Yksin yksinäinen Teksti: Aila Malkki Seurassa tuntee olonsa usein hyvin yksinäiseksi. Ihmisiä vilisee ympärillä, mutta kehenkään ei oikein saa kontaktia. Todellista yhteyttä. Kuinka yksinäinen voikaan ihminen sitten olla itsekseen istuessaan kotisohvalla miettien muiden iloa. Vai onko kaikki vain harhaa – riippuuko yksinäisyyden tunne lainkaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu? Olen kokenut monia hivuttavan yksinäisiä juhlapyhiä, jolloin … KOLUMNI: AILA MALKKI
Vapaustaistelijan kunniamerkki Sokea mies Vinokas käveli valkoista keppiä heilutellen verkkaisesti bussipysäkille. – Bussi tulee kohta, pysäkillä seisova nainen sanoi. – Kiitos tiedosta, Vinokas vastasi. Mieltä lämmitti, kun ymmärtävästi otettiin vastaan. – Miten näkövammasi on syntynyt? nainen kysyi. – Miten tökeröt käytöstapasi ovat syntyneet? Vinokas kysyi. – Nyt en ymmärrä? nainen hämmästeli. – En minäkään kysele, … VINOKAS
Jonna korjaamolla Teksti: Jonna Heynke Niin siinä vain kävi, että vasen polvi otti ympäri maailmaa säntäilystäni nokkiinsa. Edessä oli remontti, jossa rustonsa kadottanut nivel korjattiin proteesilla. Leikkaus suoritettiin kauniin metsän keskelle rakennetulla, viihtyisällä Lindenlohen ortopedian klinikalla. Kotiin pääsisin vasta, kun pystyisin kävelemään rappuja. Tahtoni käydä kylppärissä ilman apua oli niin vahva, että fysioterapeutti rähjäsi minulle … JONNAN MUKANA
Elämme tunteiden aikaa Teksti: Jouko Leinonen Syksyn pimeillä jokainen kaipaa sisäistä kipinää. Ilmojen muuttuminen myös isommassa mittakaavassa on herätellyt ihmisiä kautta maailman. Turussa on tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen vetänyt työpajoja, joissa runoillaan ilmastonmuutoksen tiimoilta. Ryhmätöissä sanoitetaan tunteita ja visioidaan vaikutusmadollisuuksia. Noin neljännes suomalaisista arvioi potevansa ahdistusta ilmaston nopean lämpenemisen takia. Nuorten kohdalla … PISTEITÄ
Laupiaa näköinen mies Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Kumpi Jaan kahdesta upeasta virolaiskirjailijasta on merkittävämpi, Kaplinski vai Kross? Aivan mahdoton vastata. Kumpaakaan ei voi ohittaa, kun puhutaan Baltian ja etenkin Viron kirjallisuudesta. Kaplinski kertoi kesäkuussa 2020 sairastavansa parantumatonta ALS-lihasrappeumatautia. Hän kuoli 80-vuotiaana tänä vuonna, siksi hänestä puhutaan nyt. Laaja kokoelma Kaplinskin runosuomennoksia 60 vuoden ajalta on niin … HELMIKKO
Mitä olet aina halunnut vaan sokeana et voinut tehdä Näkövammaiset keskustelevat usein sekä omissa porukoissa, että näkevien kanssa siitä, mitä kaikkea olemme sokeina jääneet paitsi, mistä kaikesta olemme haaveilleet turhaan. Usein turhaan, joskus ei ehkä sittenkään. Olen poiminut joitakin ajatuksia näistä keskusteluista sekä Suomessa että Unkarissa. Syntymäsokeiden ja aikuisina sokeutuneiden välillä on jonkin verran eroa … HEIJASTUKSIA
Sokeus vaatii soittajalta hyvää muistia ja pitkää pinnaa Teksti: Joose Ojala Sokeus ja muusikkous on yhdistelmä, joka saa osakseen poikkeuksellisen paljon romantisointia. Kokemukseni mukaan näkevät pitävät muusikon ammattia sokealle sopivana kuin hanskaa käteen. Soittaessahan ”näköä ei tarvita” ja sokea ”varmasti käyttää kuuloaan sata kertaa paremmin kuin yksikään näkevä.” Vaikka nämä puheet ovat ehdottoman hyväntahtoisia, niiden … MUSIIKKI: JOOSE OJALA
Kolminkertainen eläköön-huuto Kulttuuripalvelulle! Teksti: Tanja Rantalainen 90-vuotisjuhlavuotta on vietetty erikoisissa tunnelmissa, niin kuin tiedämme. Korona-ohjeistukset ja olosuhteet ovat muuttuneet äkisti, joskus parempaan, joskus huonompaan. Paljon on saatu olla omassa olohuoneessa, näpit oman tietokoneen näppäimistöllä, vaikka mieli olisi ollut ihmisten yhteyteen. Juhlamatka Suomussalmelle syyskuussa ja kaikki se yhdessäolo tuntui siksi erityisen mahtavalta. Kirjailija Anni Kytömäki kertoi … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA
LUONTOYMPÄRISTÖN KUVAILUTULKKAUSTA Ympäristöluotsitoiminta järjesti kuvailutulkkausretken Kaupin metsiin 7.10.2021 näkövammaisten testiryhmän kanssa. Tapahtuma oli viimeinen luotseille suunnatuista luontoaiheisista koulutuksista. Tampereen kaupungin koordinoima luotsitoiminta tarjosi koko syksyn vapaaehtoisille ympäristöluotseille metsäaiheista koulutusta. Kaikki alkoi, kun Tampereen seudun näkövammaiset ry:n koordinaattori Saara Ahlroth tuli pitämään ”Kun näkö heikkenee” -nimellä kulkevan koulutuksen. Koulutuksessa luotsit kuulivat siitä, miten eri näkövammat vaikuttavat … YMPÄRISTÖLUOTSIT HARJOITTELIVAT
Teksti: Sanna Tynkkynen Pikkujouluihin tai uudeksi vuodeksi voi rakennella buffetpöydän jonkin aiheen ympärille. Olympiavuoden kunniaksi otimme teemaksi olympiarenkaat ja maisteltavaa kaikilta asutuilta maanosilta. Tervetuloa pöytään! Aasia Aasialainen eli itämainen ruokakulttuuri on todella laaja käsite. Aasialainen ruoka on vahvasti maustettua ja sille ominaista on erilaisten makujen harmonia. Soijaa ja kookosta käytetään paljon, ja riisi on arvostettu … VIIDEN RENKAAN PUFFETTI
Neuvostoliiton kulttuurivaikuttaminen Suomessa Teksti: Pasi Päivinen Neuvostoliiton hajoamisesta, 26. joulukuuta 1991, tulee kuluneeksi 30 vuotta. Useimmat suomalaiset tuntevat itäistä naapurimaatamme ja sen historiaa tavattoman huonosti, vaikka se on vaikuttanut merkittävästi meihin suomalaisiin satojen vuosien ajan ja vaikuttaa edelleen. Maailma on muuttunut 30 vuodessa uskomattoman paljon, eivätkä nuoremman sukupolven edustajat osaa kuvitellakaan, millaista Neuvostoliitossa oli tai … POLITIIKKA KULTTUURISSA
Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme! Kolmen kirjojentäytteisen vuoden jälkeen päätämme tämän sarjan ainakin toistaiseksi ja ainakin tässä muodossaan. Toivottavasti kirjasuosituksenne jäävät elämään ja ilahduttamaan uusia lukijoita Kajastuksen verkkosivuilla! Kiitos teille suosituksistanne, pysykää mukanamme, sillä hyvät kirjat eivät katoa, törmäätte niihin näillä sivuilla jossain muodossa jatkossakin. Tässä todellinen suositusten ilotulitus, olkaa hyvät! Asko Sahlberg: Paluu pimeään … LUKIJAN AARREARKUSTA 12
Teksti: Ari Talja Vuosi 2020 oli juhlavuosi suomalaisen elokuvan historiassa. Maamme elokuvateollisuuden merkittävimpiin kuuluva elokuvien tuottaja, valmistaja ja jakelija Suomi-Filmi Oy perustettiin 20.12.1919. Yrityksen alkuperäinen nimi oli Suomen Filmikuvaamo, mutta se vaihdettiin Suomi-Filmi Oy:ksi jo vuonna 1921. Aktiivisen toimintansa aikana se tuotti 160 pitkää elokuvaa. Merkittävin ohjaaja oli Valentin Vaala, joka ohjasi vuosina 1935–1965 yhteensä … SUOMALAISEN ELOKUVAMUSIIKIN HISTORIA HERÄÄ ELOON
Teksti: Tuula Paasivirta Marttayhdistys, nykyinen Marttaliitto, perustettiin Lucina Hagmanin johdolla helmikuun manifestin vastustamiseksi pääsiäisviikon keskiviikkona 29.3.1899. Marttaliitto, tuttavallisemmin Martat, on hyvin monipuolinen kotitalousneuvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Martta-toiminta vahvistaa tulevaisuustaitoja ja jatkuvaa oppimista. Toiminnassa mukana olevaa henkilöä kutsutaan Martaksi. Martat ovat tuttuja jo vuosikymmenien takaa sinivalkoruudullisista asuistaan. Martoilla … MARTAT ARJEN JA PERHEIDEN TUKENA
Madridin kaupungilla on hellyttävä vaakuna, siinä karhu tukeutuu etukäpälillään mansikkapuun runkoon yrittäen saada suuhunsa sen hedelmiä. Lokakuun viimeisellä viikolla kaupunki oli aidon espanjalainen, sillä turistikausi oli ohi ja koronatilanne rauhallinen. Tuntui erikoiselta, että olimme lähteneet ”punaisesta” Suomesta! Kirjoittelen tässä muutamista näkövammaisten kannalta huomionarvoisista havainnoistani. Heti alkuun oli helppo panna merkille se, että niin katuvilinässä kuin … MESIKÄMMEN JA MANSIKKAPUU
Teksti: Hannu Huovinen Lahtelainen Sami Partanen on tehnyt dokumentin Valoa pimeydessä. Dokumentti kertoo näkövammaisten arkipäiväisistä asioista, mahdollisuuksista ja miten erilaisista haasteista voi selvitä erilaisten apuvälineiden ja henkilökohtaisen avustajan kanssa. Mistä sait idean tällaisen dokumentin tekemiseen? – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusta (STEA) tuli viesti Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:lle että pitäisi ruveta rahojen eteen jotain tekemään. Siitä sain … VALOA PIMEYDESSÄ
Teksti: Pasi Päivinen Monet ovat kokeneet pitkän korona-ajan rajoituksineen raskaana ja panostaneet elämän laatuun valmistaen herkullisia ruokia kotona. Niin olen itsekin tehnyt, mutta olen myös kaivannut keittiömestareiden loihtimia makunautintoja viihtyisissä ravintoloissa ulkomaan matkojen lisäksi. Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeukselliset niin ravintoloille kuin asiakkaillekin. Vanhassa sanonnassa sanotaan: Hyvä ruoka ja parempi mieli. Se on … HYVIN SYÖTY JA JUOTU
Aistikas lastenkirjauutuus Teksti: Tanja Rantalainen Caritan Lehtniemen esikoiskirja on kliseet väistävä, herkkävireinen tunnustelukirja lapsiperheille. Näkövammaisille lapsille suunnatut pistekirjoitustekstit ja tekstiin integroitu kuvailutulkkaus tuovat Sutisen tarinaan tason lisää. Carita Lehtniemi (s. 1977) on helsinkiläinen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvailutulkki, joka on lapsesta asti haaveillut lastenkirjojen tekemisestä. Sutinen valitsee värin -kirjahankkeen Carita aloitti vuoden 2017 alussa. Kirjan … SUTINEN VALITSEE VÄRIN
Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia on rakkauselokuva, jännityselokuva ja kokeellinen elokuva. Vammaiselokuva se ei ole. Teksti: Marianne Tenhami Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan tekijät, ohjaaja ja käsikirjoittaja Teemu Nikki ja tuottaja Jani Pösö It’s Alive Films -tuotantoyhtiöstä kertoivat Sokeiden viikolla Näkövammaisten Palvelu- ja Toimintakeskus Iiriksessä elokuvan tekemisestä. Pääosan esittäjä Petri … JOKAINEN TARVITSEE RAKKAUTTA
Teksti: Timo Kuoppala Elokuussa saimme Kuhmosta kirjailijavieraaksemme Aura Koiviston. Hän on Luontoillastakin monille tutun Ilkka Koiviston ja kirjailija Sesse Koiviston tytär. Isä oli myös 25 vuotta Kokeasaaren eläintarhan johtajana ja monenlaiset pennut saukosta tapiiriin olivat Auran leikkiseuraa lapsena. Kodista kumpusi Auran kiintymys luontoon. Aura Koivisto kirjoitti ensimmäisen oman kirjansa Kurttunaamainen Leo jo kymmenvuotiaana 1974. Kaiken … MIKÄ IHMEEN STELLERIN MERILEHMÄ?
Näkövammaisten Kulttuuripalvelun 90-vuotisjuhlailtamat Teksti: Ilkka Väisänen Edes juhlan juontajat Eija-Liisa Markkula ja Timo Kuoppala eivät pönöttäneet. Silti asuihin oli panostettu kantapäistä päähineihin asti. Timolla oli borsalino ja Eija-Liisalla baskeri. Eija-Liisa toi juhlaan myös raikkaita ranskalaisia tuulenvireitä ja muun muassa opetti Timolle ranskaa, mikä kirvoitti yleisössä hörötystä. Juontojen lisäksi ohjelmaa kuljettivat eteenpäin Markku Kännisen harmonikkasoolot menneiden … EI PÖNÖTYSTÄ VAAN HÖRÖTYSTÄ
Teksti: Tanja Rantalainen Palkintoraati valitsi 90-vuotisjuhlaräppikilpailun voittajaksi Kari Ojan kappaleen Pistein. Räppi kertoo näkövammaisten kulttuuriharrastajienkin tiedonsaantia pisimpään avartaneesta keksinnöstä, pistekirjoituksesta. Kajastus otti selvää, millainen mies on juhlaräpin takana. Kari Oja esittelee itsensä 61-vuotiaaksi nivalalaiseksi ja palokkalaiseksi. Nivala on kunta Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla, eikä nivalalaisuus Karin mukaan koskaan lähde ihmisestä, kun siellä ensimmäiset 35 vuotta … ONNEKSI OLKOON, KARI!
Pentti Kivelän haastattelu Teksti: Timo Kuoppala Monen lappilaisen, niin myös Pentti Kivelän, täytyi muuttaa kotikonnultaan Sallasta 70-luvun alussa työn perään etelään. ”Männyn latvasta, käpyjä keräämästä lähdin”, sanoo nyt 75-vuotias Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kunniapuheenjohtaja. Pentti palkattiin Helsingin Sokeat ry:n sihteeriksi ja hän joutui heti aluksi selvittämään yhdistyksen vähän sekaisin olleita asioita. ”Melkein metrinen kirjepino oli pöydällä ja … ”KIITOS LUKIJOILLE JA ILMOITTAJILLE!”
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu 90 vuotta Juhlajuttu 4 Teksti: Timo Kuoppala Yhdeksänkymmentävuotias Näkövammaisten Kulttuuripalvelu on monenmoista kulttuuritekemistä tarjoava yhdistys. Perinteiset kiinnostuksen kohteet, kirjallisuus ja musiikki, ovat saaneet rinnalleen teatterin, kuunnelman, kuvataiteen, keramiikan, valokuvauksen ja tanssin. Katto on korkealla. Harrastusta on monitaiteellisuuteen, ruokakulttuuriin, historiaan ja luontoon. Kaikenlainen kulttuuri sopii näkövammaisten kulutettavaksi. Koko yhdistyksen olemassaolon ajan on kamppailtu yleiseen … TÄHÄN ON TULTU
Draamaa ja tunteita sekä katsojille että tekijöille Teksti: Riikka Hänninen Marraskuussa Iiriksen näyttämölle nousi Näkövammaisteatterin ja Kontrapunkti-kuoron yhteinen voimannäyte Cyrano de Bergerac, ohjaajanaan Anu Aaltonen. Tällaisissa tunnelmissa Cyrano syntyi. Syyskuu 2020. Ohjaaja Anu ja kuoronjohtaja Hanna-Maria Valve esittelevät näytelmän ja sen vanhan, ranskalaisen musiikin. Kadettien joukkokohtaukset ja rempsakat laulut innostuttavat. Toisaalta kadettina näyttämöllä liikkuminen mietityttää … CYRANO DE BERGERAC
Kulttuuripalvelun Hossan juhlamatkan kirjailijavieraana Anni Kytömäki Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Haluaisin usein tehdä kirjoittamisen sijasta elokuvaa tai säveltää, kun mielessäni tuotan koko ajan visuaalista virtaa, virtaavaa tarinaa ja tunnelmia. Sana on toista kieltä, kuin se tarinan kieli, jota olen alunperin kuvitellut. Sanat ovat typistettyjä osia todellisuudesta, ne kilisee ja kolisee ja klonksahtelee toisiaan vasten, kestää todella … ”SANAT OVAT TYPISTETTYJÄ OSIA TODELLISUUDESTA”
Teksti: Malla Juntunen Mielikuvissani olen käynyt usein Turjanlinnassa. Maatilalla asuessani tuvan seinällä oli pieni suomussalmelaisten tuoma puinen reliefi Ilmari Kiannosta. Pyyhkiessäni siitä pölyjä minulla oli hyvin vaatimattomat tiedot itse kirjailijasta, mutta Turjanlinnasta loihdin mielessäni hienoja korkeatornisia linnakuvitelmia. Tämän syksyn kulttuurimatkan yhteydessä minulle avautui vihdoinkin tilaisuus päästä tutustumaan Turjanlinnaan. Jo Suomussalmen kirjastolla karisivat haaveeni linnasta. Kirjaston … TERVEISIÄ TURJANLINNASTA
Näkövammaisten Kulttuuripalvelun 90-vuotisjuhlamatka Suomussalmelle Teksti: Malla Juntunen Kerrankin asuimme sopivalla kohtaa Suomea. Suurin osa matkalaisista oli aloittanut matkansa jo aamukahdeksalta Helsingistä. Me nousimme linja-autoon vasta kello kuusitoista Iisalmesta. Matka alkoi kiinnostavasti. Sain tutustua Eija-Liisa Markkulaan. Hän tuli jututtamaan meitä peräpenkkiläisiä. Heti päästiin keskustelemaan metsäaiheesta ja tietysti Ponssesta, Einari Vidgrenistä, unohtamatta lempikirjailijaamme Antti Heikkistä. Perillä Suomussalmella … KIVITASKU RYYSYRANNASSA
Pääkirjoitus Teksti: Timo Kuoppala Nyt on jäähyväisten aika. Vuonna 1931 Varjojen mailta -nimisenä ilmestymisensä alkanut Kajastus-lehti sujahti tilaajilleen näillä näkymin viimeistä kertaa postiluukusta paperilehtenä. Pienestä alusta melkoiseen kukoistukseen aikanaan kasvanut suomalainen kulttuurilehti lakkaa ilmestymästä painettuna julkaisuna. Kajastuksen merkitystä ei voi väheksyä. Se antoi 1930-luvun lamavuosina näkövammaisille kirjoittamista harrastaville mahdollisuuden julkaista tekstejään ja saada kirjoituksistaan pientä … KAJASTUS SIIRTYY VERKOAIKAAN
Kesän sen lauloin tanssin ja riekuin Kotia palailin kukko jo kiekui Kepeälle menolle tuli loppu Suureen kaupunkiin äkkiä hoppu Taakseni jäivät Juoko, Pertti ja Tero Maksuksi mätkähti tunnevero Sinivalkoisin siivin Okulaaria Pupillan luokse kiisin Tätä kertoi viisas tohtori: ”Tilanteesi on aika paha tässä ei auta edes raha. Muutosten aika koittaa elämäsi uudet sävelet soittaa” Syksyn … Kiitos Anna Friman