julkaistu

Lukijalta: Elämänmenoa Sunilassa

Teksti: Markku Vaittinen Kajastuksen edellisessä numerossa kerroin kotiseudustani Alvar Aallon miljöössä Kotkan Sunilassa 1950- ja 60- luvuilla. Kuvasin arkkitehtonisesta näkökulmasta yhtä maamme merkittävimmistä Aallon suunnittelemista tehdasmiljöistä. Aallon miljöön lisäksi huomiota ansaitsee myös Sunila osakeyhtiön läsnäolo asukkaiden elämässä. Tällä erää muistiini piirtyy mielikuvia elosta Sunilassa lähinnä lapsuudesta varhaisnuoruuteen. Sunila oy oli alueen ja asukkaiden yhteiskunnallisen elämän Lukijalta: Elämänmenoa Sunilassa

Pisteitä: Kyllä sanoilla on monta muotoa

Teksti: Jouko Lehtonen Lukeminen ei ole kovin suosittua nuorten keskuudessa. Kirjastoon ei tee mieli mennä. Olivatko nuoret ennen vanhaan kirjojen innokkaita kuluttajia? Vai oliko niin, että muutamat olivat ”lukupinkoja”, mutta suurin osa kisaili ulkoleikeissä, urheilussa tai kävi ongella ja istuskeli takapihoilla niitä näitä jutellen? Tutkija Lotta-Sofia Aaltonen Helsingin yliopistosta pohtii nuorten lukuharrastusta (Kirjastolehti 1). ”Osa Pisteitä: Kyllä sanoilla on monta muotoa

Helmikko: Digiloikalla syvälle mutelikkoon

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Aina tulee keskuudessamme elämään niitä, jotka eivät pysty käyttämään älylaitteita. Sellainen rupusakki ei poistu mihinkään, vaikka tämän hetken vanhat ja surkeat häipyvät manan majoille pikapuoliin. Kaikissa ikäluokissa on jatkossakin tumpeloita, jotka eivät pullahda tänne digivehje kourassa. Tekninen kehitys on harpponut jättiloikin eteenpäin. Digitaalinen mullistus on suorastaan räjähtänyt ja levinnyt yhteiskunnan joka kolkkaan. Helmikko: Digiloikalla syvälle mutelikkoon

Vinokas: Hämärä risteilijä

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas asui yhdessä naisystävänsä kanssa. Vinokas ei ollut nähnyt naisystäväänsä koko päivänä. Naisystävä teki kaksivuorotyötä. Vinokas ryhtyi siirtämään tavaroitaan olohuoneen sohvalle. Hän aikoi erota ja poistua vähin äänin naisystävän nimissä olevasta asunnosta. Sohvalle kertyi nopeasti kasa vaatteita. Ja siihen muuttaminen tyssäsi. En löydä ainuttakaan tärkeää paperiani enkä puoliakaan tavaroistani ilman Vinokas: Hämärä risteilijä

Jonnan mukana: Rohkea torakan syö

Teksti: Jonna Heynke Istuimme baarissa nauttien Khao Lakin lempeästä, trooppisesta iltalämmöstä. disko soi ja juomia virtasi, samoin toinen toistaan herkullisempia tuoksuja viereiseltä torilta. Baarimikko asetti naama virneessä eteeni kulhollisen vasta friteerattuja matoja. “Nytpä säikäytetäänkin vähän turistia.” Nappasin madon suuhun. Se oli todella herkullisesti maustettu ja hakkasi ranskalaiset perunatkin mennen tullen. Baarimikon ilme oli kuulemma näkemisen Jonnan mukana: Rohkea torakan syö

Heijastuksia: Se pieni ulkopuolisuus

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Unkarissa käydessäni minulle todetaan usein: ”Kun olet asunut Suomessa niin pitkään, osaat kieltä varmasti äidinkielen tasolla, täydellisesti, puhut perfektisti”. Kun kiellän osaavani, keskustelukumppani hiljenee hämmästyneenä, joskus jopa säälien. Olen tiennyt varhaislapsuudestani asti, että haluaisin isona työskennellä kirjallisuuden ja kielten parissa. Venäjän opiskelu oli alkuun hienoa, sitten pakkopullaa ja lopetettuani se unohtui valitettavan Heijastuksia: Se pieni ulkopuolisuus

Näkövammaiset etänä

Teksti: Tuula Paasivirta Korona-aika on tuonut sähköiset etäyhteysohjelmat laajemmin myös näkövammaisten käyttöön. Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset HUN ry järjestää jäsenille kolme kertaa viikossa Teamsin kautta jäsentapahtumia, monet muut Näkövammaisten liiton alueyhdistykset ei ollenkaan tai vähemmän. Käytössä on myös hybridimalli, jossa osa osallistujista tulee tilaisuuteen ja osa pääsee mukaan sovelluksen kautta. Vantaan seurakuntayhtymän näkövammaistyö järjesti nyt Näkövammaiset etänä

Lintuja, sanaseppoilua ja silakkapihvejä

Teksti: Marianne Tenhami Hannes Tiira oli Kajastuksen lukijoille tuttu sanavisojen ja lintuharrastuksen tiimoilta. Mutta kuka on hänen vaimonsa Pirjo Tiira? Eläkkeellä olevaa pastoria Pirjo Tiiraa, 65, viehättävät sanaseppoilu, linnut ja lukeminen. Hän on Porin Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja. – Korona hiukan rajoittaa harrastuksiani. Akateemisten naisten kanssa voimme syödä illallista ravintolassa tammikuussa, mutta kaksi tehdasvierailuamme peruttiin. Lintuja, sanaseppoilua ja silakkapihvejä

Ilja Repinin näyttely Ateneumissa

Teksti: Tuula Paasivirta Kansainvälisen mestarin näyttely esittelee Ilja Repinin tunnetuimpia historiallisia maalauksia ja aikansa kulttuurivaikuttajien muotokuvia Ateneumin kokoelmaan kuuluvien teosten ohella. Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Repin oli oman aikakautensa kuuluisin venäläinen taidemaalari. Hänen ateljeekotinsa oli Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930. Näyttely on nähtävissä 29.8. saakka Ateneumissa. Siihen on rajoitetusti lippuja. Ainakin toukokuun puolenvälin tilanteen Ilja Repinin näyttely Ateneumissa

Kuvia korville – sointuja silmille

Tero Kokko ja Joose Ojala Kaksi näkövammaista taiteilijaa, valokuvaaja Tero Kokko sekä muusikko Joose Ojala, päättivät yhdistää voimansa yhteisprojektissa, jossa musiikki ja valokuva kohtaavat. Hankkeesta tekee ainutlaatuisen se, että säveltäjä Joose Ojala on syntymäsokea, eli hän ei ole koskaan nähnyt teosta, jonka pohjalle hän on sävellyksensä tehnyt. ”Minulle etenkin abstraktimmat kuvateokset ovat aina olleet vaikeasti Kuvia korville – sointuja silmille

Sushi on uusi tex-mex

Teksti: Sanna Tynkkynen Japanista kotoisin oleva sushi on maailmanlaajuisesti nouseva ruokatrendi. Sushiravintoloita löytyy Suomestakin jo lähes joka kaupungista, kauppojen valikoimissa on valmiita annoksia ja suurempien markettien sushibaareista saa kokkien valmistamana juuri tehtyjä herkkupaloja. Tulevaisuudessa sushiburritot voivat korvata makkaraperunat festarieväänä. Japanilainen ruokaperinne Japanilaisessa ruokaperinteessä tuoreilla raaka-aineilla on suuri merkitys. Esimerkiksi kalan tulee olla niin tuoretta, että Sushi on uusi tex-mex

Äänirunopuro solisee

Teksti: Timo Kuoppala Äänirunopuro on solissut verkossa jo yli vuoden. Tuomo Burmanin ja Ulla-Maija Mantereen julkaisemassa blogissa voi kuulla Ulla-Maijan kirjoittaman uuden runon viikoittain sekä kansallisina juhlapäivinä. Tuomo vastaa blogin teknisestä toteutuksesta ja alkuspiikeistä. Äänimaisema on luotu Ylen vapaasti käytettävillä tehosteilla. Tuomo on kuopiolaisen lupsakka näkövammainen tietotekniikka- ja äänialan ammattilainen. – Ääni on minulle tärkeä Äänirunopuro solisee

Nyt kesänäyttelyihin!

Teksti: Ali Kinnunen Jos kaikki menee hyvin, kesän taidenäyttelyt kutsuvat kävijöitä! Nyt on valinnanvaraa ja jokaiseen makuun löytyy kuvia. Kajastuksen perinteinen opas auttaa kohteen valinnassa. MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT Mäntän kuvataideviikkojen tämän vuoden teema on Erehtyminen/To Err Is Human. Mukana on 47 taiteilijaa/taiteilijaryhmää. Vuoden kuraattori on Anna Ruth, kanadalaislähtöinen Jyväskylään asettunut kuvataiteilija, palkittu taidetapahtumien järjestäjä ja monipuolinen Nyt kesänäyttelyihin!

Rap-artisti Jonzu

Sattumien kautta levyttäväksi artistiksi Teksti: Joose Ojala Erilaisia teitä tulla artistiksi on varmasti yhtä monta kuin on artistiksi halajaviakin. Kun Joensuulainen Joona Malinen (24) valmistui datanomiksi vuonna 2016, ovet työelämään eivät näkövammaiselle nuorelle miehelle auenneet. ”Olin työttömänä kolme ja puoli vuotta. Tämän vuoden huhtikuussa sain viimein töitä Avaava:lta, jossa aloitin saavutettavuusasiantuntijana”. Pitkän työttömyysjakson aikana Malinen Rap-artisti Jonzu

Kirja Espanjan terrorismista

Teksti: Sanna Tynkkynen Kajastuksen lukijoille vuosien varrella tutuksi tulleelta tietokirjailija Pasi Päiviseltä ilmestyi huhtikuussa jo neljäs tietokirja. Siinä hän valottaa kansantajuisesti terrorismia Espanjassa ja sen torjuntaa. Teos on ensimmäinen suomenkielellä aiheesta kirjoitettu kirja. Onnekas sattuma Pasi Päivinen päätyi kansainvälisen terrorismin tutkimuksen pariin sattumalta. – Olen kotoisin Joensuusta, josta suuntasin taannoin opiskelemaan Helsinkiin ja edelleen St. Kirja Espanjan terrorismista

Lukijan aarrearkusta 10

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme! Kesä on juhlaa, myös lukemisen juhlaa. Lomalla tai kotona, rannalla tai vuoteessa, autossa tai penkillä – lukea voi aina! Tässä jälleen hyvin erilaisia kirjasuosituksia lukijoiltamme! Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, erityisen viisas tai viihdyttävä romaani, säväyttävä elämäkerta… Kirjallisuuden lajilla Lukijan aarrearkusta 10

Onko kirjailijoiden Suomi maalainen?

Teksti: Pasi Päivinen Ylen tuotantona televisiossa näytettiin vuoden vaihteessa mielenkiintoinen kahdeksanosainen sarja ”Suomi on maalainen”. Ohjelma on edelleen katsottavissa Areenassa. Kyseessä on Antti Seppäsen tekemä jatko ”Suomi on ruotsalainen/venäläinen/suomalainen/metsäläinen” -formaattiin. Ohjelmasta kävi ilmi, että Suomen hyvinvoinnin perusta on maalla, jossa ruuantuotannon lisäksi on teollisuutemme kivijalka: metalli-, metsä-, paperi- ja teknologiateollisuuslaitoksemme sekä ”vihreä kulta”. Useimmat valtiot Onko kirjailijoiden Suomi maalainen?

Kirjallisuusharrastuksista uuden etsintään

NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIPALVELU 90 VUOTTA Teksti: Timo Kuoppala Näkövammaisten Kulttuuripalvelun perustamisaikoihin enemmistö ansiotuloja saavista näkövammaisista työskenteli käsityöammateissa tai hierojina. Maija Somerkiven (e Purhonen) vuonna 2007 julkaistusta pro gradu -työstä voi lukea, että varsinkaan käsityöntekijät eivät läheskään aina olleet osaansa tyytyväisiä. Ansiot olivat heikot, tuotteiden kaupittelu vaikeaa, työpäivät pitkiä, työtilat ahtaita ja pölyisiä. Yhdistyksen Varjojen Mailta -lehdessä Kirjallisuusharrastuksista uuden etsintään

Voittoisa Yöperhonen

Teksti: Tanja Rantalainen Liisa Pöntisen (s. 1987) käsikirjoittama ja ohjaama Yöperhonen-kuunnelma kosketti Sokeain kuunnelmaraatia. Äänikirjojen lukijanakin tutuksi tullut näyttelijä ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelija korjasi koko vuoden 2020 palkintopotin, kun raati palkitsi hänet myös Vuoden ääninäyttelijänä. Yöperhonen on kuvaus Amy Johnsonin lennosta yksin Englannista Australiaan toukokuussa 1930. Yksinlennon ympärille punoutuu Johnsonin elämäntarina. Puheenjohtaja Mikko Ojanen kertoi, Voittoisa Yöperhonen

Pääkirjoitus: Hyväntuulinen höpöttäjä

Teksti: Timo Kuoppala Lahjoitan aivan ilmaiseksi yllä olevan sloganin YLE:lle Radio Suomen toimittajien palkkaamista varten. Kun kuuntelen kanavan ohjelmavirtaa mihin aikaan tahansa Radio Suomen Aamusta Yöradioon ei toimittajan työnkuvalle oikein muutakaan luonnehdintaa keksi. Kanavalla on hyviä pisteohjelmia ja esimerkiksi luonnon kuulumisista se pitää huolen, mutta valitettavan paljon aikaa menee löyhään jutusteluun ja joutavanpäiväiseen somettamiseen. Lopen Pääkirjoitus: Hyväntuulinen höpöttäjä

KINKE SKANNAA RAKKAUDESTA KIRJOIHIN

Kinke ja Renna kodin takapihalla. Teksti: Tanja Rantalainen Kirsti ”Kinke” Rosendahl (s. 1956) on skannannut näkövammaisten käyttöön yli 1200 julkaisua. Suurin osa on kirjoja, mutta on joukossa sellaisia lehtiäkin, joita ei muussa muodossa ole näkövammaisten saatavilla. Kajastuksen edeltäjän ja alkukohdan, Varjojen mailta -lehden ensimmäisen vuosikerran skannaustyö ehti odottaa pari vuotta, mutta korona-aikaan sekin tuli tehtyä. KINKE SKANNAA RAKKAUDESTA KIRJOIHIN

Kinke skannaa

Teksti: Tanja Rantalainen Kirsti ”Kinke” Rosendahl (s. 1956) on skannannut näkövammaisten käyttöön yli 1200 julkaisua. Suurin osa on kirjoja, mutta on joukossa sellaisia lehtiäkin, joita ei muussa muodossa ole näkövammaisten saatavilla. Kajastuksen edeltäjän ja alkukohdan, Varjojen mailta -lehden ensimmäisen vuosikerran skannaustyö ehti odottaa pari vuotta, mutta korona-aikaan sekin tuli tehtyä. Historiallisesti merkittävä ja näkövammaisyhteisölle tärkeä Kinke skannaa

OSAATKO KUUNNELLA?

Lukunurkka Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kate Murphy: Et taida kuunnella, WSOY 2021 Kuuntelutaitomme on heikkenemässä, mutta yhteydentarve toisen ihmisen kanssa on perustavanlaatuinen syntymästä lähtien – Haastattelin tätä kirjaa varten kaikenlaisia ihmisiä kaikista ikäryhmistä. Kysyin muun muassa: ”Kuka sinua kuuntelee?” Lähes poikkeuksetta sitä seurasi hetken hiljaisuus. Epäröinti. Onnekkaat keksivät yhden tai kaksi. Mutta moni totesi, ettei rehellisesti OSAATKO KUUNNELLA?

JONNAN MUKANA: POHJOLAN KATOLLA

Teksti: Jonna Heynke Lämmin vesi hyväilee ihoani. Ei haittaa, vaikka suihkukoppi vaappuu ja heiluu puolelta toiselle. Nyt on aika nauttia, etenkin, kun kesti tovin saada koko suihkukoppi toimintakuntoon. Olen ensimmäistä kertaa suihkussa kiskojen päällä, ensimmäisellä yöjunamatkallani kohti Lappia. Saksalainen kaverini halusi lähteä tutkimaan, mitä napapiirin tuolta puolen löytyykään, mutta hänen suomen ja englannin taitonsa rajoittuvat JONNAN MUKANA: POHJOLAN KATOLLA

SURUHUNTU PÄIVÄN YLLÄ

Teksti: Anne Huttunen Monitoiminainen on poissa Marjatta Terävän muistolle Kirjoitan tätä iltapäivällä, helmikuun yhdeksäntenätoista päivänä. Tavallisesti tämä päivämäärä on ilontäysi, koska hyvä ystävättäreni täyttää vuosia. Meidän synttäripuhelumme ovat täynnä naurua ja rupattelua. Tänä aamuna oli toisin. Olimme kaksi päivää sitten saaneet suru-uutisen, joka mykisti koko pääkaupunkiseudun näkövammaisyhteisön. Marjatta Terävä, meidän kaikkien rakastama vapaaehtoistyöntekijä, oli nukkunut SURUHUNTU PÄIVÄN YLLÄ

MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

Mauri & Mustis 1, 2021 Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

KOLUMNI: AURINKOA NÄKYVISSÄ

Teksti: Aila Malkki Maaliskuisena aamuna on lempeää herätä ikkunanraosta heijastuvaan valonkajastukseen. Kaihtimet suojaavat sopivasti, mutta toivon pilkahdus kimpoaa kaikesta huolimatta. Ankaran viime vuoden jälkeen tulee voimakas halu jälleen elää täyttä elämää. Lumen henkäykset ovat pyyhkiytyneet nurmikoilta ja mielistämme jo viikkoja sitten ja katsomme taas odottavina tulevaan. Ainakaan mitään yhtä rajoittavaa ei haluaisi enää kokea kuin KOLUMNI: AURINKOA NÄKYVISSÄ

LUKIJALTA: SAAVUTTAMISEN ILLUUSIOSTA

Teksti: Pirjo Nousiainen Kaikki alkaa siitä, kun saan sosiaalitoimistosta kirjeen, jossa kerrotaan, että pääsääntöisesti kaikkien henkilökohtaista avustajaa käyttävien on siirryttävä antamaan avustajan tunti-ilmoitukset Oiva-sovelluksessa netissä. Toki poikkeuksena mainitaan ne, joilla ei ole tunnuksia, saati nettiyhteyttä. No, siitä vaan skannaamaan mukana tullutta ohjetta. Mitä pitemmälle skannaan ja luen skannaamaani tekstiä, sitä suuremmaksi kasvaa kunnioitukseni sosiaalitoimiston henkilökuntaa, LUKIJALTA: SAAVUTTAMISEN ILLUUSIOSTA

PISTEITÄ: TALVI ON KUIN PUHALLETTUA LASIA

Teksti: Jouko Lehtonen Kelirikkoa kutsutaan Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa nimellä säittenriita. Jäätyminen ja sulaminen hyppelee eli riitelee nolla-asteen molemmin puolin. Suunta on ollut selvä: veneellä pääsee keväällä merelle yhä aiemmin ja syksyllä saa vastaavasti olla vesillä yhä pidempään. Luontokuvaaja Raimo Sundelin kertoo: Viime talvi oli lähes jäätön. Viimeiset saariston kunnon jää- ja lumitalvet olivat 2010 PISTEITÄ: TALVI ON KUIN PUHALLETTUA LASIA

HELMIKKO: KINNUNEN KÄVELLYTTÄÄ NAISIA HALKI LAPIN

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Sirpa Kähkösestä ja Tommi Kinnusesta on kehkeytynyt minulle kaksi mieluisimmista kotimaisista kirjailijoista. Siksi riemastuin viime vuonna Kinnusen uusimmasta, se nousi myös Finlandia-ehdokkaaksi. Ei kertonut katuvansa on vaellusromaani. Se kuvaa naisia, jotka ovat kuka mistäkin syystä lähteneet saksalaisten kelkkaan toisen maailmansodan loppurytinöissä. Rooli ei ole ollut kadehdittava, niin kuin se ei ole koskaan HELMIKKO: KINNUNEN KÄVELLYTTÄÄ NAISIA HALKI LAPIN