Teksti: Tuula Paasivirta
Nykytaiteenmuseo Kiasmassa on avoinna 4.9.2016 saakka brasilialaisen eturivin nykytaiteilijan Ernesto Neton (syntynyt 1964 Rio de Janeirossa) hyvin kiinnostava taidenäyttely BOA. Tässä näyttelyssä hän jatkaa tila- teoksissaan brasilialaisen modernismin perinteitä, katsojan läsnäoloa ja osallistumista arvostavaa lähestymistapaansa. Neto tarjoaa taiteensa kautta hetken helpotuksen arkielämän kiireistä, rauhoittaa mieltä ja virittää aisteja.
– Halusin luoda puutarhan, jossa voi istuskella ja kohdata muita ihmisiä, Neto on sanonut.
Ensimmäinen Neton yksityisnäyttely Suomessa
Kiasman näyttely on Neton ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Se sisältää hänen teoksiaan vuosilta 2009-2016. Aiemmin Neton yksittäisiä teoksia on ollut esillä ryhmänäyttelyissä Kiasmassa 2001 ja 2003. Meidän talveemme hän tutustui jo vuonna 2004 osallistuessaan Rovaniemellä ja Kemissä järjestettyyn Snow Show –projektiin, jossa oli teoksia ja tiloja rakennettuna lumesta ja jäästä.
Kiasman jälkeen Neton Pohjolan näyttelyt jatkuvat Tanskassa, Alvar Aallon suunnittelemassa Aalborgin taidemuseossa, jossa avattiin huhtikuun lopulla Neton yksityisnäyttely Jaguaari ja Boa.
Neto on edustanut Brasiliaa Vik Munizin kanssa Venetsian biennaalissa vuonna 2001. Hänellä on ollut viime vuosina yksityisnäyttelyitä muun muassa Bilbaon Guggenheim-museossa, Arp-museossa Saksassa sekä Thyssen-Bornemisza Art Contemporaryn tiloissa Itävallassa. Helsingin Sanomien toimittaja Aino Frilander sanoo näyttelystä: ”Kiasman ylin kerros näyttää siltä, kun sen olisi vallannut keskimääräistä kunnianhimoisempi neulegraffitikerho. Katosta riippuu sateenkaarenvärisistä matonkuteista virkattuja majoja. Laventeli ja basilika tuoksuvat. Lattiaa peittää pehmeä vihreä matto, jolla tassutellaan sukkasillaan”.
Tässä Frilander kuvaa osuvasti brasilialaistaiteilija Ernesto Neton Boa-näyttelyn pääteosta, jonka Neto on tehnyt erityisesti Kiasmaa varten. Suuri maja on boakäärmeen pään muotoinen, ja sinne voi mennä vaikka loikomaan, soittamaan rauhoittava musiikkia. Sellaisia paikkoja ei taiteilija Neton mielestä ole tarpeeksi.
Saa usein koskea tai astua sisälle
Neto tunnetaan jo aiemmilta taiteilijavuosiltaan erityisesti monista suurista, pehmeistä veistoksista. Yleisö saa usein koskea veistoksia tai mennä niiden sisään. Tämän vuoksi Kiasman opas pyytää meitä sisääntulijoita ottamaan kengät pois ennen kuin astumme pääteokseen, isolle vihreälle matolle. Huomaan kokemuksen olevan rauhoittava, ja pienempään teokseen menen istumaan kunnolla sisälle ja minun tekee mieli jäädä sinne penkille istumaan ja nauttimaan. Oli ihana istua pienessä käsin virkatussa majassa ja kuvitella se omaan pieneen puutarhaansa.
Toisessa tilassa on penkkejä ja lammikko. Tilasta avautuu näkymä Musiikkitalolle ja Mannerheimintielle.
Huni kuin –kansa
Neto on kiinnostunut Amatsonin alueen huni kuin -kansan perinteistä ja rituaaleista, erityisesti heidän pyrkimyksestään onnellisuuteen ja harmoniseen elämään sekä ajattoman luonnonviisauden hyödyntämiseen.
Ensimmäisen kerran hän matkusti tapaamaan huni kuin -kansaa Acren osavaltioon runsaat kaksi vuotta sitten. Neto kertoo oppineensa heiltä muun muassa kuuntelemisesta, läsnäolosta ja luonnon kunnioittamisesta. Läntisessä kulttuurissa pyhä on tuolla ylhäällä, Neto selittää, mutta huni kuin -kansalle pyhä on maassa, kasveissa, eläimissä ja joissa.
Jotkin Ernesto Neton uusista teoksista sisältävät vahvoja viitteitä huni kuin -yhteisön kulttuuriin sekä symbolisella että konkreettisella tavalla. Värikkäällä, käsin virkatulla puuvillakudoksella katettu rakenne on saanut muotonsa boakäärmeen päästä. Boa on tärkeä opastava ja voimaa antava eläin. Taustalla on myös ajatus huni kuin -kylien yhteisötilasta, jota käytetään juhliin ja rituaaleihin.
Huni kuin -kansa (tunnettu myös nimellä kaxinawa) on yksi Amazonian alueen alkuperäiskansoista. Sen noin 8000 jäsentä elävät kyläyhteisöissä Acren osavaltiossa Luoteis-Brasiliassa, Perun rajalla. Huni kuin tarkoittaa ”oikeaa ihmistä”.
Kohtaaminen Brasilian ja Perun valtaväestön kanssa johti huni kuin -kansan orjuuteen ja kulttuurin laajamittaiseen tuhoamiseen 1800-luvulta lähtien. Monien alkuperäiskansojen tavoin huni kuin -kansa kamppailee maaoikeuksiensa ja perinteidensä säilymisen puolesta. Tässä taistelussa Ernesto Neton tuki ja yhteistyö on kansalle tärkeää ja on hienoa, että hän on saavuttanut yhteisön luottamuksen. Hän tekee huni kuin -kulttuuria tunnetuksi taiteensa kautta. Yleisradion toimittaja Jussi Minkkinen puhuu paljon shamanista ja poliittisesta taiteesta ja sen oudosta liitosta kuvatessaan Neton näyttelyä Ylen sivuilla.
Käsin kudottu puuvillateos
Neto on todellakin luonut kokoontumispaikan keskelle näyttelyään. Sekä isoimpaan teokseen että pienempään teokseen voi kävellä sisälle ja nauttia harmoniasta, väreistä, ajattomuuden illuusioista – aika on pysähtynyt.
Suuri tilateos sisältää samoja elementtejä, joita Neto on taiteessaan työstänyt jo yli 20 vuotta: ihmisen ja luonnon ykseys, aistillisuus, kokemuksellisuus ja positiivisen energian luominen. Hänen pääteoksensa tässä näyttelyssä on tehty bambusta ja käsin värjätystä puuvillasta. Teoksissa on myös muita aisteja avartavia luonnon antimia, kuten papuja, laventelia ja basilikaa. Näyttely on myös Neton kannanotto alkuperäiskansojen oikeuksien ja perinteiden kunnioittamisen puolesta sekä kulttuurisen erilaisuuden arvostamisesta.