyttelykokemus näön menetyksen jälkeen. Se että minut saatiin, osittain tuntemattomien ihmisten toimesta lavalle, oli minulle haastavaa pelon ja jännityksen … HATUNVAIHTOA LASTENKAMARISSA
Mitä tiedät vammaisuudesta menneinä aikoina? Teksti: Tuula Paasivirta, toimittaja, ensimmäinen näkövammainen naispastori Kolmivuotisessa vammaisuuden vaiettu historia -hankkeessa kysytään: kenen historiaa kerromme ja keille sitä kerrotaan? ”Vammaisuuden vaiettu historia. Identiteetti, osallisuus, yhteiskunta” on Koneen Säätiön vuosina 2017–2019 rahoittama hanke. Sen lähtökohtana on ajatus historian saavutettavuudesta; siitä, että historia kuuluu kaikille. Tämä on tervetullut ja kiintoisa lähtökohta … VAMMAISUUDEN VAIETTU HISTORIA
Teksti: Pasi Ahponen Noin 4,6 miljardia vuotta sitten kivinen planeetta voihkii. Tulivuoren syvissä kraatereissa mustanpuhuva magma velloo kovassa kuumuudessa. Tulisia kiviä, myrkyllisiä tuhkapilviä ja kaasuja suihkuaa kraatterin kidasta korkealle avaruuteen. Maan pinnalle purkautuneesta laavasta vapautuu vetyä ja happea, jotka muiden kaasujen kanssa muodostavat vesihöyryä synnyttäen alkuilmakehän (oma visio). Olin tosi onnekas saadessani itselleni avustajan ja … KALKKIKIVIKONKREETIO
Teksti: Jonna Mononen Terveisiä Saksasta 1 Paremman puoliskoni työt kutsuivat kenguruiden ja bumerangien maasta planeettamme toiselle puolelle, keskelle Saksan ja saksalaisuuden ydintä. Niinpä eräänä aamuna heräsinkin ikkunasta kaikuvaan kirkonkellojen kumuun ja Brezelin, baijerilaisen suolarinkelin, tuoksuun. Ei muuta kuin opaskoiralleni Ikelle valjaita niskaan ja Ambergin vuosisatojen kuluttamille kaduille uutta kotiseutua katsastamaan. 10-vuotias labradorinpoika nappaa tämän Nürnbergin … ZUM WOHL!
Teksti: Pasi Päivinen Osa 2 Terroristikin on ihminen Mikään väkivaltainen teko esivallan edustajia tai kansalaisia vastaan ei ole automaattisesti terrorismia. Se on sitä vasta silloin, kun terrorismirikoksen tunnusmerkistö täyttyy ja siitä on annettu oikeuden päätös. Terrorihyökkäykset tuomitaan yleensä jyrkästi perehtymättä asioihin laajemmin ja terroristeja pidetään automaattisesti ”pahoina” ihmisinä. Terrorismi ei kuitenkaan ole juuri koskaan irrallista … TERRORISTIEN JALANJÄLJILLÄ 2
Teksti: Riikka Hänninen Alina Tomnikov kertoo: Tällaista oli näytellä sokeaa Donnaa. Televisiosarja Donna puhutti näkövammaispiirejä alkuvuodesta. Sarjan päähenkilö, sokea Donna etsii kiihkeästi uutta rakkautta entisen parisuhteen karahdettua äkisti kiville. 10-osaisessa sarjassa riittää vauhtia ja komiikkaa. Maaliskuussa Donnan näyttelijä Alina Tomnikov tuli kertoilemaan, millaista oli näytellä sokeaa, nuorta naista. Kutsun sinutkin näin jälkikäteen mukaan tähän haastatteluhetkeemme. … DONNA KÄVI KYLÄSSÄ
Teksti: Heidi Ikäheimonen Kun Portugali voitti aika tarkalleen vuosi sitten, kisat tänä vuonna huipentuivat Lissabonin Altice-areenalla, ja moni riemuitsi. Viime vuonna saatiin uusi voittajamaa viisuperheeseen, ja se oli monessa suhteessa voitto Euroviisuille. Portugalin voitto omakielisellä kappaleella oli ainakin osavoitto kielisäännön palauttamisen puolesta puhuville faneille. Yhä edelleen viisujen kielisäännön vapautuminen herättää harrastajissa voimakkaita tunteita puolesta ja … VIISUSEIKKAILU PORTUGALIN LÄMMÖSSÄ