MAAILMA ON MINUN 6
Teksti: Minja Survonen
Omien sanojensa mukaan Tuukka Ojala (s. 1994) pomppii asioiden edessä ja takana puuhaillen piilossa kaikenlaista pientä. Paljon kaikenlaista pienempää ja suurempaa tamperelainen ohjelmistotuotannon opiskelija on ehtinytkin puuhailla. Ennen harrastuksiin kuulunut ohjelmointi on nyt täysipäiväistä opiskelua.
Tampereen ammattikorkeakoulussa on menossa kolmas vuosi. Tuukan opintoihin kuuluu käytännön ohjelmointia, ja tähän mennessä hän on tehnyt esimerkiksi mobiilisovelluksia, verkkokaupan ja äänipelimoottorin.
Kouvolasta kohti Tamperetta
Ennen Tampereelle muuttoaan Tuukka asui Kouvolassa, entisen Elimäen kunnan alueella, syrjässä keskustasta. Perhettään hän kuvailee klassiseksi ydinperheeksi, johon kuuluvat vanhemmat, isoveli ja pikkusisko. Tuukka ja hänen veljensä ovat sokeita, Aino-sisko on näkevä. Yleensä sisaruskatraan silmäparille ei ole ollut erikseen avustajahommaa, mutta poikkeuksena ovat vaatekauppareissut.
Peruskoulun Tuukka kävi tavallisessa lähikoulussa. Sen jälkeen seurasivat opiskelut Elimäen lukiossa. Kolmivuotisen lukion jälkeen koitti muutto opiskelujen perään Tampereelle. Se vaikutti elämään monella tavalla. Alkoi itsenäinen kaupungilla liikkuminen sekä oman talouden pyörittäminen. Myös sosiaalinen elämä koki muutoksia ympärillä olevien ihmisten vaihtuessa. Kouvolan tuttujen ihmisten sijaan oli tutustuttava uusiin ihmisiin, joiden myötä tuttavapiiri koki muutoksia.
– Olen oppinut luottamaan elämään ja siihen, että asioiden on pakko hoitua, Tuukka kertoo.
Musiikki mukana
Tuukalla riittää kerrottavaa musiikista. Kaikki kolme sisarusta ovat musikaalisia, joten soittoseuraa on löytynyt. Hän on saanut myös kuulla monenlaista musiikkia, josta on löytynyt vaikutteita.
– Tärkeä musiikillinen vaikuttajani on ihana musiikkileikkikoulun vetäjä. Niillä ajoilla on vaikutusta absoluuttisen sävelkorvani kehittymiseen.
Laulaminen alkoi Tuukan ollessa kaksivuotias, ja noin vuotta myöhemmin alkoivat soitinkokeilut. Aikaa kului harmonia soittaessa ja vanhojen syntikoiden äänimaailmaan tutustuessa. Näiden jälkeen muutamaa vuotta myöhemmin musiikillista elämää alkoi laajentaa vastahankittu Hellas-piano. Musiikkiopiston tutkintoja löytyy niin klassisen kuin pop/jazz-pianonkin puolelta.
Tampereelle muuton jälkeen musiikkiopistojutut jäivät, mutta musiikki kulkee Tuukan matkassa edelleen.
Veljensä Joosen kanssa keikkailusta häneltä löytyy kokemusta yli 12 vuoden ajalta, ja tamperelaistakin soittoseuraa on löytynyt. Vuosien mittaan pianon lisäksi tutuiksi ovat tulleet kitara sekä basso.
– Musiikki on absoluuttisin riemun muoto, Tuukka summaa.
Tekstejä lukien ja kirjoittaen
Toisena tärkeänä harrastuksena Tuukka mainitsee lukemisen, joka alkoi jo koskettelukirjoista. Musiikin lisäksi Tuukka sai pienestä asti kuulla luettuja tarinoita. Tuukan lukulistalle on mahtunut monenlaisia kirjoja Arto Paasilinnan ja Stephen Kingin väliltä, mutta tällä hetkellä kiinnostavat musiikkiaiheinen kirjallisuus ja kotimainen fiktio. Äänikirjoja sekä elektronisia kirjoja kuluu, mutta kokonaisten pistekirjojen lukeminen jäi ala-astevuosiin.
– En vain nykyään lue pistekirjoja, Tuukka sanoo.
Lukemisharrastuksen rinnalle on tullut myös kirjoittaminen fiiliksen mukaan. Näkyvä tulos kirjoitusharrastuksesta on Elämää ja esteettömyyttä -blogi. Bloggausharrastuksen pohjana olivat muutamat blogikokeilut. Lukion toisena vuonna Tuukka osallistui kokeiluun, jossa hyödynnettiin iPadeja. Kokemukset päätyivät blogiin, minkä jälkeen blogi-into kasvoi.
– Oma ääni bloggaajana löytyi pikkuhiljaa, Tuukka kuvailee.
Tärkeimpänä blogitekstinään hän pitää kirjoitustaan Hyvästi normaali.
Onko kulttuuri saavutettavaa?
Kulttuuri ei ole vain kotona kitaran soittamista tai kirjan lukemista nojatuolissa löhöillen. Kulttuuriin kuuluvat myös erilaiset tapahtumat kuten konsertit. Siksi kysyinkin Tuukalta mielipidettä kulttuurin saavutettavuuteen.
– Livekulttuurin saavutettavuutta ei käytännössä ole, Tuukka kritisoi. Hän esittääkin parannusehdotuksena yhdenmukaisuuden saattajalippukäytänteissä, jolloin saattajalippukäytäntö olisi selvillä ilman erillisiä puhelinsoittoja tai sähköposteja. Nyt saattajan halutessaan näkövammainen joutuu tekemään enemmän töitä lippua ostaessaan verrattuna näkevään. Positiivisena esimerkkinä Tuukalle tulee mieleen Pori Jazz, jonne saattaja pääsee ilmaiseksi.
Mitä seuraavaksi?
Tulevaisuudesta keskusteltaessa sanat avoin ja tulevaisuus päätyvät samaan lauseeseen.
Potentiaalisiksi vaihtoehdoiksi Tuukka kertoo ohjelmoinnin, sen opettamisen tai ohjelmoinnin parissa työskentelyn ihmisten kanssa. Taiteen tekemistäkään hän ei sulje pois. Kiinnostusta ja mahdollisuuksia siis löytyy.