julkaistu

OSAATKO KUUNNELLA?

Lukunurkka Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kate Murphy: Et taida kuunnella, WSOY 2021 Kuuntelutaitomme on heikkenemässä, mutta yhteydentarve toisen ihmisen kanssa on perustavanlaatuinen syntymästä lähtien – Haastattelin tätä kirjaa varten kaikenlaisia ihmisiä kaikista ikäryhmistä. Kysyin muun muassa: ”Kuka sinua kuuntelee?” Lähes poikkeuksetta sitä seurasi hetken hiljaisuus. Epäröinti. Onnekkaat keksivät yhden tai kaksi. Mutta moni totesi, ettei rehellisesti OSAATKO KUUNNELLA?

JONNAN MUKANA: POHJOLAN KATOLLA

Teksti: Jonna Heynke Lämmin vesi hyväilee ihoani. Ei haittaa, vaikka suihkukoppi vaappuu ja heiluu puolelta toiselle. Nyt on aika nauttia, etenkin, kun kesti tovin saada koko suihkukoppi toimintakuntoon. Olen ensimmäistä kertaa suihkussa kiskojen päällä, ensimmäisellä yöjunamatkallani kohti Lappia. Saksalainen kaverini halusi lähteä tutkimaan, mitä napapiirin tuolta puolen löytyykään, mutta hänen suomen ja englannin taitonsa rajoittuvat JONNAN MUKANA: POHJOLAN KATOLLA

SURUHUNTU PÄIVÄN YLLÄ

Teksti: Anne Huttunen Monitoiminainen on poissa Marjatta Terävän muistolle Kirjoitan tätä iltapäivällä, helmikuun yhdeksäntenätoista päivänä. Tavallisesti tämä päivämäärä on ilontäysi, koska hyvä ystävättäreni täyttää vuosia. Meidän synttäripuhelumme ovat täynnä naurua ja rupattelua. Tänä aamuna oli toisin. Olimme kaksi päivää sitten saaneet suru-uutisen, joka mykisti koko pääkaupunkiseudun näkövammaisyhteisön. Marjatta Terävä, meidän kaikkien rakastama vapaaehtoistyöntekijä, oli nukkunut SURUHUNTU PÄIVÄN YLLÄ

MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

Mauri & Mustis 1, 2021 Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä MAURI JA MUSTIS KUVAILTUNA

KOLUMNI: AURINKOA NÄKYVISSÄ

Teksti: Aila Malkki Maaliskuisena aamuna on lempeää herätä ikkunanraosta heijastuvaan valonkajastukseen. Kaihtimet suojaavat sopivasti, mutta toivon pilkahdus kimpoaa kaikesta huolimatta. Ankaran viime vuoden jälkeen tulee voimakas halu jälleen elää täyttä elämää. Lumen henkäykset ovat pyyhkiytyneet nurmikoilta ja mielistämme jo viikkoja sitten ja katsomme taas odottavina tulevaan. Ainakaan mitään yhtä rajoittavaa ei haluaisi enää kokea kuin KOLUMNI: AURINKOA NÄKYVISSÄ

LUKIJALTA: SAAVUTTAMISEN ILLUUSIOSTA

Teksti: Pirjo Nousiainen Kaikki alkaa siitä, kun saan sosiaalitoimistosta kirjeen, jossa kerrotaan, että pääsääntöisesti kaikkien henkilökohtaista avustajaa käyttävien on siirryttävä antamaan avustajan tunti-ilmoitukset Oiva-sovelluksessa netissä. Toki poikkeuksena mainitaan ne, joilla ei ole tunnuksia, saati nettiyhteyttä. No, siitä vaan skannaamaan mukana tullutta ohjetta. Mitä pitemmälle skannaan ja luen skannaamaani tekstiä, sitä suuremmaksi kasvaa kunnioitukseni sosiaalitoimiston henkilökuntaa, LUKIJALTA: SAAVUTTAMISEN ILLUUSIOSTA

PISTEITÄ: TALVI ON KUIN PUHALLETTUA LASIA

Teksti: Jouko Lehtonen Kelirikkoa kutsutaan Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa nimellä säittenriita. Jäätyminen ja sulaminen hyppelee eli riitelee nolla-asteen molemmin puolin. Suunta on ollut selvä: veneellä pääsee keväällä merelle yhä aiemmin ja syksyllä saa vastaavasti olla vesillä yhä pidempään. Luontokuvaaja Raimo Sundelin kertoo: Viime talvi oli lähes jäätön. Viimeiset saariston kunnon jää- ja lumitalvet olivat 2010 PISTEITÄ: TALVI ON KUIN PUHALLETTUA LASIA

HELMIKKO: KINNUNEN KÄVELLYTTÄÄ NAISIA HALKI LAPIN

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Sirpa Kähkösestä ja Tommi Kinnusesta on kehkeytynyt minulle kaksi mieluisimmista kotimaisista kirjailijoista. Siksi riemastuin viime vuonna Kinnusen uusimmasta, se nousi myös Finlandia-ehdokkaaksi. Ei kertonut katuvansa on vaellusromaani. Se kuvaa naisia, jotka ovat kuka mistäkin syystä lähteneet saksalaisten kelkkaan toisen maailmansodan loppurytinöissä. Rooli ei ole ollut kadehdittava, niin kuin se ei ole koskaan HELMIKKO: KINNUNEN KÄVELLYTTÄÄ NAISIA HALKI LAPIN

VINOKAS: VINOKAS UNOHTAA ULKOMAAILMAN

Teksti: Olli Lehtinen Sokean miehen Vinokkaan avustaja tähyili vuoroin lumessa kulkevaa polkua ja vuoroin vastaantulevia ulkoilijoita. Vinokas kulki avustajan käsipuolessa. He olivat muutaman kilometrin reippailulla. Vinokkaan suunnalta kuului tukahdutetun huudon kaltaista. Avustaja vilkaisi. Vinokas haukotteli kuin virtahepo. Pari vastaantulijaa tuijotti. Avustaja hymyili. Mitäs tässä. Rento meininki. Luminen polku oli liukas ja kenkä lipsui. Vinokas nytkähteli VINOKAS: VINOKAS UNOHTAA ULKOMAAILMAN

LUKUNURKKA: OSAATKO KUUNNELLA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kate Murphy: Et taida kuunnella – Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä, WSOY 2021 Kuuntelutaitomme on heikkenemässä, mutta yhteydentarve toisen ihmisen kanssa on perustavanlaatuinen syntymästä lähtien – Haastattelin tätä kirjaa varten kaikenlaisia ihmisiä kaikista ikäryhmistä. Kysyin muun muassa: ”Kuka sinua kuuntelee?” Lähes poikkeuksetta sitä seurasi hetken hiljaisuus. Epäröinti. Onnekkaat LUKUNURKKA: OSAATKO KUUNNELLA

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Teksti: Tanja Rantalainen Tervetuloa uusille verkkosivuille Kulttuuripalvelun uudet verkkosivut ovat hiljalleen rakentumassa. Tapahtumakalenteriin on jo kirjattu monenlaista alkuvuoden kulttuuripuuhaa. Riikka Hännisen Pelonkesyttäjä-verkkokurssi esiintymisjännityksen selättämiseen pyörii täyttä vauhtia ja Anneli Kannon Kirjoittaminen käyntiin! -verkkokurssia aloitellaan. Google Meet -yhteyden kautta kokeillaan maaliskuussa muun muassa tanssin etätuokiota Sara Grotenfeltin johdolla. Myöhemmin keväällä on luvassa kuunnelmafestari verkossa, Näkövammaisteatterin ja KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

HEIJASTUKSIA: TALVEN IHMEMAA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Istun pienessä mökissä Lapin hiljaisessa turistikylässä. Seuralaisenani on hyvä ystävätär, joka tuntee tätä kylää kuin taskuaan. Suunnittelemme patikointia tuntureilla, potkukelkkailua, koiravaljakkoajelua ja ylipäätänsä talvisesta luonnosta nauttimista. Lomamme ensimmäiset pari päivää ovat saaneet minut miltei hurmokseen. Kireässä pakkassäässä lumi on juuri niin hieno kuin muistoissani Itä-Suomen talvina viime vuosituhannen puolella. Edellisen kerran kävin HEIJASTUKSIA: TALVEN IHMEMAA

LUKIJALTA: KOTI ALVAR AALLON MILJÖÖSSÄ

Teksti: Markku Vaittinen Alvar Aallon arkkitehtuuri on yksi kestopuheenaiheista kulttuurihistoriassa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Aloin muistella omakohtaisten kokemusteni perusteella Aallon arkkitehtuuria ajalta, jolloin lapsena ja nuorena asuin Aallon suunnittelemassa asuinmiljöössä Kotkan Sunilan tehdasyhdyskunnassa Suomenlahden rannalla 1950- ja 60-luvuilla. Sunila oli ja on edelleen yksi merkittävimmistä Aallon suunnittelemista tehdasmiljöistä maassamme. Sunilan sellutehdas ja asuinalue rakentui vuosina LUKIJALTA: KOTI ALVAR AALLON MILJÖÖSSÄ

MAAGISEN REALISMIN JÄTTILÄINEN

Teksti: Pasi Päivinen Maagisen realismin mestari, 1900-luvun tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuva Gabriel José de la Concordia García Márquez syntyi Kolumbiassa Karibianmeren rannikolla Aracatacassa 6. maaliskuuta 1927. Hän eli aikuiselämänsä pääasiassa Euroopassa ja Meksikossa. Márquez kuoli huhtikuun 17. 2014 Meksiko Cityssä. Latinalaisessa Amerikassa Gabo lempinimellä tunnettu kirjailija, toimittaja ja vasemmistoaktivisti sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982. Hän oli MAAGISEN REALISMIN JÄTTILÄINEN

PIENET ASIAT RIKASTUTTAVAT ELÄMÄÄ

Teksti: Rauni Laihonen Näkövammaisten liiton hallitukseen valittiin 2020 Anni Väänänen. Hän syntyi 32 vuotta sitten Ruokolahdella, jossa asuu edelleen. Kotikunnassaan hän toimii aktiivisesti ja harrastaa muun muassa laulamista ja teki oman levynkin. Anni on kokenut eri tahoilta torjumisia sokeutensa takia. Todellisen elämänonnen Anni löytää arjen pienistä asioista ja hetkistä. Kun hän saa työhuoneen siivotuksi ja PIENET ASIAT RIKASTUTTAVAT ELÄMÄÄ

LYHYESTI

LYHYESTI: LAURA-TIETOKANTA VIE LAULUN SANOJEN LÄHTEILLE Teksti: Tuula Paasivirta LAURA -tietokanta on Sibelius-Akatemian kehittämä ja ylläpitämä klassisen ohjelmiston laulutekstien ja niiden suomennosten tietokanta. Kaikkia Laurassa julkaistuja tekijänoikeuden alaisia suomennoksia saa käyttää yksityiskäyttöön sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Suomennosten käyttö käsiohjelmissa sen sijaan saattaa vaatia erillisen luvan suomentajalta. Kunkin suomennoksen kohdalla on maininta siitä, mihin suomennosta voi LYHYESTI

MAKUMATKA MEKSIKOON

Teksti: Sanna Tynkkynen Teksti: Sanna Tynkkynen Kuvat: Ilpo Blåberg Perinteinen meksikolainen ruoka on kursailematonta ja yksinkertaista, mutta ei missään nimessä köyhää. Se on kuin luotu erilaisiin juhliin ja yhteisiin ruokahetkiin, koska on rentoa ja tarkoitettu jaettavaksi. Meksikolaisesta ruokakulttuurista on sanottu, että se on ranskalaisen ja kiinalaisen lisäksi maailman tärkein gastronomia. Esimerkiksi suosittu tex-mex -ruoka on MAKUMATKA MEKSIKOON

LUETAAN LUETAAN

Teksti: Eeva Korkala Kuka? Elina Kujanpää 79, eläkkeellä oleva äidinkielen lehtori. Harrastuksista mainittakoon liikunta, kirjallisuus ja vapaaehtoistyö näkövammaisten parissa. Tukenut opaskoiratyötä kummipentuja hankkimalla ja osallistumalla siihen vapaaehtoisena avustajana. Kuka? Eeva Korkala 72. Nelivuotiaasta saakka sokea. Kotoisin Lumijoelta, pohjoispohjanmaalta. Käynyt Kuopion Sokeainkoulun. Valmistunut hierojaksi vuonna 1967. Toiminut hierojana monilla paikkakunnilla. Perheessä kolme aikuista tytärtä ja 9 LUETAAN LUETAAN

ÄÄNIKIRJOJA JA RADIOKUULUTTAMISTA PIAN 40 VUOTTA

Teksti: Marianne Tenhami Radiokuuluttajana, kääntäjänä ja äänikirjojen lukijana työskentelevä Jari Aula kehottaa olemaan nöyrä työlle, luettavalle tekstille ja kielten osaamiselle. Rovaniemeltä kotoisin oleva Jari Aula, 60, viettää ensi vuonna taiteilijajuhlaa: vuonna 1982 hän aloitti radiokuuluttajana Yleisradiossa ja vuonna 1983 äänikirjojen lukijana silloisessa Näkövammaisten Keskusliitossa. Tällöin hän opiskeli Helsingin yliopistossa venäjän, tsekin ja saksan kieltä ja ÄÄNIKIRJOJA JA RADIOKUULUTTAMISTA PIAN 40 VUOTTA

MITEN ELOKUVA KUVAILUTULKATAAN?

Teksti: Tanja Rantalainen Suomen elokuvasäätiö on vuoden 2019 alusta edellyttänyt, että säätiön markkinointi- ja levitystukea saavat pitkät näytelmä- ja dokumenttielokuvat kuvailutulkataan. Kysyimme kuvailutulkki ja kuvailutulkkauskouluttaja Anu Aaltoselta, miten elokuvan kuvailutulkkaus tehdään. Anu on maamme työllistetyimpiä kuvailutulkkeja. Ensimmäinen työ oli Ylen tv-elokuva Varpuset vuonna 2006. Hän on tulkannut noin 50 televisioproduktiota tai elokuvaa. Lukuun sisältyy pitkiä MITEN ELOKUVA KUVAILUTULKATAAN?

RUOKA VAIKUTTAA TERVEYTEEN JA ILMASTOON!

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Lukunurkka Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys, Into, 2021 Ruoka vaikuttaa terveyteemme ja ilmastoomme enemmän kuin mikään muu asia. – Tämän teoksen kirjoittaminen on ollut minulle itselleni hyvin tärkeä työ. Olen pystynyt ensimmäisen kerran kokoamaan melkein kaikki nelikymmenvuotisen työhistoriani tuottamat opetukset samojen kansien väliin, kirjoittaa myös maailmalla laajasti arvostettu tieto- ja tieteiskirjailija RUOKA VAIKUTTAA TERVEYTEEN JA ILMASTOON!

LUKIJAN AARREARKUSTA 9

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme! Tutkiskelen aarrearkun sisältöä menneiltä kahdelta vuodelta: miten kiehtovia kirjoja, jotkut vieläkin lukemista odottamassa! Pengotaanhan yhdessä, lukuintoa löytyy varmasti tänäkin keväänä! Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, erityisen viisas tai viihdyttävä romaani, säväyttävä elämäkerta… Kirjallisuuden lajilla ei ole väliä, tärkein on LUKIJAN AARREARKUSTA 9

NÄKÖVAMMAISTEN KÄSITYÖ NYT

Teksti: Anneli Iltanen Näkövammaiset ovat tehneet vuosisatoja käsitöitä ja tällä tavalla he ovat pystyneet saamaan lisätuloa itselleen. Näkövammaismuseon entinen amanuenssi Saija Pelvas on kirjoittanut kirjan näkövammaisten käsityöperinteestä. Näkövammaisten käsityöt on julkaistu vuonna 1997. Teoksesta selviää, että systemaattista käsityöopetusta näkövammaisille on tehty 150 vuotta. Koulutuksen aloitti Sokeain Ystävät. Syry välitti vuosisadan vaihteessa myös valtakunnallisesti käsityömateriaalia. Erilaiset NÄKÖVAMMAISTEN KÄSITYÖ NYT

TÄRKEINTÄ ON OLLUT PERHEIDEN HYVINVOINTI

Teksti: Timo Kuoppala Rilla Aura-Korpi jää eläkkeelle Rilla Aura-Korven pitkä ammattiura näkövammaistyössä päättyy huhtikuussa. Tutuiksi ovat tulleet satojen näkövammaisten lasten perheiden ilot ja surut. Rilla on syntynyt Jyväskylässä ja elänyt nuoruutensa Lappeenrannassa. Isä harrasti monipuolisesti liikuntaa. Kipinä tarttui tyttäreen. Rillan haaveammatti oli aluksi eläinlääkäri, mutta fysioterapeutiksi hän valmistui ja muutti Jyväskylään opiskelemaan tähtäimessä urheiluvalmentajan ura. TÄRKEINTÄ ON OLLUT PERHEIDEN HYVINVOINTI

TERVEISET VARJOJEN MAILTA

Teksti: Timo Kuoppala Kajastus-lehti ja sitä julkaiseva Näkövammaisten Kulttuuripalvelu täyttävät tänä vuonna 90 vuotta. Juhlan kunniaksi valotamme seuraavissa numeroissa näkövammaishistoriaa Varjojen mailta – lehden perustamisesta nykypäivään. Näkövammaisten ihmisten into kirjoittamiseen ja tahto saada tekstejä muiden luettavaksi näkyvät historian sivuilla jo kauan ennen Varjojen mailta -lehden perustamista vuonna 1931. Sokeainkoulussa Helsingissä valmistettiin 1880-luvun loppuvuosista alkaen ajan TERVEISET VARJOJEN MAILTA

TOVE JANSSONIN NÄYTTELY

Teksti: Ali Kinnunen Maalaaminen oli kaikkein tärkeintä monilahjakkaalle ja rakastetulle kuvataiteilija Tove Janssonille, joka tunnetaan paitsi muumeistaan, nykyään myös Tove-elokuvasta. Toven maalauksia on nähtävissä Didrichsenin taidemuseossa 13.3. alkaen. Mukana on muutamia Toven itsensä maalaamia töitä ja kuuluisien ystävien hänestä maalaamia muotokuvia. Näyttelyn ytimen muodostavat Moomin Characters Oy Ltd:ltä saadut teokset. Niitä täydentävät kotimaisista museoista ja TOVE JANSSONIN NÄYTTELY

TEHTÄVÄNÄ ELÄMÄKERTAKIRJALLISUUS

LUONNOSTAAN LANKEAVANA TEHTÄVÄNÄ ELÄMÄKERTAKIRJALLISUUS Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Panu Rajala Kulttuuripalvelun vieraana Koronatalven kirjailijavieraamme, Panu Rajala on laajalti tunnettu monialainen kulttuuripersoona. Harmiksemme yleisö sai tällä kertaa seurata hänen polveilevaa ja päätä huimaavan rikasta luennointiaan vain etänä. Vaikka Eija-Liisa Markkulan esittämien tukikysymysten johdattama luento keskittyi pääosin juhlavuotensa takiakin ajankohtaisesta Väinö Linnasta valmistuneeseen uusimpaan elämäkertaan, tilaisuudessa saimme myös TEHTÄVÄNÄ ELÄMÄKERTAKIRJALLISUUS

PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS

– Timo Kuoppala Tämänkertainen päätoimittajan tervehdys alkaa anteeksipyynnöllä. Pahoittelen virhettä, jonka huolimattomuuttani tein edellisessä numerossa. Kerroin, että Näkövammaisten Kulttuuripalvelu perustettiin aikanaan Sokeain Henkinen Työ -nimisenä. Todellisuudessa nimi oli ensin Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys. Jo ennen yhdistyksen muodostamista syntyi Varjojen mailta -lehti, jonka perinteitä Kajastus kunniakkaasti jatkaa. Lehden ja yhdistyksen juuria ja syntyvaiheita avataan toisaalla tässä lehdessä PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS

Makumatka Meksikoon

Lohichevice, quacamole, tomaattisalsa ja quesadilloja. Teksti: Sanna Tynkkynen Kuvat: Ilpo Blåberg Perinteinen meksikolainen ruoka on kursailematonta ja yksinkertaista, mutta ei missään nimessä köyhää. Se on kuin luotu erilaisiin juhliin ja yhteisiin ruokahetkiin, koska on rentoa ja tarkoitettu jaettavaksi. Meksikolaisesta ruokakulttuurista on sanottu, että se on ranskalaisen ja kiinalaisen lisäksi maailman tärkein gastronomia. Esimerkiksi suosittu tex-mex Makumatka Meksikoon

MAURI JA MUSTIS

Mauri & Mustis 4, 2020 Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, MAURI JA MUSTIS