julkaistu

Viljami Alaheikka

KÄSIKIRJOITTAMINEN ON PARHAIMMILLAAN LEIKKIÄ Teksti: Marianne Tenhami Yksi Salattujen elämien neljästä storylinereista Viljami Alaheikka vieraili Näkövammaisten Palvelu- ja Toimintakeskus Iiriksessä kertomassa käsikirjoittamisesta. Salattuja elämiäkin vierailulla sivuttiin. Toukokuussa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu sai ensimmäistä kertaa yleisön pyynnöstä vierailijaksi käsikirjoittajan. Salatut elämät -päivittäissarjaa on voinut katsoa MTV3-kanavalla jo 23 vuoden ajan. Sarjan paristakymmenestä käsikirjoittajasta koostuvan tiimin storyliner Viljami Alaheikka Viljami Alaheikka

MAURI JA MUSTIS 1 2022

Mauri & Mustis, 1/2022 Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia MAURI JA MUSTIS 1 2022

MAURI JA MUSTIS 2 2022

Mauri & Mustis, 2/2022 Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot MAURI JA MUSTIS 2 2022

Mauri ja Mustis 1 2022

Mauri & Mustis, 1/2022 Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot Mauri ja Mustis 1 2022

Anneli Kannon kirjailijavierailu

Anneli Kanto, kirjailijavierailu 7.12.2021 Keskustelijat: (Huom! tekstissä käytetty puheenvuoroissa vain puhujien etunimiä) Gyöngyi Pere-Antikainen Anneli Kanto Gyöngyi: No niin, hyvää iltaa, hyvä yleisömme ja hyvä yleisö myös nettiradion ääressä. Täällä äänessä on Gyöngyi Pere-Antikainen. Minä olen tämän kirjailijavierailun emäntänä tällä kertaa. Järjestäjinähän on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistys. Ja sydämellisesti tervetuloa tämäniltainen vieraamme, Anneli Kanto. Anneli Kannon kirjailijavierailu

MAURI JA MUSTIS 4 2021

Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää MAURI JA MUSTIS 4 2021

MAURI JA MUSTIS

Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy MAURI JA MUSTIS

KOLUMNI: AILA MALKKI

Yksin yksinäinen Teksti: Aila Malkki Seurassa tuntee olonsa usein hyvin yksinäiseksi. Ihmisiä vilisee ympärillä, mutta kehenkään ei oikein saa kontaktia. Todellista yhteyttä. Kuinka yksinäinen voikaan ihminen sitten olla itsekseen istuessaan kotisohvalla miettien muiden iloa. Vai onko kaikki vain harhaa – riippuuko yksinäisyyden tunne lainkaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu? Olen kokenut monia hivuttavan yksinäisiä juhlapyhiä, jolloin KOLUMNI: AILA MALKKI

VINOKAS

Vapaustaistelijan kunniamerkki Sokea mies Vinokas käveli valkoista keppiä heilutellen verkkaisesti bussipysäkille. – Bussi tulee kohta, pysäkillä seisova nainen sanoi. – Kiitos tiedosta, Vinokas vastasi. Mieltä lämmitti, kun ymmärtävästi otettiin vastaan. – Miten näkövammasi on syntynyt? nainen kysyi. – Miten tökeröt käytöstapasi ovat syntyneet? Vinokas kysyi. – Nyt en ymmärrä? nainen hämmästeli. – En minäkään kysele, VINOKAS

JONNAN MUKANA

Jonna korjaamolla Teksti: Jonna Heynke Niin siinä vain kävi, että vasen polvi otti ympäri maailmaa säntäilystäni nokkiinsa. Edessä oli remontti, jossa rustonsa kadottanut nivel korjattiin proteesilla. Leikkaus suoritettiin kauniin metsän keskelle rakennetulla, viihtyisällä Lindenlohen ortopedian klinikalla. Kotiin pääsisin vasta, kun pystyisin kävelemään rappuja. Tahtoni käydä kylppärissä ilman apua oli niin vahva, että fysioterapeutti rähjäsi minulle JONNAN MUKANA

PISTEITÄ

Elämme tunteiden aikaa Teksti: Jouko Leinonen Syksyn pimeillä jokainen kaipaa sisäistä kipinää. Ilmojen muuttuminen myös isommassa mittakaavassa on herätellyt ihmisiä kautta maailman. Turussa on tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen vetänyt työpajoja, joissa runoillaan ilmastonmuutoksen tiimoilta. Ryhmätöissä sanoitetaan tunteita ja visioidaan vaikutusmadollisuuksia. Noin neljännes suomalaisista arvioi potevansa ahdistusta ilmaston nopean lämpenemisen takia. Nuorten kohdalla PISTEITÄ

HELMIKKO

Laupiaa näköinen mies Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Kumpi Jaan kahdesta upeasta virolaiskirjailijasta on merkittävämpi, Kaplinski vai Kross? Aivan mahdoton vastata. Kumpaakaan ei voi ohittaa, kun puhutaan Baltian ja etenkin Viron kirjallisuudesta. Kaplinski kertoi kesäkuussa 2020 sairastavansa parantumatonta ALS-lihasrappeumatautia. Hän kuoli 80-vuotiaana tänä vuonna, siksi hänestä puhutaan nyt. Laaja kokoelma Kaplinskin runosuomennoksia 60 vuoden ajalta on niin HELMIKKO

HEIJASTUKSIA

Mitä olet aina halunnut vaan sokeana et voinut tehdä Näkövammaiset keskustelevat usein sekä omissa porukoissa, että näkevien kanssa siitä, mitä kaikkea olemme sokeina jääneet paitsi, mistä kaikesta olemme haaveilleet turhaan. Usein turhaan, joskus ei ehkä sittenkään. Olen poiminut joitakin ajatuksia näistä keskusteluista sekä Suomessa että Unkarissa. Syntymäsokeiden ja aikuisina sokeutuneiden välillä on jonkin verran eroa HEIJASTUKSIA

MUSIIKKI: JOOSE OJALA

Sokeus vaatii soittajalta hyvää muistia ja pitkää pinnaa Teksti: Joose Ojala Sokeus ja muusikkous on yhdistelmä, joka saa osakseen poikkeuksellisen paljon romantisointia. Kokemukseni mukaan näkevät pitävät muusikon ammattia sokealle sopivana kuin hanskaa käteen. Soittaessahan ”näköä ei tarvita” ja sokea ”varmasti käyttää kuuloaan sata kertaa paremmin kuin yksikään näkevä.” Vaikka nämä puheet ovat ehdottoman hyväntahtoisia, niiden MUSIIKKI: JOOSE OJALA

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Kolminkertainen eläköön-huuto Kulttuuripalvelulle! Teksti: Tanja Rantalainen 90-vuotisjuhlavuotta on vietetty erikoisissa tunnelmissa, niin kuin tiedämme. Korona-ohjeistukset ja olosuhteet ovat muuttuneet äkisti, joskus parempaan, joskus huonompaan. Paljon on saatu olla omassa olohuoneessa, näpit oman tietokoneen näppäimistöllä, vaikka mieli olisi ollut ihmisten yhteyteen. Juhlamatka Suomussalmelle syyskuussa ja kaikki se yhdessäolo tuntui siksi erityisen mahtavalta. Kirjailija Anni Kytömäki kertoi KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

YMPÄRISTÖLUOTSIT HARJOITTELIVAT

LUONTOYMPÄRISTÖN KUVAILUTULKKAUSTA Ympäristöluotsitoiminta järjesti kuvailutulkkausretken Kaupin metsiin 7.10.2021 näkövammaisten testiryhmän kanssa. Tapahtuma oli viimeinen luotseille suunnatuista luontoaiheisista koulutuksista. Tampereen kaupungin koordinoima luotsitoiminta tarjosi koko syksyn vapaaehtoisille ympäristöluotseille metsäaiheista koulutusta. Kaikki alkoi, kun Tampereen seudun näkövammaiset ry:n koordinaattori Saara Ahlroth tuli pitämään ”Kun näkö heikkenee” -nimellä kulkevan koulutuksen. Koulutuksessa luotsit kuulivat siitä, miten eri näkövammat vaikuttavat YMPÄRISTÖLUOTSIT HARJOITTELIVAT

VIIDEN RENKAAN PUFFETTI

Teksti: Sanna Tynkkynen Pikkujouluihin tai uudeksi vuodeksi voi rakennella buffetpöydän jonkin aiheen ympärille. Olympiavuoden kunniaksi otimme teemaksi olympiarenkaat ja maisteltavaa kaikilta asutuilta maanosilta. Tervetuloa pöytään! Aasia Aasialainen eli itämainen ruokakulttuuri on todella laaja käsite. Aasialainen ruoka on vahvasti maustettua ja sille ominaista on erilaisten makujen harmonia. Soijaa ja kookosta käytetään paljon, ja riisi on arvostettu VIIDEN RENKAAN PUFFETTI

POLITIIKKA KULTTUURISSA

Neuvostoliiton kulttuurivaikuttaminen Suomessa Teksti: Pasi Päivinen Neuvostoliiton hajoamisesta, 26. joulukuuta 1991, tulee kuluneeksi 30 vuotta. Useimmat suomalaiset tuntevat itäistä naapurimaatamme ja sen historiaa tavattoman huonosti, vaikka se on vaikuttanut merkittävästi meihin suomalaisiin satojen vuosien ajan ja vaikuttaa edelleen. Maailma on muuttunut 30 vuodessa uskomattoman paljon, eivätkä nuoremman sukupolven edustajat osaa kuvitellakaan, millaista Neuvostoliitossa oli tai POLITIIKKA KULTTUURISSA

LUKIJAN AARREARKUSTA 12

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme! Kolmen kirjojentäytteisen vuoden jälkeen päätämme tämän sarjan ainakin toistaiseksi ja ainakin tässä muodossaan. Toivottavasti kirjasuosituksenne jäävät elämään ja ilahduttamaan uusia lukijoita Kajastuksen verkkosivuilla! Kiitos teille suosituksistanne, pysykää mukanamme, sillä hyvät kirjat eivät katoa, törmäätte niihin näillä sivuilla jossain muodossa jatkossakin. Tässä todellinen suositusten ilotulitus, olkaa hyvät! Asko Sahlberg: Paluu pimeään LUKIJAN AARREARKUSTA 12

SUOMALAISEN ELOKUVAMUSIIKIN HISTORIA HERÄÄ ELOON

Teksti: Ari Talja Vuosi 2020 oli juhlavuosi suomalaisen elokuvan historiassa. Maamme elokuvateollisuuden merkittävimpiin kuuluva elokuvien tuottaja, valmistaja ja jakelija Suomi-Filmi Oy perustettiin 20.12.1919. Yrityksen alkuperäinen nimi oli Suomen Filmikuvaamo, mutta se vaihdettiin Suomi-Filmi Oy:ksi jo vuonna 1921. Aktiivisen toimintansa aikana se tuotti 160 pitkää elokuvaa. Merkittävin ohjaaja oli Valentin Vaala, joka ohjasi vuosina 1935–1965 yhteensä SUOMALAISEN ELOKUVAMUSIIKIN HISTORIA HERÄÄ ELOON

MARTAT ARJEN JA PERHEIDEN TUKENA

Teksti: Tuula Paasivirta Marttayhdistys, nykyinen Marttaliitto, perustettiin Lucina Hagmanin johdolla helmikuun manifestin vastustamiseksi pääsiäisviikon keskiviikkona 29.3.1899. Marttaliitto, tuttavallisemmin Martat, on hyvin monipuolinen kotitalousneuvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Martta-toiminta vahvistaa tulevaisuustaitoja ja jatkuvaa oppimista. Toiminnassa mukana olevaa henkilöä kutsutaan Martaksi. Martat ovat tuttuja jo vuosikymmenien takaa sinivalkoruudullisista asuistaan. Martoilla MARTAT ARJEN JA PERHEIDEN TUKENA

MESIKÄMMEN JA MANSIKKAPUU

Madridin kaupungilla on hellyttävä vaakuna, siinä karhu tukeutuu etukäpälillään mansikkapuun runkoon yrittäen saada suuhunsa sen hedelmiä. Lokakuun viimeisellä viikolla kaupunki oli aidon espanjalainen, sillä turistikausi oli ohi ja koronatilanne rauhallinen. Tuntui erikoiselta, että olimme lähteneet ”punaisesta” Suomesta! Kirjoittelen tässä muutamista näkövammaisten kannalta huomionarvoisista havainnoistani. Heti alkuun oli helppo panna merkille se, että niin katuvilinässä kuin MESIKÄMMEN JA MANSIKKAPUU

VALOA PIMEYDESSÄ

Teksti: Hannu Huovinen Lahtelainen Sami Partanen on tehnyt dokumentin Valoa pimeydessä. Dokumentti kertoo näkövammaisten arkipäiväisistä asioista, mahdollisuuksista ja miten erilaisista haasteista voi selvitä erilaisten apuvälineiden ja henkilökohtaisen avustajan kanssa. Mistä sait idean tällaisen dokumentin tekemiseen? – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusta (STEA) tuli viesti Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:lle että pitäisi ruveta rahojen eteen jotain tekemään. Siitä sain VALOA PIMEYDESSÄ

HYVIN SYÖTY JA JUOTU

Teksti: Pasi Päivinen Monet ovat kokeneet pitkän korona-ajan rajoituksineen raskaana ja panostaneet elämän laatuun valmistaen herkullisia ruokia kotona. Niin olen itsekin tehnyt, mutta olen myös kaivannut keittiömestareiden loihtimia makunautintoja viihtyisissä ravintoloissa ulkomaan matkojen lisäksi. Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeukselliset niin ravintoloille kuin asiakkaillekin. Vanhassa sanonnassa sanotaan: Hyvä ruoka ja parempi mieli. Se on HYVIN SYÖTY JA JUOTU

SUTINEN VALITSEE VÄRIN

Aistikas lastenkirjauutuus Teksti: Tanja Rantalainen Caritan Lehtniemen esikoiskirja on kliseet väistävä, herkkävireinen tunnustelukirja lapsiperheille. Näkövammaisille lapsille suunnatut pistekirjoitustekstit ja tekstiin integroitu kuvailutulkkaus tuovat Sutisen tarinaan tason lisää. Carita Lehtniemi (s. 1977) on helsinkiläinen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvailutulkki, joka on lapsesta asti haaveillut lastenkirjojen tekemisestä. Sutinen valitsee värin -kirjahankkeen Carita aloitti vuoden 2017 alussa. Kirjan SUTINEN VALITSEE VÄRIN

JOKAINEN TARVITSEE RAKKAUTTA

Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia on rakkauselokuva, jännityselokuva ja kokeellinen elokuva. Vammaiselokuva se ei ole. Teksti: Marianne Tenhami Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan tekijät, ohjaaja ja käsikirjoittaja Teemu Nikki ja tuottaja Jani Pösö It’s Alive Films -tuotantoyhtiöstä kertoivat Sokeiden viikolla Näkövammaisten Palvelu- ja Toimintakeskus Iiriksessä elokuvan tekemisestä. Pääosan esittäjä Petri JOKAINEN TARVITSEE RAKKAUTTA

MIKÄ IHMEEN STELLERIN MERILEHMÄ?

Teksti: Timo Kuoppala Elokuussa saimme Kuhmosta kirjailijavieraaksemme Aura Koiviston. Hän on Luontoillastakin monille tutun Ilkka Koiviston ja kirjailija Sesse Koiviston tytär. Isä oli myös 25 vuotta Kokeasaaren eläintarhan johtajana ja monenlaiset pennut saukosta tapiiriin olivat Auran leikkiseuraa lapsena. Kodista kumpusi Auran kiintymys luontoon. Aura Koivisto kirjoitti ensimmäisen oman kirjansa Kurttunaamainen Leo jo kymmenvuotiaana 1974. Kaiken MIKÄ IHMEEN STELLERIN MERILEHMÄ?

EI PÖNÖTYSTÄ VAAN HÖRÖTYSTÄ

Näkövammaisten Kulttuuripalvelun 90-vuotisjuhlailtamat Teksti: Ilkka Väisänen Edes juhlan juontajat Eija-Liisa Markkula ja Timo Kuoppala eivät pönöttäneet. Silti asuihin oli panostettu kantapäistä päähineihin asti. Timolla oli borsalino ja Eija-Liisalla baskeri. Eija-Liisa toi juhlaan myös raikkaita ranskalaisia tuulenvireitä ja muun muassa opetti Timolle ranskaa, mikä kirvoitti yleisössä hörötystä. Juontojen lisäksi ohjelmaa kuljettivat eteenpäin Markku Kännisen harmonikkasoolot menneiden EI PÖNÖTYSTÄ VAAN HÖRÖTYSTÄ

ONNEKSI OLKOON, KARI!

Teksti: Tanja Rantalainen Palkintoraati valitsi 90-vuotisjuhlaräppikilpailun voittajaksi Kari Ojan kappaleen Pistein. Räppi kertoo näkövammaisten kulttuuriharrastajienkin tiedonsaantia pisimpään avartaneesta keksinnöstä, pistekirjoituksesta. Kajastus otti selvää, millainen mies on juhlaräpin takana. Kari Oja esittelee itsensä 61-vuotiaaksi nivalalaiseksi ja palokkalaiseksi. Nivala on kunta Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla, eikä nivalalaisuus Karin mukaan koskaan lähde ihmisestä, kun siellä ensimmäiset 35 vuotta ONNEKSI OLKOON, KARI!

”KIITOS LUKIJOILLE JA ILMOITTAJILLE!”

Pentti Kivelän haastattelu Teksti: Timo Kuoppala Monen lappilaisen, niin myös Pentti Kivelän, täytyi muuttaa kotikonnultaan Sallasta 70-luvun alussa työn perään etelään. ”Männyn latvasta, käpyjä keräämästä lähdin”, sanoo nyt 75-vuotias Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kunniapuheenjohtaja. Pentti palkattiin Helsingin Sokeat ry:n sihteeriksi ja hän joutui heti aluksi selvittämään yhdistyksen vähän sekaisin olleita asioita. ”Melkein metrinen kirjepino oli pöydällä ja ”KIITOS LUKIJOILLE JA ILMOITTAJILLE!”