julkaistu

”Ymmärrän nyt paremmin mikä minussa on ainulaatuista”

Riikka kisaa The Voice of Finland-laulukilpailussa Teksti: Tanja Rantalainen Koko Suomi seuraa sokean laulajan ja lauluvalmentajan Riikka Hännisen (s. 1980) matkaa television suositussa The Voice of Finland -laulukilpailussa. Yrittäjyys vei vuosia Riikan ajan ja energian. Tammikuussa 2020 alkaneella The Voice of Finland -kaudella taiteilijan tuli on saanut vuoron roihuta ja loistaa. – Kun löysin Laulunkesyttäjä-muodon ”Ymmärrän nyt paremmin mikä minussa on ainulaatuista”

Kalevalaa ja romaaneja

Teksti: Satu Linna Kirjailijavieraana Tiina Piilola Tiina Piilola oli kirjailijavieraana Iiris-keskuksessa 11. päivänä helmikuuta. Hän on toimittaja, kirjailija ja kirjallisuustieteen tohtori, jonka tuotanto koostuu kahdesta hyvin erilaisesta osasta: toisaalta kolmesta romaanista, toisaalta väitöskirjasta ja siitä myöhemmin muokatusta yleistajuisesta tietokirjasta, jossa analysoidaan Kalevalan naishahmoja feministisen kirjallisuustutkimuksen keinoin. Kuten tästä voi päätellä, kirjailijavierailu tarjosi ainekset hyvin kiinnostavaan Kalevalaa ja romaaneja

Pääkirjoitus: Koskettamisesta

Teksti: Eija-Liisa Markkula Sokea ihminen toimii valtaosin kuulo- ja tuntoaistiensa avulla. Mukana ovat tietenkin muutkin aistit, muisti, koko ajattelukyky, koordinaatio ja motoriikka. Toisin sanoen koko koneisto tarpeen mukaan. Sokean huomio on helpointa kiinnittää puhuttelemalla häntä nimeltä tai kopauttamalla häntä olkapäähän, joka oikeastaan sanoiksi puettuna tarkoittaa vain ”Hei, sinä” tai ”Kuule…”. Olkapäähän kopauttaminen on hyvin vanha Pääkirjoitus: Koskettamisesta

MAURI JA MUSTIS 4 2019

Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy MAURI JA MUSTIS 4 2019

MAURI & MUSTIS 4

Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää MAURI & MUSTIS 4

PISTEITÄ: PYHIMYKSIÄ, HURMAANTUMISIA JA ISOJA KISSOJA

Teksti: Jouko Lehtonen Keskuudessamme elää jatkuvasti hyviä ihmisiä. Jos joku on harvinaisen hyvä, saatetaan sanoa: ”Hän on varsinainen pyhimys.” Entä sitten oikeat pyhimykset, ne jotka katolinen kirkko on tutkinut, vahvistanut ja julistanut pyhimyksiksi? Heitä nimittäin on tällä hetkellä useita satoja ja lisää ehdokkaita löydetään koko ajan. Ensimmäiset pyhimykset olivat alkukirkon marttyyreita. Uskonsa puolesta kuolleitten luku PISTEITÄ: PYHIMYKSIÄ, HURMAANTUMISIA JA ISOJA KISSOJA

HELMIKKO: MUSIIKKIA NUMMELLA VAIN KUULOSTAA ENGLANNIN MAANTIETEELTÄ

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Ilman hengenravinnon keitaita kaamoksesta tuskin selviäisi. Ja silti; nämä kaikki vuodenajat ominaispiirteineen tekevät pohjoisesta ajankierrosta juuri oikeanlaisen, mitä en vaihtaisi ikuiseen kesään, en mistään hinnasta. Se on muovannut myös ihmisistä omanlaisiaan. Eräänä syyssynkeänä lauantaina pääsin virkistymään pienimuotoiseen kulttuuritilaisuuteen. Ainoastaan puitteiltaan pieneen, mutta anniltaan suureen. Kiitos runoilijoille, jotka puntaroivat syntyjä syviä ja muotoilevat HELMIKKO: MUSIIKKIA NUMMELLA VAIN KUULOSTAA ENGLANNIN MAANTIETEELTÄ

OPASKOIRA PEKKO: LEIVÄNPALOJA JA IHOLLE TULEVIA IHMISIÄ

Teksti: Marianne Tenhami Koska emäntäni oma teatteriharrastus on nyt tauolla rahapulan vuoksi, hän on käynyt tänä syksynä ahkerasti teatterissa – minä tietysti mukana. Mikäköhän se rahapula oikein on, johon ihmiset aina vetoavat? En ymmärrä. Mutta siis niistä teatterikäynneistä. Lokakuun puolessavälissä matkustimme emäntäni kanssa metrolla kotoa Espooseen. Siellä näimme Espoon Kaupunginteatterissa esityksen Sanaton rakkaus, josta emäntäni OPASKOIRA PEKKO: LEIVÄNPALOJA JA IHOLLE TULEVIA IHMISIÄ

KOLUMNI: MITÄ SILMÄT EI NÄE…

Teksti: Aila Malkki Sen sydän ymmärtää sopisi sokeiden tunnuslauseeksi. Ajatus ei ole vieras itsellekään, vaikka näen jonkin verran. Näön heikkeneminen saa maailman näyttäytymään yhtäkkiä uudessa valossa. Sama mietelmä on tuttu myös Antoine de Saint-Exupéryn klassikosta Pikku prinssi. Kirjan nuori päähenkilö näkee ympärillään koko maailman kaikkeuden mutta haluaa nähdä sen etenkin sydämellään. Aikuisille on näet mahdotonta KOLUMNI: MITÄ SILMÄT EI NÄE…

TUULAHDUKSIA

Teksti: Tanja Rantalainen Kulttuuripalvelun syksyä ovat ilahduttaneet leudot saavutettavuuden tuulahdukset Yleisradiosta. Ylen uuden saavutettavuusvastaavan Minna Pöntyksen työhön kuuluu muun muassa huolehtia, että sisällöt tavoittavat erityisryhmät mahdollisimman hyvin. Työn jäljen voi jo nähdä, kun kuvailutulkatuista televisio-ohjelmista nautitaan joulun alla ennätystahtiin. Lasten Tonttuakatemia -joulukalenterin lisäksi TV-kanavilla ja Yle Areenassa on mahdollista kokea kuvailutulkattuna dokumentit Miehiä ja poikia TUULAHDUKSIA

HEIJASTUKSIA: KAUNIS

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Voi, miten kaunis!”, huudahtaa vähän väliä joku, ollaanpa näkevien tai näkövammaisten porukoissa. Kauneutta ympärillämme on niin paljon: sitä on musiikissa, kirjallisuudessa, esineissä, rakennuksissa, luonnossa, ajatuksissa, elokuvissa, ihmisissä, arvoissa – luetteloa voisi jatkaa pitkään. Kauneus filosofisena käsitteenä on ikuinen aihe, arvoituksellinen ja ristiriitainen, vaikeasti määriteltävä ja sormien välistä liukkaasti karkaava, muuttuessaankin pysyvä ihanne. HEIJASTUKSIA: KAUNIS

VINOKAS: SUPERAVUSTAJA

Teksti: Olli Lehtinen Tartu käteeni, avustaja sanoi matalalla rauhallisella äänellä. Sokea mies Vinokas hamusi sormiinsa pitkän miehen lihaksikkaan hauiksen. Treenatumman ja kovemman kuin hänen omansa. Iho tuntui pehmeältä ja hyvin hoidetulta. Käyttääkö avustaja ihonhoitotuotteita? Vinokkaan sormet koskettivat avustajan paidantaskua. Materiaalissa ja muotoilussa tuntui laatu ja tyyli. – Mennäänkö Lidliin? Vinokas kysyi. Puhe kuulosti vikinältä. – VINOKAS: SUPERAVUSTAJA

JONNAN MATKASSA MAAILMALLA, OSA 2: MAROKKO

Kello lähestyy puoltayötä. Istumme suuren kehän reunoilla olevilla penkeillä. Hevosten kapiot kapsuvat arabialaisen nusiikin pauhunkin yli. Kun ratsastajat saapuvat kohdallemme, kuuluu valtava pamahdus! Mahassani mehevä kanatangiini on lähteä liian vilkkaasti liikkeelle. Pommiko se oli? Mutta tuskinpa pommin räjähdykselle aplodeerataan. On arabialainen ilta agadirilaisessa kylässä Marokossa. Ennen illan showta olemme nauttineet perinteisiä marokkolaisia herkkuja: Alkupaloiksi kanelinmakuisia, JONNAN MATKASSA MAAILMALLA, OSA 2: MAROKKO

TUULAHDUS JAPANISTA

Teksti: Sanna Tynkkynen Lahdessa pidetyn näkövammaisten esperantokongressin ohjelmassa oli tutustumista kimonoihin. Japanilaisten perinneasujen maailmaan osallistujat johdatti Kazuko Kikusima, esperantonimeltään Krizantemo. Hän on aiemminkin tuonut näkövammaisten esperantistien kongresseihin tuulahduksia japanilaisesta kulttuurista, mutta tällä kerralla hänen valtavat matkatavaransa pitivät sisällään upeita kimonoja ja niihin kuuluvia asusteita. Koska paikalla oli näkövammaisia, sai juhla-asuja käydä myös koskettelemassa. Puvut ovat TUULAHDUS JAPANISTA

LUKUNURKKA: NAISIA VAI NOITIA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Mona Chollet: Naisia vai noitia ? Noitavainot ennen ja nyt, Gummerus 2019 Satoja vuosia kestäneet noitavainot näkyvät edelleen nykypäivän naiskuvassamme. Ranskalainen kirjailija, toimittaja ja Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittaja, eturivin feministi Mona Chollet kertoo kirjassaan ennenkaikkea Euroopan noitavainoista, joita on ollut myös Suomessa. Oman sukuni naisia on poltettu noitina 1600-luvulla. Kun isäni LUKUNURKKA: NAISIA VAI NOITIA

JARIN DJEMBE KERTOO TARINAA

Teksti: Tanja Rantalainen Kulttuuripalvelu tukee -sarja Jari Ruotsalaiselle (s.1965) djembe-rumpu on itseilmaisun väline. Djembe-harrastus jatkuu Rovaniemellä, jonne Jari on kahdeksan Helsingin vuoden jälkeen palaamassa. – Kukaan ei voi soittaa djembeä väärin. Jokainen lyö sitä eri tavalla ja käden muoto on yksilöllinen. Komppeja harjoitellaan, mutta jokainen soittaja kuulostaa erilaiselta, Jari kertoo. Syntysijoillaan Afrikassa rumpu on äärimmäisen JARIN DJEMBE KERTOO TARINAA

MENETIN SYDÄMENI OPASROBOTILLE

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Heijastuksia-palstan lukijat saattavat muistaa Velhon, kirjoittajan mielikuvituksessaan luoman opasrobotin. Velho voi kohta olla totta, koekävely opasrobotin kanssa on jo tehty – ja odotukset ovat korkealla! ”Alussa oli”, alkaa moni kiehtova tarina. Niin tämäkin: alussa oli mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa, joskus vuoden 2016 alkupuolella. Sen kirjoitti pitkän linjan näkövammaisvaikuttaja Merja Heikkonen. Häneltä jäi opaskoira MENETIN SYDÄMENI OPASROBOTILLE

EVERSTINNA – NÄYTELMÄ KUIN UNELMA

Teksti: Riikka Hänninen Jos olet lukenut Rosa Liksomin Everstinna-romaanin, tiedät, että siinä kaikki on väkevää: kansallisaate ja natsi-Saksan ihannointi, joka kaappaa nuoren tytön pauloihinsa sotien välisen Suomen Lapissa. Sota, joka kaataa entisiä natsi-ihanteita ja jonka väkivalta riivaa everstin käymään vastavihityn vaimonsa kimppuun yhä uudestaan. Seksi, johon ruvetaan suin päin ja suorassa kulmassa vuosikymmenien ikäeroista piittaamatta. EVERSTINNA – NÄYTELMÄ KUIN UNELMA

EUROOPAN KULINARISMIN KEITAASSA BASKIMAASSA

Teksti: Pasi Päivinen Maailman ruokakulttuureista on löydettävissä lukuisia uskomattomia makuelämyksiä, joita olen elämäni varrella etsinyt. Olen saanut nauttia satumaisen herkullisista ruokaelämyksistä esimerkiksi Saltassa Argentiinassa, jossa olen syönyt maailman parhaimman pihvin. Azorien saarilla olen syönyt parhaimman kalaruoka-ateriani, kun taas Intiassa mausteiden ilotulitus on saanut makuhermoni sekaisin onnesta. Suomen kansainvälistymiskehityksen myötä maamme ravintolatarjonta on rikastunut varsinkin 2000-luvun EUROOPAN KULINARISMIN KEITAASSA BASKIMAASSA

OLLI LYYTIKÄINEN – MYYTINEN TAITEILIJANERO

Teksti: Tuula Paasivirta Muistonäyttely Ateneumissa 5.1.2020 saakka Kuvataiteilija Olli Lyytikäisen (1949–1987) syntymästä on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. Juhlavuoden näyttely on Ateneumissa 8.10.2019–5.1.2020. Lyytikäisen teokset heijastivat jo 1970-luvulla 1980-luvun taiteen henkeä: taiteilija on saanut aikalaisten piirissä lähes myyttistä hohdetta modernina suomalaisena taiteilijanerona. Näyttelyn kuratoijina ovat toimineet museonjohtaja Marja Sakari ja intendentti Sointu Fritze. Uusi Focus OLLI LYYTIKÄINEN – MYYTINEN TAITEILIJANERO

SOKKORADALLA VALKOISEN KEPIN PÄIVÄNÄ

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Sähköpotkulauta lojui keskellä tietä. Tämä pisti silmääni autonikkunasta, mutta en heti osannut ajatella asiaa näkövammaisen kannalta. Ihmettelimme ja paheksuimme holtitonta jättämistä aviomiehen kanssa, mutta ajoimme ohi. Siksi Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n kutsu sokkoradalle Valkoisen kepin päivänä innosti tutustumaan. Toiset järjestäjät, VOI sähköpotkulautafirma (Voi Technology AB) ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry (Hely) toivat SOKKORADALLA VALKOISEN KEPIN PÄIVÄNÄ

LUKUNURKKA: KÄSIKIRJA KAAOSTA VASTAAN

Teksti: Timo Leinonen Jordan B. Peterson: 12 elämänohjetta – käsikirja kaaosta vastaan. WSOY 2018 Elämä on englantilaisfilosofi Thomas Hobbesin mukaan ”häijy, raaka ja lyhyt”. Vaikka hänen luonnehdinnastaan puuttuu sävyjä ja vaikka se tuleekin muutaman vuosisadan takaa, se ei ole välttämättä niin kovin kaukana nykyihmisen kokemuksesta. Minne katsommekin, elämän moninainen rujous näyttää meille itsensä. Mikä auttaisi LUKUNURKKA: KÄSIKIRJA KAAOSTA VASTAAN

LUKIJAN AARREARKUSTA 4

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme! Joulu lähestyy ja jouluhan on monelle meistä se rauhallisin lukuaika vuodessa. Mikä sen parempaa, kuin kääriytyä torkkupeittoon sohvan nurkkaan kuuma muki ja hyvä kirja seuranaan! Mutta mikä olisi se hyvä kirja? Kertokaa te, hyvät lukijat! Tässä uusin listamme ja suosituksianne odotamme edelleen! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt LUKIJAN AARREARKUSTA 4

SATULINNA KESKIAJALTA CARCASSONNE

Teksti: Janne Silas Tuhat vuotta vanha Carcassonnen linnoitus on yksi hienoimmista nähtävyyksistä Ranskassa. Se sijaitsee aivan Ranskan eteläosassa Pyreneiden vuoriston juurella. Välimerelle on matkaa noin 50 kilometriä. Emme selvästikään olleet ainoita, joille oli pälkähtänyt päähän käydä linnoituksessa juuri kesäkuun puolessa välissä. Useat olivat pysäköineet siksi autonsa kauemmas. Onneksemme kolmen tunnin pysäköinti pääportin juuressa tuli maksamaan SATULINNA KESKIAJALTA CARCASSONNE

UNIHIEKKAA KAIKILLE AISTEILLE

Teksti: Helena Taskila Miltä kuulostaisi huone, jossa voisit maata lämpöisen peiton alla kuuntelemassa livemusiikkia, katsella mystisiä taideteoksia tai upota rauhoittavaan äänimaisemaan ja liikkuvan kuvan maailmaan. Tällainen huone oli koettavana Super Wood-festivaaleilla. Se on järjestäjänsä Paola Suhosen sanojen mukaan aikuisille tarkoitettu urbaani mökkiviikonloppu. Syksyisin Helsingin Vuosaaressa järjestettävä tapahtuma on taianomainen kudelma musiikkia ja visuaalisia elämyksiä. Kaikki UNIHIEKKAA KAIKILLE AISTEILLE

GRETAN TARINA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Ilmastonvaikuttaja Greta Thunbergin, 16, ja hänen perheensä tarina inspiroi yhteiseen välittämiseen Monen tunnin junamatkani meni kuin siivillä lukiessani ”Sydämen asioita” -kirjaa, joka ei rajoitu vain Gretan perheeseen. – Ennen muuta kirjamme kertoo kriisistä, joka ympäröi meitä ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Kriisistä, jonka me ihmiset olemme saaneet aikaan kestämättömällä elämäntavallamme, erkaantumalla luonnosta, johon GRETAN TARINA

LYHYESTI

LAPSUUSMUISTOJA Riistavuoren palvelukeskuksen vitriineissä 7.-31.1.2020 Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n keramiikkaryhmäläisten vitriininäyttely Lapsuusmuistoja on esillä 7.-31.1.2020 Riistavuoren palvelukeskuksessa Etelä-Haagassa osoitteessa Isonnevantie 28, Helsinki 32 maanantaista perjantaihin klo 8-17.30 ja viikonloppuisin klo 9-15. Keramiikkaan on ikuistettu lapsuusmuistoja mm. Amerikan paketista, palkaksi saadusta lampaasta, suojelusenkelistä ja iranilaisesta uuden vuoden vietosta. Veneretkilläkin on käyty ja puun alla lueskeltu. Pyörähaavereilta ei LYHYESTI

ONNEA JA KIITOS ANNANSILMÄT-AITTA!

Teksti: Kaisa Penttilä Vuosi 1919 oli näkövammaisille merkittävä. Tuolloin saimme oman myymälän, joka työllisti näkövammaisia käsitöiden tekijöitä ja myi heidän tuotteitaan. Kaupan perustaminen oli ainoa vaihtoehto, koska muita markkinakanavia oli rajallisesti. Käsityöläisyys oli tuohon aikaan yksi harvoista ammateista, joilla näkövammainen pystyi elättämään itsensä ja perheensä. Vuosien vieriessä meille on tullut kosolti uusia mahdollisuuksia eri ammatteihin, ONNEA JA KIITOS ANNANSILMÄT-AITTA!

KIRJOITTAMINEN ON ILO

Teksti: Marianne Tenhami Tuija Lehtinen kertoi itsestään, työstään ja kirjoistaan Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Monin eri tavoin palkittu, Suomen tuotteliaimpiin ja luetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Tuija Lehtinen ilahdutti Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen järjestämässä kirjailijavierailussa. Häneltä on ilmestynyt yli 120 nuortenkirjaa, aikuisten viihdekirjaa ja dekkaria. Lisäksi hän on kirjoittanut kuunnelmat Kekkosen näköinen polvi ja Pikku paha KIRJOITTAMINEN ON ILO

PALJON ONNEA WWW.PISTENUOTTEJA.FI

Teksti: Tanja Rantalainen Pistenuottien sähköinen oppimateriaali julkaistiin. Opi pistenuotteja -sivuston julkistustilaisuudessa 31.10.2019 Iiris-keskuksen Valo-tilassa tunnelma oli korkealla. Johanna Pitkänen, huilunsoitonopettaja Itä-Helsingin musiikkiopistosta, kiteytti läsnäolijoiden ajatukset toteamalla, että maailma on nyt pikkuisen parempi paikka. Maksuttomalta ja kaikille avoimelta Opi pistenuotteja -sivustolta löytyy kattava oppimateriaali pistenuottien opiskeluun. Pistemerkkien lisäksi sivuston materiaali käsittelee musiikin teoriaa. Materiaalin avulla voi PALJON ONNEA WWW.PISTENUOTTEJA.FI