Mauri & Mustis 4/2018 Laatinut Timo Kokkila Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Kaikkien kuvien taustana ovat hennon vihreät seinät. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä … MAURI JA MUSTIS 4
Teksti: Tuula Paasivirta Ateneumissa on menossa kiinnostava näyttely NOT VITAL 20.1.2019 saakka. Työt pysähdyttävät yksinkertaisuudessaan ja kuitenkin yksityiskohtia on runsaasti. Uransa 1960-luvulla aloittanut sveitsiläinen Not Vital (s. 1948) tunnetaan erityisesti veistoksistaan ja monimuotoisista arkkitehtonisista installaatioistaan, joita hän on toteuttanut eri puolilla maailmaa. Ateneumin yhden salin näyttely esittelee hänet uudessa valossa, taidemaalarina. Esillä on 26 teoksen … NÄYTTELYVINKKI: NOT VITAL
Teksti: Hannes Tiira Kun vaihdat tähdet kirjaimiksi, saat vastauksiksi kulttuurivaikuttajia, kulttuurisia ilmiöitä ja taideluomia. Kukin tähti vastaa yhtä kirjainta. Apuna pieniä, vastaukseen liittyviä vinkkejä. 1. Mantan isä V***e *all**** 2. Maailmanperintöä S***al***d*nm*** 3. Etruskeista T**ms **ole*a*o* 4. Steinbeckiä V*h*n H*de**** 5. Hymyilee Pariisissa *o*a*i*a 6. Hugolla ruma Q*a*im*** 7. Sigridin leposija J**eli***e* m**so*eu** 8. Noita … HANSKIN SANAVISA
Teksti: Jouko Lehtonen Rakkaus lavarunoutta kohtaan roihuaa nykyisin eri puolilla Suomea. Aluksi on pelottavaa nousta lavalle ja lukea runo yleisölle. ”Minul-le se on rohkeustesti”, sanoo raumalainen Teemu Laulajainen. Hän kertoo tilanteestaan lisää: ”Runoudessa en piiloudu rooliin tai vuorosanoihin. Se mitä lausun, on hyvin henkilökohtaista. Moni kertoo suhteestaan yhteiskuntaan. Ja jos joku esimerkiksi kokee olevansa heikko, … PISTEITÄ: LAVAKARISMAA
Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Tänä vuonna ilmestyi Tommi Kinnusen kolmas romaani Pintti. Hänen kaksi aiempaa rehevää opustaan selaa koillismaalaisen suvun historiaa, ja niinpä odotin uusimmasta trilogian viimeistä osaa. Onneksi ei käynyt niin. Ja iso oli iloni, kun Celia tuotti Pintistä äänikirjan oitis julkistamisen tiimellyksessä. Oli juhlavaa päästä lukemaan se samaan aikaan arvioiden tupsahdellessa lehtien kulttuurisivuille. Pintti … HELMIKKO: KINNUSEN PINTTI PUHUU MYÖS VAMMAISASIAA
Teksti: Marianne Tenhami Tätä lukiessasi olen toiminut jo yli kahdeksan vuotta emäntäni oppaana eri maissa, paikoissa ja tilanteissa. Alku oli haasteellista, kun nuorena poikana kummeksuin ja jännitin kaikkea uutta ja minun piti aina uusissa paikoissa vetää ja koohata, kun jännitti niin paljon. Vaan toisin on nyt. Kävimme emäntäni kanssa jälleen kerran Kaapelitehtaan Teatterimuseolla. Nyt osallistuimme … OPASKOIRA PEKKO: SE ON AMMATTILAINEN
Teksti: Olli Lehtinen Joulu lähestyi ja sokea mies Vinokas tunsi olonsa yksinäiseksi. Niin yksinäiseksi, että alkoi miettimään baariin lähtemistä. Sokea on todella yksinäinen, jos lähtee kuppilaan ilman seuraa. Siellä toimiminen ja liikkuminen on monin kerroin hankalampaa kuin kotona. Pöydässä istui Vinokkaan lisäksi kaksi miestä. – Rahat on vähissä, Vinokas totesi. – Me voitaisiin perustaa yritys. … VINOKAS: VINOKAS SAA TYÖPAIKAN
Teksti: Tanja Rantalainen Jouluun ollaan Kulttuuripalvelussa laskeutumassa iloisissa ja kiitollisissa tunnelmissa. Yleisradion kääntämisen ja versioinnin päällikkö Christoffer Forssell on luvannut, että Yle lisää kuvailutulkattujen ohjelmien määrää. Kuvailutulkkauksen kuulee, kun digiboksista valitsee ensisijaiseksi ääneksi hollannin. Kuvailutulkattu versio tv-ohjelmasta löytyy usein myös Yle Areenasta. Television joulukalenteri Maukan ja Väykän ensimmäinen joulu lähetetään näkövammaisten lasten ja lapsenmielisten iloksi … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA
Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Minun piti kirjoittaa aivan toisesta aiheesta. Mutta niin taas kävi, että arkitodellisuus puuttui peliin ja on pakottanut ajatuksiani ja ajankäyttöäni uuteen suuntaan. Meneillään on vuoden synkin aika, ollaan pyhäinpäivän ja joulun puolessavälissä, ei tunnu auringon häivähdystäkään ja tulevan talven ajatus istuu raskaana olkapäillä. Näinä viikkoina on helppo nähdä kaikkea todellistakin synkemmässä valossa. … HEIJASTUKSIA: PYHÄINPÄIVÄN JA JOULUN VÄLISSÄ
Teksti: Tuula-Maria Ahonen Veli-Marri Värri: Kasvatus ekokriisin aikakaudella Vastapaino, 2018 Jotta elämä maapallolla jatkuisi, ajattelumme ja koulutuksen on muututtava aikuisen viisaaksi suhteessa luontoon. Olemme matkalla ekokatastrofiin, toteaa filosofi ja Tampereen kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri. Hän tuntee musertavaa huolta maailman tilasta, mutta haluaa kuitenkin löytää perusteita lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien toiveikkalle tulevaisuudelle. Siksi on olennaista … LUKUNURKKA: KASVATUS EKOKRIISIN AIKAKAUDELLA
Teksti: Aila Malkki Mitäpä emme löytäisi internetistä tänä päivänä, kun vain luomme katseemme kännykkään ja alamme naputella? Siitä huolimatta on myös valtavasti kysymyksiä, joihin netti ei suoralta kädeltä anna vastauksia. Minun ikätoverini eivät lisäksi aina muista, että internet on olemassa eikä tarvitse turvautua paksuihin tietosanakirjoihin. Mutta miten luotettavaa nettitietous on – siitä ei voi olla … KOLUMNI: PELIN RENKI
Teksti: Jukka-Pekka Mattila ja Harri Ivonen Toukokuun alkupäivinä alkanut ja edelleen jatkuva auringonpaiste, oli sekoittaa kymmenensien Äijäpäivien vieton. Alun perin kesäkuulle Hollolan Lahessa Alasenjärven rannalla, Lepolan lomakodissa pidettäviksi aiotut kymmenvuotiskekkerit eivät ottaneet tuulta alleen äijien joukossa. Kyllästymisen ja tympääntymisen naamioksi oli keksitty jos jonkinlaisia pikkuserkun poikakaverin kissan kastetilaisuuksia. Vilkkaan nykypostien vaihdon tuloksena löydettiin villi oivallus! … KOIRASMARTTOJEN KESÄPÄIVÄT VILLINGISSÄ
PERHEENLISÄYSTÄ Terveisiä Saksasta 3 Teksti: Jonna Mononen Lokakuun kolmantena vuonna 1990 DDR ja Saksan Liittotasavalta yhdistyivät yhdeksi Saksaksi. Kaksikymmentäkahdeksan vuotta myöhemmin erään saksalaisen kerrostaloasunnon ovikello soi. Asukas, toisin sanoen minä, menen jännittyneenä avaamaan. Oven takana on nuori pariskunta. Sokeanakin aistin heidän haikeat ilmeensä. Mies laskee lattialle kantokopan. ”Tässä olisi teille pieni kissa.” Tuskin koppa on … TERVEISIÄ SAKSASTA 3
Kaunis sokean mieheni käsien alla Teksti: Riitta Lahtinen Suhteemme alussa 30 vuotta sitten mieheni antoi palautetta uusista, kauniista ja seksikkäistä vaatteistani. Tätä huomiota ja palautetta oli mukava kuulla. Vaatteilla viestimme merkityksiä ja ne ovat osa sosiaalista ja kulttuurista toimintaamme sisältäen visuaalisia vihjeitä. Russin sokeutumisen myötä visuaalisen havainnoinnin tilalle on tullut käsin tutkiminen, jolloin kosketuksen kautta … VAATTEIDEN ESTETIIKKAA
Teksti: Senni Hirvonen Pasi Päivinen kirjoitti (Kajastus 2018/03) perinteisen arvostelun Joensuun Parafest -tapahtumasta. Kerron tässä omia kokemuksiani ja ajatuksiani näkövammaisen Parafest-aktiivin näkökulmasta. Päivinen on oikeassa kehuessaan tämän vuoden kulttuuritarjontaa monipuoliseksi. Hän kuitenkin tuo esille yllättyneisyytensä tästä seikasta. Olen ollut Parafesteilla mukana koko sen kahdeksanvuotisen historian ajan jossakin roolissa: laulajana, musiikkiteatteriesityksen osanottajana, pianistina, sokkokahvilan (vrt. Pimé … JOENSUUN PARAFESTIN ANSIOISTA JA HAASTEISTA
Kaunis sokean mieheni käsien alla Teksti: Riitta Lahtinen Suhteemme alussa 30 vuotta sitten mieheni antoi palautetta uusista, kauniista ja seksikkäistä vaatteistani. Tätä huomiota ja palautetta oli mukava kuulla. Vaatteilla viestimme merkityksiä ja ne ovat osa sosiaalista ja kulttuurista toimintaamme sisältäen visuaalisia vihjeitä. Russin sokeutumisen myötä visuaalisen havainnoinnin tilalle on tullut käsin tutkiminen, jolloin kosketuksen kautta … VAATTEIDEN ESTETIIKKAA
Teksti: Timo Lehtonen 4.-12.10.2018 Viime keväänä päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni pyhiinvaelluksesta Athosvuorelle. Matkan järjestäjänä oli Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö. Tärkeimmäksi päämääräksi asetin itselleni pyhiinvaelluksen ja osallistumiset palveluksiin. Matkan lähestyessä jännitys kasvoi, hienoinen pelkokin hiipi sisääni. Mietin, miten selviän näkövammaisena kirkoissa ja palveluksissa, kun kirkollinen käytäntö on erilainen kuin Suomessa. Lentokoneeseen astui kahdeksan pyhiinvaeltajaa, johtajanaan teologian … PYHIINVAELLUS ATHOSVUORELLE
Teksti: Pasi Päivinen Mennyt kesä sisälsi useita hienoja taide-elämyksiä ja yhden ainutkertaisen taidenäyttelyn. Vierailin Johanna Oraksen 25-vuotistaiteilijajuhlanäyttelyssä Punkaharjulla, Guggenheim-museossa Bilbaossa ja Taidemuseo Kumussa, Tallinnan taidemuseossa (Kunstimuuseum). Tanskalaisten kaupungissa (Tallin) oli esillä todella harvinainen näyttely virolaissyntyisen Euroopan hoveissa muotokuvamaalarina tunnetuksi tulleen Michel Sittowin töitä. Arkkitehti Pekka Vapaavuoren suunnittelemassa, vuonna 2008 Euroopan parhaaksi museoksi valitussa rakennuksessa ollut … KUMUN SUOSITUIN NÄYTTELY
Teksti: Tuula Paasivirta Ateneumissa on nähtävissä suomalaista taidetta 1900-luvulta uudenlaisena kokoelmana. Näyttely ripustus päättyy 20.1.2019. Näyttelyssä on normaalia enemmän naistaiteilijoiden töitä. Näyttelyn alateemat kuvaavat erilaisia näkökulmia elämään, muun muassa kaupungistumisen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin ja tämän muutoksen näkymistä kuvataiteessa. Siinä kuvataan myös arjen muutoksia vapaa-ajan lisääntyessä. Töissä on läsnä sukupuoliroolien vapautuminen. Kohtaamisia kaupungissa kertoo kiehtovan tarinan … KOHTAAMISIA KAUPUNGISSA
Teksti: Mikko Ojanen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun pitkäaikainen toiminnanjohtaja Eila Huhtilainen nukkui pois 21.9.2018 pitkään sairastettuaan. Eila oli Näkövammaisten kulttuuripalvelun palveluksessa vuosina 1972-2005 ensin yhdistyksen sihteerinä ja sitten pitkäaikaisena toiminnanjohtajana. Eila syntyi Iisalmessa vuonna 1944 perheen esikoisena. Poliisi-isän työn myötä perhe muutti sieltä ensin Juankoskelle ja sitten Kaaville. Nuorena Eila työskenteli jonkin aikaa Vaalialan keskuslaitoksessa kehitysvammaisten parissa. … EILA HUHTILAINEN IM MEMORIAM
Suomen Sokeat ry järjesti 10-vuotisjuhlansa kunniaksi kirjoituskilpailun, jonka parhaita Kajastus saa nyt julkaista. Voittaja VALOISIA PÄRSKEITÄ Nimimerkki Turrikaani Satu Oksanen Tiedän, miten mykistetään radiojuontaja suorassa lähetyksessä. Helposti. Kerrotaan kursailematta, ettei sokea näe pimeää vaan valoa. Monet näkevät värejäkin. Siirrymme äkkiä mainoksiin ja musiikkiin. Niin tekevät henkisesti monet kohdatessaan sokean, tai ainakin niin he mieluiten tekisivät. … KIRJOITUSKILPAILUN SATOA – SUOMEN SOKEAT RY
Teksti: Niklas Röholm Synnynnäistä verkkokalvorappeumaa sairastavan Niklas Röholmin esikoisromaani Jäljillä vie lukijan havahduttavien muutosten täyttämään kaupunkiin, jossa oikeilla jäljillä oleminen ei ole aina sitä mitä luulisi sen olevan. Eräänä aamuna löysin isäni kuolleena. Vaikka olin jo vuosia huudellut iskulausetta ”mitä enemmän kärsimystä, sitä parempia kirjoja” en pystynyt sanomaan mitään. Kenelle olisin voinut mitään sanoa, kun … OIKEILLA JÄLJILLÄ
Teksti: Rauni Laihonen Musiikkialan ammattilaiset, pianisti Leena Hytti-Haavisto ja säveltäjä, alttoviulisti Jussi-Matti Haavisto toivovat tulevaisuudessa voivansa konsertoida yhdessä. Myös tärkeisiin tulevaisuuden suunnitelmiin Leenalla kuuluu todelliseksi tuleminen, mitä tahansa se ikinä tarkoittaakaan. Hänelle se on sitä, että voisi elää mahdollisimman aitoa elämää, ottaa kiitollisena ja avoimin mielin sekä kiinnostuneena vastaan sen, mitä elämä tuo tullessaan. Tärkeä … MUUSIKKO TAVOITTAA YLEISÖNSÄ AIDOLLA OLEMUKSELLAAN
Osa 4 Terrorismin torjunta Terrorismi päättyy aina ennemmin tai myöhemmin. Niin terrorismin alkamiselle kuin päättymisellekin on aina vähintään yksi syy ja yleensä useita syitä, joiden tunnistaminen ja poistaminen mahdollisimman vähäisin yhteiskunnallisin haittavaikutuksin on tavoitteena. Terrorismin torjunta on välttämätöntä kuten rikollisuudenkin torjunta. Jos terrorismia ja rikollisuutta ei torjuttaisi, yhteiskunnat ajautuisivat anarkiaan. Terrorismin torjunnan perusongelmana on … TERRORISTIEN JALANJÄLJILLÄ 4
Teksti: Anne Huttunen Jatkokertomus 1890-luvun Suomesta. Edellisessä jaksossa tapahtunutta: Seuraneiti Svea on yrittänyt kompastuttaa sokean emäntänsä saippuavedellä siveltyihin kellarin portaisiin. Ulrika pelastuu tarkan hajuaistinsa varoittamana. Hän tulee epäluuloiseksi, koska hänelle on lyhyessä ajassa sattunut kaksi tapaturmaa. Hän kääntyy omaistensa puoleen, mutta nämä vähättelevät hänen ongelmaansa. Sen sijaan apupappi Fågelholm ja hänen sisarensa ottavat Ulrikan pelot … VAIN TOINEN VOI VOITTAA 4
Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä juhlistettiin Näkövammaisten liiton 90 vuotta juhlapuhein sekä jakamalla tietoa näkövammaisuudesta suurelle yleisölle tietoiskuin, esittelypisteillä ja tutustumiskierroksilla. Näkövammaisuus kiinnosti arviolta noin tuhatta vierailijaa. Sokeain Keskusliitto, nykyinen Näkövammaisten liitto, perustettiin vuonna 1928 Säätytalolla Helsingissä 17 yhdistyksen yhteistyökokouksessa niiden kattojärjestöksi. Aktiivisia perustajia olivat näkövammaiset hierojat ja käsityöntekijät. Liitto olikin aluksi … IIRIKSESSÄ JUHLITTIIN – NKL 90
Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä juhlistettiin Näkövammaisten liiton 90 vuotta juhlapuhein sekä jakamalla tietoa näkövammaisuudesta suurelle yleisölle tietoiskuin, esittelypisteillä ja tutustumiskierroksilla. Näkövammaisuus kiinnosti arviolta noin tuhatta vierailijaa. Sokeain Keskusliitto, nykyinen Näkövammaisten liitto, perustettiin vuonna 1928 Säätytalolla Helsingissä 17 yhdistyksen yhteistyökokouksessa niiden kattojärjestöksi. Aktiivisia perustajia olivat näkövammaiset hierojat ja käsityöntekijät. Liitto olikin aluksi … IIRIKSESSÄ JUHLITTIIN – NKL 90
Teksti: Sari Kekkonen Valkoiset kepit ovat yksinkertaisuudessaan korvaamaton apuväline tuhansille näkövammaisille. Keppi välittää tietoa ympäristöstä ja mahdollistaa liikkumisen edes jossain määrin itsenäisesti. White Noise -ryhmän mielestä oli aika tehdä kunniaa näille uskollisille apureille, tällä kertaa taiteen keinoin. Teksti: Sari Kekkonen Käytöstä poistettu valkoinen keppi on ehtinyt elinkaarensa aikana kulkea monissa paikoissa. Se on tunnustellut asfalttia, … VALKOISTEN KEPPIEN WHITE NOISE
Teksti: Helena Taskila Louis Braille (1809-1852) kehitti maailmanlaajuisesti näkövammaisten käytössä olevan pistekirjoituksen. Tämän lisäksi hänen ansiotaan on myös nykyisin käytettävä pistenuottijärjestelmä, jonka Braille kehitti vuonna 1829. Tämän pistenuottikirjoituksen parissa on tänä vuonna työskennellyt uutterasti pian Metropolia-ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi valmistuva Joose Ojala. Saavutettavamman musiikinopetuksen puolesta! Joose Ojala kertoo, että pistenuottien ja teorian opetus on pistekirjoitusta käyttäville henkilöille … PISTENUOTTIEN SÄHKÖISTÄ OPPIMATERIAALIA KEHITTÄMÄSSÄ
”ELOKUVA ON YHDESSÄ KATSOTTU UNI” Ohjaaja Saara Cantell Kuvanlukupäivässä Teksti: Tanja Rantalainen Saara Cantellin uutukainen, lastenelokuva Onneli ja Anneli ja nukutuskello saa ensi-iltansa joulupäivänä 2018. Ohjaaja vieraili marraskuussa Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Kuvanlukupäivässä kertomassa kuvailutulkeille ja kuvailutulkkauskonsulteille elokuvan tekemisen osa-alueista ja vision välittämisestä elokuvan keinoin. Kuvanlukupäivän tarkoitus oli antaa kuvailutulkeille ja konsulteille välineitä elokuvan tulkitsemiseen ja apua … OHJAAJA SAARA CANTELL KUVANLUKUPÄIVÄSSÄ