Joel

Teksti: Ali Kinnunen Äänikirjaraadin asiantuntijajäsenenä lähes 20 vuotta toiminut Malla Kuuranne on puhealan monilahjakkuus. Hän on puhetekniikan yliopistonlehtori, lausuntataiteilija ja Taideyliopiston teatterikorkeakoulun professori. Hän on opettanut lausumista, puhumista ja ääneen lukemista yli 40 vuotta ja jättänyt oman pysyvän jälkensä maamme teatteritaiteen historiaan niin esiintyjänä kuin opettajana. Kansallisbiografiassa Tiina Syrjä kirjoittaa Malla Kuuranteesta muun muassa näin: … MALLA KUURANNE – LUKIJA ITSEKIN

Teksti: Eija-Liisa Markkula Celia-kirjaston ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen ylläpitämä äänikirjaraati palkitsee kunkin kolmivuotisen toimikautensa päätteeksi ns. Vuoden äänikirjan. Nykyinen raati on lopettelemassa työrupeamaansa, ja sen valitsema teos julkistettiin ja palkittiin torstaina 15.11. Iiris-keskuksessa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Vuosina 2016-18 Celian kokoelmiin tulleista äänikirjoista raati oli valinnut parhaaksi Krista Putkonen-Örnin lukeman Lucia Berlinin novelleista kootun teoksen nimeltä Siivoojan käsikirja … VUODEN ÄÄNIKIRJA 2018

ERITYISHERKKÄNÄ HEIKKOJA SIGNAALEJA KUUNTELEMASSA Anja Snellman Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Kirjailijavierailun haastattelijan osa, niin työläs kuin se tuotteliaan kirjailijan kohdalla onkin, on myös äärettömän palkitseva. Kun lukee yhtenä pitkänä virtana hedelmällisen uran kaikki teokset, tai suurimman osan, useasti toistakymmentä romaania, saavat myös aiemmin jo luetut romaanit aivan uudenlaisia merkityksiä, uusia sävyjä, kohoavat korkeampiin sfääreihin. … ANJA SNELLMANIN KIRJAILIJAVIERAILU

JOULUN KIRJAT OVAT SAAVUTETTAVASSA MUODOSSA Teksti: Eija-Liisa Markkula Jouluna kaikki lukevat, kaikki näkövammaisetkin, jopa sokeat! Viimemainittujen kohdalla puhutaan varsin suuresta lukijakunnasta; sokeita on maassamme lähes 8000, vaikeasti heikkonäköisiä useita kymmeniä tuhansia. Suuri yleisö ei juuri tule ajatelleeksi, mistä nuo noin 60 000 ihmistä hankkivat luettavansa tai miten he lukevat. Onneksi heille voi antaa lahjaksi äänikirjoja, … PÄÄKIRJOITUS

KAJASTUKSEN JATKOKERTOMUS 1-3 VAIN TOINEN VOI VOITTAA KORJAUS KIRJOITTAJIIN Kajastuksen jatkokertomus on ehtinyt jo kolmanteen osaan. Kajastuksessa 3 2018 kirjoittajien nimet olivat vaihtuneet, tässä kunkin jakson oikeat kirjoittajat: Jakso 1: Ulrika, kirjoittaja Satu Linna Jakso 2: Svean päiväkirja, kirjoittaja Anne Huttunen Jakso 3: Ulrika, kirjoittaja Satu Linna Jakso 4: Svean päiväkirjasta, kirjoittaja Anne Huttunen VAIN … VAIN TOINEN VOI VOITTAA – KORJAUS JA JAKSOT

Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää … MAURI JA MUSTIS 3/2018

Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää … MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

Teksti: Hannes Tiira Kenties tavallista haasteellisemman tehtävätertun aiheena on suurpiirteisesti kulttuuri. 1. Sinulle vaan, näytellä saan, kansallisen pienellä näyttämöllä. 11 kirjainta 2. Jos luomusikaa liikaa söit, säveliä ikävöit. 9 3. Väärään suuntaan te menitte repostelemaan Mustalaisruhtinatarta? 8 4. Kuulehan Tyko. Suon sinulle todennäköisesti oikeuden maalata. 8 5. Skeptisin aattein ranskalainen toisinajattelija rupesi eksistentialistiksi. 6 6. … HANSKIN SANAKORI

Teksti: Joel Lehtonen Kun ihminen haluaa olla lähellä luontoa, hän menee metsään tai veden äärelle. Hän haluaa sulautua ympäristöön. Me olemme nykyään kuitenkin niin älyllisiä ja tekniikan ympäröimiä, että luonnosta on tullut arvoitus. Ja jos luonto on meille arvoitus, olemme itsellemme suorastaan suuri kysymysmerkki: ketä olemme, mistä tulemme? Hyvän lähtökohdan meille antaa valokuvaaja, joka piiloutuu … PISTEITÄ: LÄHEISYYDEN ARVOITUKSIA

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Tänä kesänä on kaivattu hartaasti sadetta, viritelty sadetanssejakin, kun taas viime suvena yritettiin urakalla ohjata liikoja vesiä pois puutarhasta. Se vetää vakavaksi myös kotitarveviljelijän ammattilaisista puhumattakaan. Kaikki meistä syövät monta kertaa päivässä, siksi katovuodet koskettavat jok’ikistä ennemmin tai myöhemmin. Marjapuskassa ja perunapenkin vierellä kyykkiessä ehtii hyvin pähkäillä maailman menoa. En luettele tässä … HELMIKKO: SADONKORJUU AKTIVOI KEHOA – JA AJATUKSIA

Teksti: Marianne Tenhami Minulle on kertynyt kokemusta opaskoiran työstä pian kahdeksan vuotta. Olen siinä mielestäni aika hyvä. Niinpä olenkin harkinnut, alkaisinko näin vanhoilla päivillä opastamisen ohella opetella teidän ihmisten kieltä? Lukutaidostakin olisi hyötyä. Puhuminen emännälleni hänen kielellään olisi tarpeellista silloin, kun kaikki seisovat hipi hiljaa emännän kysyessä bussipysäkillä, mikä bussi on tulossa seuraavaksi ja kuinka … OPASKOIRA PEKKO: OPETTELISINKO PUHUMAAN?

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas kuunteli kotisohvallaan äänikirjaa. Hänen puhelimensa soi. Ystävä kysyi: – Yksi tuttu nainen haluaisi palautetta teksteistään. Ehtisitkö auttaa? – Totta kai, Vinokas vastasi. Seuraavana päivänä Vinokas sai sähköpostin. Hei, voitaisiinko tavata niin päästäisiin ripeästi alkuun, nainen kirjoitti. He sopivat tapaamisen Kasvitieteelliseenpuutarhaan. Vinokas lipui paikalle valkoinen keppi heiluen. – Tervetuloa, puutarhan … VINOKAS: HUKASSA

Teksti: Tanja Rantalainen Finlandia-palkitun Juha Hurmeen Operaatio Paulaharju on tätä lukiessa vieraillut Iiris-keskuksessa jo kolmannen kerran. Dosentti Kati Mikkola aloittaa Topeliuksen aikalaiset -luentosarjan 25.9. kertomalla muutosten vastustuksesta 1800-luvulla. Modernia ei kohdattu aina hymyssä suin. Luentosarja jatkuu myöhemmin syksyllä dosentti Tarja-Liisa Luukkasen luennolla siitä, kuinka naiset Topeliuksen aikaan astuivat julkiseen elämään. Kulttuuripalvelun harrastusryhmät, Kamarikuoro Kontrapunkti, keramiikkaryhmä … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA JA JÄSENKYSELYN TULOKSIA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Takanamme on ennätyksellisen helteinen ja kuiva kesä. Vielä nyt, kirjoittaessani on lämmintä, vasta nyt ensimmäiset syksyiset tuulahdukset pyyhkivät ylitsemme, parvekkeen ovi suljetaan jo yöksi, mutta avataan ensimmäisenä aamulla. Olo on kuin pitkän etelän loman jälkeen, iho, silmät ja aivot vielä täynnä aurinkoa ja lämpöä. Olin suunnitellut kesäksi monenlaisia kulttuurireissuja ajatellen uutta asuinkuntaani, … HEIJASTUKSIA: KULTTUURI PAKENEE HELLETTÄ

Teksti: Aila Malkki Maassamme riittää laajalti puhdasta luontoa, josta nautimme kesät talvet. Monipuolinen kotiseutumme tarjoaa myös ehtymättömät lähteet tietokilpailuille. Niiden suosio on kasvanut, ja peleistä kehittyy yhä uusia muotoja. Itse olen innokas lautapelien harrastaja. Lienenkö saanut niistä sytykkeen kielitaitoni kehittämiseen tai ainakin pikkutietouden kartuttamiseen. Yksi suosikkini on Alias, jossa pyritään selittämään sanoja mahdollisimman nopeasti kilpaparille. … KOLUMNI: PELIN HENKI

Teksti: Ari Suutarla Matkatarinaa kevyessä paketissa Abilis-säätiön tarkastus- ja juhlakuvioista Etiopiassa. Tulkki Mirkka puhaltaa vieressä, juoksee. Vanavedessä tulkki Siri vetää laukkua, laukku on minun. Kolme vaihtoa pyörätuolista toiseen, vaihto, vaihto, vaihto. Iso nostolava, ei kuljettajaa, varmaan kauko-ohjaus. Tämä on lentoasemaa ja Istanbul. Selkäleikkauksen takia alla pyörätuoli, menossa matka taas kerran Abilis-säätiön tehtäviin. Matkaan on lähdetty … MUUTAMA KATSASTUS JA JUHLA VANHASSA ETIOPIASSA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen He kävelevät perässäni jyrkkää katua, enkä lakkaa ihmettelemästä, miten luontevasti heidän kulkunsa käy vieraassa ympäristössä, ilman keppiä tai opaskoiraa, toisiaan kädestä pitäen. Rita on vaikeasti heikkonäköinen ja Montsy syntymäsokea. He tulivat Budapestistä läheiseen pikkukaupunkiin julkisilla ja kyllä, he löytävät paluubussin pysäkille, kunhan selitän reitin, he lupaavat. Kun kysyn taksisetelistä, Montsy nauraa: ”Ei … SOPUSOINTUA ERIPURAN AIKAAN – VILKAISU UNKARIN NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄÄN

Teksti: Anne Huttunen (Jatkokertomus 1890-luvun Suomesta topeliaanisessa hengessä) Edellisessä jaksossa tapahtunutta Sokean Ulrikan uusi seuraneiti Svea on aviomies Axelin rakastajatar. Svea on taivutellut Axelin suunnitelmaansa: murhataan Ulrika, niin Axel perii tämän omaisuuden ja voi ottaa vaimokseen pennittömän Svean. Ulrika pelastuu kaatuneesta veneestä, kun apupappi Fågelholm ilmestyy paikalle oikealla hetkellä. Svea ihmettelee Ulrikan itsenäisyyttä. Hän keksii … VAIN TOINEN VOI VOITTAA 3

Teksti: Tuula Paasivirta Monet syntymävammaisista ovat hyvin köyhiä, etenkin jos he ovat siirtyneet 16-vuotiaana kuntoutusrahalle ja siitä eläkkeelle. Takuueläkkeellä ei juurikaan juhlita elämän kulutusjuhlissa. Osatyökykyisenä taival työelämään on monille vaikea ja usein riippuvainen sekä koulutuksesta, vammaispalveluista että talouden suhdanteista. Hyvä koulutus auttaa monet vammaiset henkilöt parantamaan asemaansa työelämän kynnyksiä askeltaessa. Työllä ja koulutuksella on tärkeä … TAKUUELÄKKEELLÄ EI JUHLITA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Tarinanmetsästäjät-ryhmä vieraili kymmenessä Suomen kaupungissa ja teki lyhytelokuvia poikkeuksellisen paljon poikkeuksellisen lyhyessä ajassa. Kesän tv-ohjelmissa löytyi kulttuurin ystäville harvinaisen vähän katsottavaa. Mutta sentään yksi lauantai-iltaisin, Tarinanmetsästäjät, jonka voi löytää edelleen Yle Areenasta. Näyttelijät lähtivät pyöräilemään eri kaupungeissa ja kehittivät improvisaatioita. Käsikirjoittajat uurastivat tältä pohjalta ja parissa päivässä kuvattiin erilaisia kaupunkiaiheisia lyhytelokuvia. -Puolituntisen … NÄIN METSÄSTETTIIN TARINAA

Teksti: Timo Leinonen Maria Angels Anglada: Auschwitzin viulu. Bazar 2018 Ei kovin usein mutta silloin tällöin myös kaunokirjallisuudella on ainakin liittymäkohtia ajankohtaisiin tapahtumiin. Bazar-kustantamon julkaisema Maria Angels Angladan teos asettuu ajankohtaiseen taustaan. Kirjailija on katalonialainen. Espanjassa Katalonian itsenäistymiseen tähtäävät pyrkimykset ovat olleet esillä jo vuosia, itsenäisyyttä koskenut äänestys toteutettiin lokakussa 2017. Keskitysleiri näyttämönä vie ajatukset … LUKUNURKKA: ”EI MUSIIKKI PETOJA KESYTÄ”

Teksti: Pasi Päivinen Terroristin arkkityyppinä pidetään parrakasta muslimimiestä. Median välittämän kuvan perusteella toisille on syntynyt käsitys, ettei naisia olisi mukana terroristijärjestöiden toiminnassa lainkaan tai jos heitä on niin tyypillisissä ”naisten” töissä. Monet ovat kuulleet naisia olleen mukana vain eurooppalaisissa vasemmistolaisissa terroristijärjestöissä, joista länsisaksalainen RAF lienee tunnetuin. 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla RAF:n naisterroristit saivat laajaa julkisuutta … TERRORISTIEN JALANJÄLJILLÄ 3: KUN POMMIN TAKANA ON NAINEN

Teksti: Marianne Tenhami Tommi Vänni aloitti stand up -koomikkona viime vuoden lokakuussa. Hänen mukaansa stand up -komiikka on keskustelua yleisön kanssa: yleisö vastaa tai ei vastaa koomikon juttuihin nauramalla. Yleisön palautteesta ja reaktioista oppii paljon. Tamperelainen Tommi Vänni, 30, veti ensimmäisen stand up -keikkansa omana syntymäpäivänään viime vuoden lokakuussa. Tätä ennen hän oli tehnyt konemusiikkia, … KESKUSTELUA YLEISÖN KANSSA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Ennen metsä oli suomalaisille pyhä paikka, toinen kirkko. Metsä on ollut meille tuhansia vuosia myös ruoan lähde ja lääkekaappi. – Tämän päivän kaupunkilaiselle metsä voi olla myös pelottava paikka, toteaa kulttuuriantropologi ja joogaopettaja Mia Jokiniva. Hän haluaa antaa suomalaisille uuden keinon uudistaa ja pitää yllä metsä- ja luontosuhdettaan. Suomen pinta-alasta 80 % … VOIMIA JA TERVEYTTÄ METSÄKODISTA

Teksti: Päivi Kremenenko Näkövammaisten liiton kansainvälistä toimintaa luotsannut Timo Kuoppala puntaroi yhteistyötä eri maissa. Lukutoukan kiinnostus länsinaapuriin virisi jo kouluiässä. Palasin Mosambikista toisena ihmisenä. Vasta käytyään paikan päällä tietää, mitä köyhyys on, Timo Kuoppala, 63, kertoo ensi vierailustaan kehitysmaahan. Vammaisjärjestöjen tutustumismatka toteutui vuonna 2000, kun hän oli siirtynyt NKL:n järjestöosastolta kansainvälisten asioiden pariin. – Toivoisin, … POHJOISMAISITTAIN MAAILMALLA

Teksti: Marianne Tenhami Juha Watt Vainion opissa ollut Eino Collin valmistutti pistekirjan näkövammaiselle tuttavalleen omista lauluistaan. Elokuvia ja sarjakuvia myyvällä miehellä on ollut ja tulee olemaan valokuvanäyttelyitä ja järjestipä mies luontoretkenkin syyskuussa. Eino Collin, 53, työskenteli ennen julkisivumaalarina kahdelle maalausliikkeelle omistaen myös itse maalausfirman. Lisäksi hän teki yö- ja teollisuussiivouksia. Isän kanssa pyöritetty halkobisnes kuului … PISTEKIRJA OMISTA LAULUISTA

Teksti: Teuvo Ruponen Näkövammaiset ja arkeologia, siinä kaksi sanaa, jotka harvoin liitetään yhteen. Näin teki kuitenkin nummelalainen yrittäjä Anne Lidholm. Hänen ideastaan käynnistyi hanke, jossa näkövammaiset ovat osallistuneet Raaseporin linnan lähistöllä tehtäviin kaivauksiin. Teksti: Teuvo Ruponen Raaseporin linna on perustettu 1370-luvulla. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti on vuodelta 1378, jolloin linnan päällikkö päivää yhden kirjeen siellä. Bo … MENNEISYYTTÄ KÄSIKOPELOLLA JA KUUNNELLEN

Teksti: Erja Tulasalo Polkaistessani vauhtia pitkään mielessäni muhineeseen ideaan yhteisötaideprojektista otin yhteyttä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun lisäksi myös Hunnin Ura käsillä -hankkeesta vastaavaan Piia Rossiin. Tuolloin en vielä tiennyt Piian olevan yhteisötaiteilija, jolta voisin oppia lisää siitä, minkälaisia sävyjä yhteisötaiteella, osallistamisella ja osallistumisella voisi olla myös muotoutumaisillaan olevassa yhteisöteoksessa, joka toteutetaan vanhoista ja käytöstä poistetuista valkoisista kepeistä. … MUKANA TAITEESSA OSALLISTUJANA JA OSALLISTAJANA

Teksti: Pasi Päivinen Kahdeksas perättäinen Joensuun Parafest-tapahtuma järjestettiin 16.-18. elokuuta. Tapahtumassa oli paljon vanhoja tuttuja esiintyjiä ja muutamia uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia. Joensuun torilava oli vielä toriparkin rakennustöiden vuoksi poissa käytöstä, joten tapahtumat keskittyivät pääasiassa taidemuseon piha-alueelle. Valitettavasti Parafest ei edelleenkään kiinnostanut vammatonta yleisöä, vaan festivaaliväki koostui pääosin vammaisista, heidän avustajistaan ja perheenjäsenistä. Muidenkin olisi kannattanut … JOENSUUN PARAFEST – MONIPUOLINEN KULTTUURIKATTAUS

Teksti: Jonna Mononen Ilmojen haltija on hyvällä tuulella loppuheinäkuun sunnuntaina. Hyväntuulisena itsekin nousemme kihlattuni kanssa autoon ja ajamme läheiselle purjelentokentälle. Kotikaupunkimme Ambergin ilmailuseura on jälleen järjestänyt jokavuotisen ilmailujuhlan, ja koska olemme varsin uunituoreita ambergilaisia, pitää tähän suosittuun tapahtumaan tietenkin käydä tutustumassa. Lentokenttä ei avaudu jalkojen alla asfalttiviidakkona. Maa on melko epätasaista ja nurmikko peittää suuren … ILMAAN, HOP!