Joel

KORUJEN TAIKAA

Teksti: Virpi Jylhä Kimaltavat kivet, säihkyy kulta Lanka kuparinen liekehtii mystistä tulta. Timantin välähdys, kuin tähden lento. On hopeapaula vahva, mutta niin hento. Ken korut nuo saa, on kuningatar illan. Kaulallaan kantaa kauneutta kuun sillan. Iiris-keskuksessa Näkövammaisten Kulttuuripalvelun tiloissa vallitsi odottava tunnelma. Meitä oli yhdeksän innokasta osallistujaa, joiden sormet syyhysivät päästä näpertämään ja luomaan jotain KORUJEN TAIKAA

KIERTOMATKA ITALIASSA

Teksti ja kuvat: Tytti Matsinen Keväinen kiertomatka Italiassa kuljetti kulttuuripiiristä toiseen. Itsenäinen matkailu on mahdollista myös näkövammaiselle. Kiertomatka Italiassa tarjoaa helppoa lomailua Etelä-Euroopassa. Matkailijoihin tottuneessa maassa palvelut pelaavat ja ihmiset ovat pääasiassa kielitaitoisia. Kulinaristille sekä taiteen, arkkitehtuurin ja kulttuurin ystävälle nähtävää on loputtoman paljon. Kahvit pystybaarissa Italialainen aamu alkaa kahvilla, joka nautitaan joko kotona tai KIERTOMATKA ITALIASSA

”JA SOKEAIN KUUNNELMAPALKINNON VOITTI…”

Teksti: Johanna Herranen Jo lapsena kuunnelmat olivat iso osa elämääni. Ensin olivat satukasetit, kuten Bernard ja Bianca. Kuusivuotiaana yritin jo tutustua tieteiskirjallisuuden saloihin kuuntelemalla radiosta lähetettävää James Follettin Maata Etsimässä -kuunnelmasarjaa, josta tosin en ymmärtänyt paljoakaan. Jo tuolloin kuulin sokeain kuunnelmapalkinnosta. Aina joskus radiotoimittaja sanoi kuunnelman henkilöluettelon perään, että tämä kuunnelma on voittanut tuon mystisen ”JA SOKEAIN KUUNNELMAPALKINNON VOITTI…”

SIRI OPPI SUOMEA

Teksti: Kaisa Penttilä Siri piri pom ̶ ihastuttava vihastuttava härpäke Applen puhelin iPhone oppi puhumaan suomea. Tämän avuliaan avustajan nimi on Siri. Se ymmärtää ja vastaa suomeksi, kun sille puhutaan. Siriltä voi kysyä kellonaikaa, säätilaa tai vaikkapa etäisyyttä Rovaniemelle. Vastaus tulee nopeasti ja selkeällä Satu-synteettisellä äänellä. Siriä voi pyytää tekemään ja lukemaan muistiinpanon ja lukemaan SIRI OPPI SUOMEA

ELÄMÄ KYYDISSÄ

Teksti: Susanna Halme Olli Kytöviita ei ole antanut vakavan sairauden tai koulutushaasteiden pysäyttää itseään. Uusikaupunkilaislähtöinen ja sittemmin espoolaistunut Olli Kytöviita, 22, opiskeli hierojaksi ja on mukana nuorisotoiminnassa ja urheilupiireissä. Harrastuksekseen Olli tekee myös muovailutöitä. Sokeutuminen tai vuonna 2013 todettu aivokasvain eivät ole jämähdyttäneet nuorta miestä paikoilleen. Päinvastoin, tekemistä riittää ja oma asenne ratkaisee. Koulupolun monet ELÄMÄ KYYDISSÄ

TERVEISIÄ EUROVIISUISTA

Teksti: Heidi Ikäheimonen Kajastuksen euroviisutoimittaja Heidi Ikäheimonen kirjoittaa jälkipyykissään hyvistä euroviisuhetkistä ja suuntaa ajatuksensa jo uusiin kisoihin. Kymmenes matka viisukuplan keskelle on finaalia vaille päätöksessään. Mitä huomisilta tuo tullessaan, ja mihin ensi vuonna matkataan, jää nähtäväksi. Jännitys huipentuu huomenna puolen yön maissa täkäläistä aikaa. Viisuretkien varrelle mahtuu monenlaista, jopa yksi viisuvoittokin. Ajatella, että siitä on TERVEISIÄ EUROVIISUISTA

ERNESTO NETO KIASMASSA

Teksti: Tuula Paasivirta Nykytaiteenmuseo Kiasmassa on avoinna 4.9.2016 saakka brasilialaisen eturivin nykytaiteilijan Ernesto Neton (syntynyt 1964 Rio de Janeirossa) hyvin kiinnostava taidenäyttely BOA. Tässä näyttelyssä hän jatkaa tila- teoksissaan brasilialaisen modernismin perinteitä, katsojan läsnäoloa ja osallistumista arvostavaa lähestymistapaansa. Neto tarjoaa taiteensa kautta hetken helpotuksen arkielämän kiireistä, rauhoittaa mieltä ja virittää aisteja. – Halusin luoda puutarhan, ERNESTO NETO KIASMASSA

KESÄNÄYTTELYT KUTSUVAT

Teksti: Ali Kinnunen Kajastuksen perinteisestä oppaasta löydät parhaat kesänäyttelyt. MÄNTTÄ KOMMANDONA Mäntän kuvataideviikkojen 2016 kuraattori on Anssi Kasitonni ja jälki näkyy. Näyttelyssä on mukana 31 taiteilijaa yksi taiteilijaryhmä. Näyttelyn nimi on Kommandona. Taiteilijoiden joukossa on muun muassa tuore Ars Fennica -voittaja Mika Taanila, vastikään sarjakuvan Puupäähatulla palkittu Ville Pirinen, vuoden 2011 nuori taiteilija Anna Tuori, KESÄNÄYTTELYT KUTSUVAT

Jussi Valtosen kirjailijavierailu – Gyöngyi Pere-Antikainen

TOTUUKSIEN SUHTEELLISUUSOPPI Jussi Valtonen Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana. Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hän naurahtaa kerran ja toisenkin: ”Joudun taas tuottamaan pettymyksen haastateltavana, sillä ei minulla ole tähänkään kysymykseen antaa yksiselitteistä vastausta!” Vastauksia, vaihtoehtoja ja jopa totuuksia saattaa aina olla, on, useita. Näin syntyy kirjailija. Toisaalta kirjailija syntyy Nobelistiklubin suojissa. Alunperin englantilaista filologiaa, sittemmin psykologiaa ja sivuaineena teoreettista filosofiaa Jussi Valtosen kirjailijavierailu – Gyöngyi Pere-Antikainen

OTANTAA 85 VUODEN PITUISELTA AIKAJANALTA

Pääkirjoitus – Eija-Liisa Markkula Lupasin selailla Kajastuksen vuosikirjoja, joita Näkövammaisten Kulttuuripalvelun arkistossa onkin pitkät rivit, periaatteessa kirja joka vuodelta, siihenhän on sidottu kyseisen vuoden kaikki lehden numerot. Jokunen kirja on joutunut teille tietymättömille. Mitähän lehden perustaja Anna Friman sanoisi, jos nyt nuo rivit näkisi! Vai olisiko mykkänä ihastuksesta katsellessaan kulttuurilehdeksi etabloitunutta nyky-Kajastusta! Otin tarkempaan tarkasteluun OTANTAA 85 VUODEN PITUISELTA AIKAJANALTA

Markku Peltolan teeseremonialuento

Teeseremonialuento, Markku Peltola kertoo Chadôsta ”Teeseremonian tarkoitus on valaistuminen, irtautuminen arjesta ja ainutlaatuisen hetken jakaminen toisten kanssa.” Näin sanoi Markku Peltola teeseremoniasta pitämässään luennossa. Se on nyt kuultavissa  alinna olevasta linkistä! Luennon kesto on 1 tunti 50 minuuttia. Peltola on opiskellut teetaidetta kolme vuotta Kiotossa. Hän toimii Suomen Chado Urasenke Tankokai -yhdistyksessä, joka edistää ”teen tien” Markku Peltolan teeseremonialuento

MAURI JA MUSTIS KUVAILUTULKATTUNA

Kuvailu Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuvassa on 6 ruutua ja puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä 4 tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen ja hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä MAURI JA MUSTIS KUVAILUTULKATTUNA

MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

Kuvailu Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuvassa on 6 ruutua ja puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä 4 tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen ja hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

VARJOJEN MAILTA KAJASTAA YHÄ

Pääkirjoitus – Eija-Liisa Markkula Näkövammaisten Kulttuuripalvelun oma lehti, Kajastus, on juuri hiljattain, helmikuussa, täyttänyt 85 vuotta. On juhlan aika, aika muistella ja katsoa, millainen oli lähtö. Alussa ei ollut edes Kulttuuripalvelua ei lehden nimenä vielä Kajastusta eikä käytössä sanaa ”näkövammainenkaan”. Tässä kirjoituksessa selailen ensimmäistä lehteä ja luotaan sen viitoittamaa tietä ensimmäiselle vuosikerralle. Tiedonlähteenäni käytän myös VARJOJEN MAILTA KAJASTAA YHÄ

HEIJASTUKSIA PIENI AJATTELIJA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen En ollut näkevänäkään kovin hyvä piirtämään, mutta lapsuudessani ja nuoruudessani oli toistuvia kausia, jolloin harrastin piirtämistä, maalaamista ja eräitä muitakin kuvataiteen tekniikoita. Parhaiten muistan kauden teini-iästäni, jolloin tutkin kuuluisia veistoksia tai lähinnä niiden valokuvia ja yritin piirtää niitä valokuvien perusteella. Minua kiinnosti näet kovasti, miten saa muutettua kolmiulotteisen esineen paperilla kaksiulotteiseksi mustan HEIJASTUKSIA PIENI AJATTELIJA

RUNO PUHUU ELÄMÄSTÄ

Teksti: Tuula Paasivirta Seurakuntien runo- ja kirjallisuuspiirit ovat tapa kokea yhteisyyttä ja oppia hyödyllisiä taitoja. Joissakin piireissä pääsee oppimaan runonlausujaksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallisseurakunnissa toimii yllättävän paljon kirjallisuusryhmiä ja runopiirejä. Oulun Karjasillan seurakunnassa on jopa yhdellä pastoreista työalana kulttuurityö. Tähän Oulun asiaan palaamme Kajastuksen seuraavassa numerossa tarkemmin. Aiemmin Kajastuksessa on esitelty seurakuntien taidenäyttelyitä. Runo vanhin RUNO PUHUU ELÄMÄSTÄ

VAIENNEIDEN KELLOJEN KUTSU

Teksti: Jera Hänninen Vuosikymmeninen tutkimustyö vei Timo Lehtosen presidentin linnaan ja suljetuille saarille. Vuonna 1983 Timo Lehtonen alkoi kirjoittaa seurakuntansa lehteen artikkelisarjaa Helsingissä olleista sotilaskirkoista yhdessä Markku Kinkin ja Hertta Rovion kanssa. Häntä kiinnosti, paljonko kirkkoja rakennettiin ja minne, ja mitä näille ortodoksisille sotilaskirkoille on tapahtunut vuoden 1917 jälkeen. Vähitellen harrastus ja tutkiminen muuttui yhä VAIENNEIDEN KELLOJEN KUTSU

MAURI JA MUSTIS PERÄSMIEHEN JA PERÄSPOJAN KOVASSA SEURASSA!

Teksti: Eija-Liisa Markkula Tamperelainen Timo Kokkila piirtää ja käsikirjoittaa Kajastukseen Mauri ja Mustis -sarjakuvaa, on tehnyt sitä jo vuodesta 1997 lähtien. Nyt sarjakuvasta tulee ensimmäinen kuvailutulkattu säännöllisesti ilmestyvä sarjakuva Suomessa, sillä lehden verkkoversioon liitetään tästä lähtien Maurin ja Mustiksen kuvailutulkkaus. Siitä sain aiheen tuon ”tuntemattoman” miehen esiin vetämiseksi. Hän poikkesi haastateltavakseni käydessään kokouksessa Helsingissä, Ali MAURI JA MUSTIS PERÄSMIEHEN JA PERÄSPOJAN KOVASSA SEURASSA!

HANSKIN HELPOT

Teksti: Hannes Tiira Piilosanojen ratkonnassa on vaikeinta se, että tehtävätyyppejä riittää. Tällä kertaa rajoitumme yhteen lajiin: sanakätköön. Vastaukset löytyvät annetun lauseen tai sen jonkin sanan sisältä. Ei pitäisi olla ylivoimaista. 1. Tangokuningas kutsuttiin Veikko Lavin kanssa ravintolavieraaksi. 5 kirjainta 2. Selvisikö sinulle, kuka on puolestaan rokin kuningas? 5 3. Osasi Bowie musisoida videollakin. 5 4. HANSKIN HELPOT

ONNEA ME, 85 VUOTTA

85-vuotta syyskuussa täyttävän Kulttuuripalvelun jäsenistö kokoontui maaliskuussa Majatalo Onnelaan. Uusi hallitus järjestäytyi ja iltaohjelmana kuultiin Mika Waltarin teksteistä, klassisesta musiikista ja varhaisesta jazzista koostettu Soiva Waltari -kokonaisuus. Juhlavuoden kunniaksi on julkistettu kulttuurikokemukseen liittyvä kirjoituskilpailu Välähdys. Parhaimmistolle on luvassa rahapalkintoja ja palstatilaa Kajastuksessa. Etsi aikaa ja osallistu ihmeessä. Kilpailuohjeet löytyvät yhdistyksen internet-sivuilta. Maaliskuun 29. päivä kirjailijavieraaksemme ONNEA ME, 85 VUOTTA

LUKUNURKKA SUOMALAISTEN NAISTEN OPINTIEN EDELLÄKÄVIJÄT

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Naisten aika Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Toimittaneet Riitta Mäkinen & Marja Engman, Gaudeamus 2015 Aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin voidaan kutsua naisten ajaksi. Naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta. Tuolloin nämä kaksi ratkaisevaa pyrkimystä nivoutuivat yhteen, ja niihin yhdistyi lisäksi naisten opinhalu, kertoo kirjan johdanto. Kirja kertoo LUKUNURKKA SUOMALAISTEN NAISTEN OPINTIEN EDELLÄKÄVIJÄT

PISTEITÄ UNELMIEN MONET TASOT

Teksti: Jouko Lehtonen Pisteposti-lehdellä on meneillään 49. vuosikerta, lehti on kooltaan 50-60 pistekirjoitussivua. Vuoden ensimmäisessä numerossa on mm. museo- ja kirjastoasiaa sekä tutkimusta rakkaudesta. Museolehti järjesti kyselyn, miten asiakkaitten mukaan pitäisi järjestää palveluita. Lähes 300 vastaajaa toivoo tietysti näyttelyt ja opastukset, mutta sen lisäksi halutaan kahvila ja kauppa, konsertteja, työpajoja, elokuvia, taiteilijatapaamisia ja illanviettoja. Varsinkin PISTEITÄ UNELMIEN MONET TASOT

OPASKOIRA PEKKO SHOPPAILUA

Teksti: Marianne Tenhami Emäntäni on kova shoppailemaan. Tämä oli minulle aivan uutta tullessani hänelle töihin hiukan yli viisi vuotta sitten. Pentuna kasvoin maalla viettäen huoletonta elämää vailla minkäänlaista tietoa mistään kauppakeskuksista tai shoppailusta. Koulutusaikana kauppakeskuksissa kouluttajani kanssa toki kävimme treenaamassa, mutta koska kouluttajani on mies, emme me jätkät niissä kauaa viihtyneet. Olin kovin kiihdyksissäni oppaanurani OPASKOIRA PEKKO SHOPPAILUA

LUKUNURKKA NUORTENROMAANIKILPAILUN VOITTAJA TEMPAISEE MUKAANSA MYÖS AIKUISEN

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Nadja Summanen: Rambo Otava, 2015 Päähenkilö Rambo on 14-vuotias syrjäytynyt poika. Itse olen muutamaa vuosikymmentä vanhempi nainen, mutta todellinen taide koskettaa ihmisyyttä meissä kaikissa ja yhdistää. Kirjan kuvaus on hyvin eloisaa, kirjailija ikään kuin läpivalaisee henkilöitä ja myös Suomen nykytilaa. Antaa toivoa, jota todellakin tarvitaan. Heitä on Suomessa aika paljonkin. Yksinhuoltajaäitien poikia, LUKUNURKKA NUORTENROMAANIKILPAILUN VOITTAJA TEMPAISEE MUKAANSA MYÖS AIKUISEN

HEIJASTUKSIA PIENI AJATTELIJA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen En ollut näkevänäkään kovin hyvä piirtämään, mutta lapsuudessani ja nuoruudessani oli toistuvia kausia, jolloin harrastin piirtämistä, maalaamista ja eräitä muitakin kuvataiteen tekniikoita. Parhaiten muistan kauden teini-iästäni, jolloin tutkin kuuluisia veistoksia tai lähinnä niiden valokuvia ja yritin piirtää niitä valokuvien perusteella. Minua kiinnosti näet kovasti, miten saa muutettua kolmiulotteisen esineen paperilla kaksiulotteiseksi mustan HEIJASTUKSIA PIENI AJATTELIJA

VINOKAS VINOKAS TALVIURHEILEE

Sokea mies Vinokas pukeutui. Hän hamusi nojatuolista näppeihinsä pitkät kalsarit. Jalkineiksi hän valitsi korkeavartiset, karvavuoriset nilkkurit. Päähänsä hän veti paksun lippalakin. Lippiksessä oli alas vedettävät korvalliset. Heikensivät kuuloa, joten autoja saisi kuunnella tavallistakin tarkemmin. Radiossa oli kerrottu, että yöllä oli tupruttanut runsaasti lunta. Vinokas tiesi, että eteen tulisi aivan varmasti haastavia tilanteita. Sokean kulkijan talviurheilua. VINOKAS VINOKAS TALVIURHEILEE

HELMIKKO NELJÄNTIEN RISTEYS MYKISTÄÄ LUKIJAN

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Tommi Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys sai ylistävät arviot ja ehdokkuuden Finlandia-palkinnolle. Luin sen hiljattain ja innokkaana odotan hänen kakkostaan, Lopottia. Aiemmin Kinnunen on kirjoittanut kabaree- ja näytelmätekstejä. Debyyttiteoksessaan kirjailija kertoo paljolti oman sukunsa tarinaa. Koillismaalainen perhe asuu ja elää Kuusamon kirkolla, ja kolmen sukupolven kautta piirretään oivaltavaa ja tarkkaa HELMIKKO NELJÄNTIEN RISTEYS MYKISTÄÄ LUKIJAN

KIRJAHULLUUS PAKOTTAA SKANNAAMAAN

Teksti: Marianne Tenhami Kirsti Rosendahl ja Harri Tuominen ovat muiden vapaaehtoisten kanssa skannanneet kirjoja ja muita julkaisuja muiden näkövammaisten luettavaksi yli kymmenen vuoden ajan. Viime vuoden huhtikuussa heidät sekä Oiva Hellman palkittiin kolmena eniten julkaisuja skannanneena vapaaehtoisena Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen ja Celia-kirjaston täyttäessä 125 vuotta. Joulukuussa 2002 Näkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa aloitettiin palvelu, jossa vapaaehtoiset näkövammaiset skannaavat KIRJAHULLUUS PAKOTTAA SKANNAAMAAN

MUSIIKKI MUSIIKKINÄYTELMÄ TAMARA LUNDISTA

Teksti: Marita Vainio Turun Logomossa esitetään oman kaupungin kasvatin, Tamara Lundin, elämästä kertova musikaali. Käsikirjoitus ja ohjaus on Satu Rasilan. Logomo on vanha VR:n vaunuhalli ja toimii väistötilana Turun kaupunginteatterin remontin ajan. Musikaali on kirjoitettu Tamara Lundin elämästä kertovan kirjan, Lohikäärmeen pahvikulissit, pohjalta. Tamaran elämä ja ura käytiin läpi, lukuunottamatta elokuvarooleja, joita hän ehti tehdä MUSIIKKI MUSIIKKINÄYTELMÄ TAMARA LUNDISTA

PORTVIINIEN JA KUMMITUSTEN JOKILAAKSO DOURO

Teksti: Riku Virtanen Tervetuloa viinimatkalle, jonka jälkeen tiedätte portugalilaisista viineistä. Kohteemme on Portugalin koillisosan viinialue Douro. Kipinä lähteä tutkimaan Douron viinejä syntyy satoja kilometrejä idempänä Espanjalle kuuluvalla Ribera del Dueron laatuviinialueella. Sieltä 900 kilometriä pitkä joki virtaa Douron kautta Porton satamakaupunkiin Atlantin rannalle. Molemmat alueet ovat huippuviinialueiden joukossa. On herännyt kiinnostus vertailla alueita ja niiden PORTVIINIEN JA KUMMITUSTEN JOKILAAKSO DOURO