Azra Tayyebi
Teksti: Pasi Päivinen
Azra Tayyebi on Joensuussa asuva 28-vuotias sokea Itä-Suomen yliopistosta valmistunut tietojenkäsittelytieteen maisteri. Hän on kotoisin Iranista, jossa hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon ja hakeutui jatkamaan opintoja Suomeen. Runsas vuosi sitten Kajastuksen lokakuun numerossa 2014 kerrottiin Azran alkutaipaleesta Suomessa, joten on tullut aika kertoa hänen opintojensa edistymisestä ja kuulumisistaan.
Elokuussa 2013 Iranista Joensuuhun muuttanut sokea Azra Tayyebi on opiskellut kaksi lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa ja on saanut kuluneen syksyn aikana opinnot päätökseen valmistuen tietojenkäsittelytieteen maisteriksi. Avoin mieli, sinnikkyys ja ennakkoluulottomuus on auttanut Azran nopeaa kotoutumista Suomeen. Puolentoista vuoden opiskelurupeaman jälkeen hän pääsi matkustamaan joululomalla kotiin tapaamaan perhettään lähellä Turkmenistanin rajaa sijaitsevaan yli 2,5 miljoonan asukkaan Mašhadiin. Azran koti on historiallisesti merkittävän kauppareitin solmukohdassa, ja Iranin toiseksi väkirikkain kaupunki Mašhad on nykyisinkin tärkeä kaupunki shiamuslimien pyhänä paikkana. Se oli myös pitkään mahtavan Persian valtakunnan pääkaupunki.
Vaikka Azra tulee täysin erilaisesta kulttuurista, hän on sulautunut suomalaiseen kulttuuriin hyvin siksi, että hän on avoin ja vastaanottavainen. Azran kokemukset Suomesta ja suomalaisista ovat olleet alusta lähtien pelkästään myönteisiä. Palattuaan joululomalta tammikuussa 2015 takaisin Joensuuhun hän kertoi kaivanneensa Iranissa jo Suomea ja suomalaisia ystäviään. Azra on asunut Joensuussa yhtäjaksoisesti jälleen vuoden verran ja on nyt entistäkin varmempi siitä, että Suomi on hänen maansa, jonne hän haluaisi jäädä asumaan ja tekemään työtä pysyvästi.
Tukea opintoihin
Azran ensimmäinen lukuvuosi Itä-Suomen yliopistossa oli haasteellinen. Koska hän ei ole Suomen kansalainen ja hän oleskelee Suomessa B-oleskeluluvalla, hän ei ole oikeutettu vammaistukeen, eläkkeeseen tai vammaispalveluihin. Opintojen rahoitus sekä apuvälineet on pitänyt järjestää itse ja ensimmäisen lukuvuoden hänen opintonsa kustansi Itä-Suomen yliopisto.
Azra haki yliopistolta ulkomaalaisen opiskelijan jatkoapurahaa lukuvuodelle 2014-2015, mutta sitä ei myönnetty. Hän ei kuitenkaan luovuttanut kielteisen apurahapäätöksen tultua, vaan haki apurahaa Googlen säätiöltä. Aivan kesän kynnyksellä Googlen säätiön myönteinen päätös saapui ja stipendi mahdollisti opintojen jatkamisen Joensuussa.
– Pompin riemusta ilmaan stipendin saatuani, sillä ilman sitä olisi opintoni keskeytyneet ja olisin joutunut palaamaan Iraniin.
Suomalaisissa yliopistoissa on toistaiseksi ollut hyvin vähän ulkomaalaisia vammaisia opiskelijoina. Tästä syystä apuvälineitä ei ole yliopistoilla vammaisia opiskelijoita varten hankittu, koska opiskelijoiden oletetaan hakevan tarvitsemansa apuvälineet itse kelalta ja näin asia onkin suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kohdalla. Joissakin maissa yliopistoilla on apuvälineitä omasta takaa vammaisille opiskelijoille ja myös itse olen niitä voinut hyödyntää taannoin Britanniassa ja Yhdysvalloissa opiskellessani, vaikka minulla on ollut myös omat apuvälineet mukanani.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella oli Azran saapuessa varattu hänen käyttöönsä tietokone, jossa oli NVDA-ruudunlukuohjelma. Sen avulla Azra pärjäili jotenkin ensimmäisen lukuvuoden, vaikka tiukkaa tekikin, sillä tietojenkäsittelytieteen opiskelijalle juuri tietokone asianmukaisine ohjelmistoineen ja apuvälineineen on välttämätön työväline. Azra selvisi kuitenkin ahkeruudellaan ja sinnikkyydellään nvda-ruudunlukuohjelmaa apuvälineenä käyttäen lukuvuoden loppuun. Kun Googlen säätiön myöntämästä stipendistä tuli päätös ja Azran opiskelun jatkuminen varmistui, hain hänelle tietokonetta apuvälineineen ja oheislaitteineen Tukilinjalta. Myönteinen tukipäätös tuli nopeasti ja Azran tarpeisiin soveltuva kannettava tietokone saapui.
– Opiskeluni helpottui merkittävästi ja nyt olen pystynyt työskentelemään myös kotona ja kuljettamaan konetta mukanani luennoille ja missä ikinä sitä tarvitsenkaan.
– Kannettava tietokone mahdollisti myös työharjoittelupaikan kesäksi joensuulaiseen kansainvälisesti tunnettuun Arbonaut-nimiseen metsäteknologiaan erikoistuneeseen yritykseen.
Tuskinpa pro graduakaan olisin saanut tehdyksi ilman Tukilinjalta saamaani kannettavaa tietokonetta.
Azra on erikoistunut sekä ohjelmointiin että opetusteknologiaan. Pro gradutyönsä hän teki Ubium-nimiselle joensuulaisyritykselle luoden tietokonepelejä, jotka soveltuvat sekä näkövammaisille että näkeville. Hän kävi myös Jyväskylässä Onerva Mäen koulussa testauttamassa pelejä näkövammaisilla oppilailla ja vastaanotto oli innostunut.
Musiikkia ja ystäviä
Azralla on Joensuussa sekä suomalaisia että iranilaisia ystäviä. Hän viettää nykyisin paljon enemmän aikaa suomalaisten ystäviensä kanssa.
– Ystävieni kanssa kokkaamme, leivomme, laulamme, käymme kuoron harjoituksissa ja konserteissa. Kun pääsin muuttamaan Noljakan kaupunginosasta Joensuun keskustaan kesällä 2014, sen myötä arki on helpottunut, kun en ole enää bussin varassa ja nyt pääsen paremmin liikkumaan kävellen kaupungilla mm. yliopistolle ja ystävieni luo.
Azralla on myös näkövammaisia ystäviä, joiden vertaistuki on ollut erityisen tärkeää nopeuttaen hänen kotoutumistaan. Hänen paras ystävänsä on Kontiolahdelta kotoisin oleva ja nykyisin Joensuussa asuva Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan opiskelija ja Näkövammaisten Keskusliiton nuorisotoimijaryhmä Nutorin hallituksen jäsen Senni Hirvonen. He asuvat lähellä toisiaan kaupungin keskustassa ja tapaavat usein musiikin ja mukavan yhdessäolon merkeissä.
Myös Sennille Azran ystävyys merkitsee paljon ja on osaltaan vaikuttanut Sennin kiinnostumiseen kansainvälisyydestä. Senni Hirvonen sai Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin myöntämän tunnustuksen nuorelle toimijalle ansioistaan kansainvälisessä vapaaehtoistyössä. Hän osallistui viime kesänä liikunta- ja kehitysvammaisten toiminnan kehittämiseen Slovakiassa. EVS eli Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu on ohjelma, jossa työskennellään vapaaehtoistyöprojektissa jossakin Euroopan maassa.
Musiikkia rakastavat Azra ja Senni ovat esiintyneet kahtena kesänä peräkkäin Joensuun Parafest-tapahtumassa laulaen sekä suomeksi että persiaksi. Lisäksi he olivat viime kesänä päävastuussa sokkokahvilan pyörittämisestä Parafesteilla ja hommaa riitti, sillä sokkokahvilan hämärässä kävi pitkälti toista sataa vierasta. Azralle toinen perättäinen esiintyminen parafesteilla oli tälläkin kertaa ainutlaatuinen kokemus, sillä Iranissa naisten laulaminen julkisesti on kiellettyä ja joensuulaisyleisön lämmin vastaanotto toisena vuotena peräkkäin on ollut Azralle yksi elämän huippuhetkistä. Iranissa hän pystyi laulamaan vain kotona, ja hänen isänsä kannusti Azraa laulamaan. Kun hän näki valokuvat tyttärestään Joensuun Parafestin lavalla yhdessä Senni Hirvosen kanssa, se oli myös isälle sykähdyttävä hetki.
Koti Suomessa?
Tutkintotodistus taskussa Azran tavoite on selkeä: työllistyminen ja Suomeen asumaan asettuminen pysyvästi. Hän tiedostaa Suomen vaikean työllisyystilanteen ja vammaisten lisähaasteen työpaikan löytämisessä, mutta yritystä häneltä ei työnhaussa ole puuttunut. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot hän on valmis hyväksymään, jotta oleskelulupaa jatkettaisiin. Azran haavena on tulevaisuudessa myös Suomen kansalaisuus, kun kriteerit sen saamiseen täyttyvät.
Työpaikan ohella Itä-Suomen yliopiston tohtorinkoulutusohjelma on myös tähtäimessä.
– Myönteinen rahoituspäätös tarvitaan, sillä muutoin en voi opiskella ja elää Suomessa. Kunpa vain saisin joko työpaikan tai apurahan jatko-opintoihin niin sen myötä oleskelulupa myönnetään. Viihdyn täällä todella hyvin, minulla on ystäviä ja haluan elää täällä.
Tätä kirjoitettaessa apurahapäätökset eivät ole vielä saapuneet, joten Azran tilanne on vielä avoin. Työpaikkaa ei ole sinnikkäästä yrityksestä huolimatta löytynyt, joten juuri valmistuneelle tietojenkäsittelytieteen ohjelmointiin ja opetusteknologiaan erikoistuneelle erittäin motivoituneelle työntekijälle kannattaa tarjota töitä mistä päin Suomea tahansa. Azra viihtyy Joensuussa, mutta työtä hän on valmis vastaanottamaan mistä päin vain, kunhan koti on Suomessa.