HELMIKKO
RIITTA-KAISA VOIPIO
Melkein 50 vuotta sitten näin Sokeain ammattikoulussa, kuinka tuolloin keski-ikäinen ihminen oppi lukemaan. Mies kuului romaniheimoon eikä ollut päässyt kouluun perheen kiertolaiselämän vuoksi. Mutta äidinkielen ja pistekirjoituksen opettaja sai hänet ensin tavaamaan, sitten lukemaan sisältä. Siitä miehelle avautui uusi maailma.
Prosessia oli huikea seurata. Opettaja oli Anna-Liisa Ketonen, nykyään Hiltunen, sokeainopetuksen valovoimainen ammattilainen. Tapaus kuvastaa oivasti myös sitä, miten antaumuksella ja täydestä sydämestään opettajat kaikissa sokeain kouluissa omistautuivat työlleen. Asia pulpahti mieleen nyt sokeainopetuksen 150-vuotisjuhlien tuntumassa.
Kun ihminen lukee monenlaisia kirjoja, uutisia ja uutisten taustoja, häntä on vaikeampi huijata. Sitä oppii kyseenalaistamaan, näkemään syiden ja seurausten suhteita ja jopa ajattelemaan itse. Ja ajatuksia voi vaihtaa toisten ihmisten kanssa.
Jos minä annan sinulle euron kolikon ja sinä annat minulle samoin, meillä molemmilla on yksi kolikko. Mutta jos minä annan sinulle ajatuksen ja sinä annat minulle omasi, meillä molemmilla on kaksi ajatusta. Hedelmälliseen ajatustenvaihtoon yltää lukemalla ja yleissivistystä kartuttamalla.
Me suomalaiset olemme lukuväkeä, ja siitä käy kiittäminen verratonta kirjastolaitostamme. Kansa- ja peruskoulun rinnalla se on vaikuttanut eniten siihen, että täällä Pohjan perukoilla elää näin vauras kansa. 150 vuodessa olemme nousseet köyhästä valtiosta maailman huipulle. Ilman laajaa luku- ja kirjoitustaitoa se tuskin olisi onnistunut.
Lukutaidon saavuttaminen kohentaa selvästi ihmisten elinoloja myös kehittyvissä yhteiskunnissa, joita aiemmin kutsuttiin kehitysmaiksi. Sen ovat monet kansainväliset tutkimukset osoittaneet. Kaikesta kurjuudesta huolimatta köyhyys on vähentynyt maailmassa, varsinkin tyttöjen pääsy kouluun parantaa tehokkaimmin perheen toimeentuloa ja terveyttä. Lukutaito on avainasemassa.
Sitä vastoin on havaittu, että Suomessa lukutaidon taso on hälyttävästi heikentynyt. Liian paljon on niitä, jotka peruskoulun jälkeen eivät osaa lukea vaivatta monimutkaisempaa tekstiä eivätkä ymmärrä lukemaansa.
Me tarvitsemme lukutaitoa keskellä valtoimenaan vyöryvää kuvatulvaakin. Milloinkaan ei tule riittämään, että koputtelemme etusormen kynnellä erilaisia kuvakkeita päästäksemme syvemmälle tietoteknisten vempaimien syövereihin.
On osattava ymmärtäen lukea erilaisia viranomaispäätöksiä, käyttöohjeita, vakuutusehtoja, laskujen perusteluita ja ties mitä. Tuskin koskaan saamme niitä sarjakuvastrippeinä.
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus toteuttaa valtionhallinnon säätämää hanketta virkakielen parantamiseksi ja ennen muuta selventämiseksi. Projekti on erinomaisen hyvä ja kannatettava. Yhä useampi ei saa tolkkua tiukasta asiatekstistä, ja siksi myös selkokielen osuutta pitää lisätä, siitä mainiona esimerkkinä on Ylen tuottamat uutiset selkosuomeksi.
Mistä sitten johtuu se, että lukutaito on rapistunut? Yksi syy saattaa piillä helpon viihteen ylivoimassa; on houkuttelevaa valita tietokonepeli, telkkarin sarjafilmi tai musiikkivideo, kun vaihtoehtona on Hesarin kuukausiliite tai 400-sivuinen romaani. Ja jos tarpeeksi monta kertaa tuuppaa sen romaanin syrjään, ei kohta pystykään sitä lukemaan.
Vuosia sitten kirjailija Hannu Salama kertoi tehneensä kokeen: hän oli tietoisesti katsonut muutaman kuukauden pelkästään televisiota. Ja kun hän sen jälkeen tarttui hiukan vaativampaan kirjaan, hän huomasi lukemisen tuottavan vaikeuksia, eikä hän meinannut ymmärtää tekstiä.
Ilman kunnollista lukutaitoa ihminen joutuu helposti syrjäpoluille. Enää ei kerta kaikkiaan ole sellaisia töitä, joissa ei tarvitsisi osata lukea sujuvasti. Vaan mistä löytyy tinkimätön tavoite koululle opettaa jok’ikinen lukemaan ja mistä löytyy ihmiselle itselleen tarve harjoitella lukemista ja luetun ymmärtämistä. Joulupukki, tuo sinä meille lahjaksi hinku tarttua kirjaan ja kyky nauttia siitä!