Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Mona Chollet: Naisia vai noitia ? Noitavainot ennen ja nyt, Gummerus 2019
Satoja vuosia kestäneet noitavainot näkyvät edelleen nykypäivän naiskuvassamme.
Ranskalainen kirjailija, toimittaja ja Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittaja, eturivin feministi Mona Chollet kertoo kirjassaan ennenkaikkea Euroopan noitavainoista, joita on ollut myös Suomessa. Oman sukuni naisia on poltettu noitina 1600-luvulla.
Kun isäni kertoi edellä olevan tosiasian ollessani parikymppinen, suhtauduin torjuvan kielteisesti. Koko asia tuntui niin hullulta ja käsittämättömältä. Eihän tuollainen voi olla totta! Mutta noitavainot ovat olleet paljon pahempaa ja raaempaa totta kuin voisi kuvitellakaan.
– Vuosien 1587 ja 1593 välillä muun muassa kahdessakymmenessä kahdessa kylässä Trierin kaupungin ympäristössä Saksassa – joka oli Sveitsin ohessa keskeinen noitavainojen tapahtumapaikka ja keskus – kampanjoitiin noitia vastaan niin raivoisasti, että kahdessa kylässä henkiin jäi vain yksi nainen, kirja kertoo.
Entä minkälaisia hirviöitä nämä noidat sitten olivat? – ”Noidat” olivat kansanparantajia, niitä, joiden puoleen ihmiset saattoivat kääntyä tarvitessaan apua. He olivat yhteisönsä kunnioitettuja jäseniä, kunnes heidän toimintaansa alettiin pitää paholaisen työnä, kirja kertoo.
– Ylipäänsä kaikki joukosta erottuvat naiset saattoivat saada noidanmetsästäjän kutsumuksen heräämään. Aiheuttipa nainen hämmennystä millä tavalla tahansa – sanomalla vastaan naapurinmiehelle, puhumalla liian kovan äänellä, olemalla voimakasluonteinen tai seksuaalisesti hieman liian vapautunut – se saattoi vaarantaa hänen turvallisuutensa.
-Kertomukset vainoihin liittyvistä kidutuksista ovat todellakin sietämätöntä luettavaaa: naisten raajat väännettiin sijoiltaan strappapadolla, heitä istutettiin tulikuumilla rautaistumilla, jalkojen luut katkottiin espanjalaisilla saappailla.
– Myös pieni joukko miehiä poltettiin noitina. Rovioilla poltettiin toki myös nuoria ”noitia”, jopa seitsemän- kahdeksanvuotiaita lapsia, tyttöjä ja poikia, mutta iäkkäät naiset, joita pidettiin sekä ulkonäöltään vastenmielisinä että kokemuksensa vuoksi erityisen vaarallisina, olivat vainoajiensa mieluisempia uhreja.
” Vainot opettivat naiset hiljaisiksi ja loivat syvään juurtuneen negatiivisen mielikuvan vanhasta naisesta.
Noitavainot vaikuttivat kaikkiin naisiin, niihinkin, joita ei koskaan syytetty. Julkinen kiduttaminen oli tehokas tapa kylvää kauhua ja pitää naiset kurissa. Pelossa elävät ymmärsivät hillitä itsensä, olla tottelevaisia ja alistuvia ja välttää erottumista joukosta sekä häpeämään ja salaamaan ikääntymistään.
-Haluaako tämä maa todella seurata päivästä toiseen, miten nainen vanhenee heidän silmiensä edessä, sanoi konservatiivinen tv- ja radiojuontaja puhuessaan Yhdysvaltojen vuoden 2008 presidentinvaalinkampanjan esivaalien aikaan Hillary Clintonista.
Barack Obaman ikääntymistä pidettiin sitävastoin charmikaana.
Naisnäyttelijöiltä työt alkavat vähentyä keski-iän lähestyessä, siinä missä miesnäyttelijöille riittää hyvin töitä.
Naisten hoivatyö on raskasta ja kohtuuttoman alipalkattua, eivätkä naiset uskalla parantaa tilanteita ryhtymällä miesten tavoin lakkoihin.
-Noitavainojen aikaan naiset syrjäytettiin siitä asemasta, minkä he olivat työelämässä saavuttaneet. Heidät häädettiin yliopistojen korporaatioista, ammatteihin alettiin vaatia muodollista koulutusta, mutta heiltä evättiin pääsy siihen, kirja kertoo.
Yliopistoissamme on huomattavasti enemmän miesprofessoreja kuin naisia, ja yliopistokoulutetut naiset kärsivät heikosta itseluottamuksesta ja huijarisyndroomasta, kun eivät itsekään uskalla uskoa omiin kykyihinsä.
Historia on synkkä. Kuitenkin tiedostamalla historiaa voimme ottaa vapauden askeleita, luoda maailmaa, jossa naisille kuuluu sama ihmisarvo kuin miehille.