Yleinen

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Mitä näkövammaisten liikkumistaidon ohjaaja tekee? Yksinkertaistettuna voisin kuvailla omaa näkemystäni asiasta seuraavasti: liikkumistaidon ohjaaja tarjoaa näkövammaiselle keinoja mahdollisimman itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen tarkoituksenmukaisia apuvälineitä, tekniikkaa ja näkövammaistaitoja haltuun ottaen käyttäen samalla hyväksi mahdollista näönjäännettä ja/tai muita aisteja, tämä luonnollisesti asianomaisen ympäristössä tai hänen tarvitsemillaan reiteillä. Tarkoituksella en katsonut Näkövammaisten liiton sivuilta virallista … HEIJASTUKSIA: KULJEN PUISTON HALKI

Teksti: Tanja Rantalainen Kesällä toivottiin, että pandemia on syksyllä selätetty, mutta edelleen vain saamme olla varovaisia. Yhdistyksen kokoukset järjestetään etäyhteyden kautta. Nautimme yhdessä tekemisestä ja olemisesta ainoastaan silloin, kun se on turvallisesti mahdollista. Maskit lepattavat hengityksen tahdissa ja käsidesiä kuluu. Kulttuuripalvelun Kontrapunkti-kuoro ja Näkövammaisteatteri ovat kaikkia taiteen sääntöjä ja koronarajoituksia noudattaen aloittaneet Edmond Rostandin klassikkonäytelmä … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: KULTTUURIA KORONAN AIKAAN VOL 2

Teksti: Tuula Paasivirta Didrichsenin Taidemuseossa on avoinna Suomessa harvinainen ja laajin täällä koskaan nähtävänä ollut Vincent van Goghin näyttely. Tie taiteilijaksi -näyttely kuvaan hänen taiteensa alkuaikoja. Näyttely huipentaa Didrichsenin taidemuseon 55-vuotisjuhlavuoden. Se on avoinna 31.1.2021 asti. Näyttelyn ytimen muodostaa valikoima Vincent van Goghin (1853-1890) uran alkuvaiheen piirustuksia (39 kpl), jotka on lainattu hollantilaisesta Kröller-Müller-museosta. Siellä … VINCENT VAN GOGH – TIE TAITEILIJAKSI

Eija-Liisa Markkulasta Näkövammaisten liiton varapuheenjohtaja Näkövammaisten liitto sai uuden johdon syyskuussa pidetyssä liiton valtuuston kokouksessa. Kulttuuriväkeä ilahdutti Eija-Liisa Markkulan valinta liiton varapuheenjohtajaksi. Näkövammaisten Kultuuripalvelua aiemmin luotsannut Eija-Liisa voi nyt edistää hyvältä paikalta kulttuurin saavutettavuutta ja osallistumismahdollisuuksia muiden tärkeäksi kokemiensa asioiden ohella. Kajastus onnittelee lämpimästi entistä päätoimittajaansa! Kulttuuriverkosto Euroopan Sokeain Unioniin Vuosi sitten hyväksymässään toimintasuunnitelmassa Euroopan … LYHYESTI

Teksti: Timo Kuoppala Mitä äänikirja sinulle merkitsee? Äänikirjabuumin myötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto haluaa tallettaa suomalaisten kokemuksia äänikirjojen käytöstä ja merkityksestä. Keruu alkoi syksyllä ja kestää helmikuun loppuun. Teksti: Timo Kuoppala Arkiston keruuohjeet ovat selkeät. Voit kirjoittaa kokemuksesi vapaasti omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Arkisto ottaa mielellään vastaan myös valokuvia, äänitteitä, … LAITETAAN ÄÄNIKIRJAMUISTOT TALTEEN – MEILLÄHÄN NIITÄ RIITTÄÄ

Teksti: Rauni Laihonen Pääsimme mukaan kuvailutulkattuun metsäretkeen Sipoonkorven maisemiin. Kuvailutulkki Niina Ollanketo ja luonto-opas Tuomas Lilleberg tekivät metsästä näkyvän. Ryhmämme kokoontui Sipoonkorven kansallispuiston kävelyreitin alussa. Meitä oli sokeita, heikkonäköisiä ja näkeviä yhteensä 20 ihmistä ja yksi opaskoira. Esittelykierroksen jälkeen lähdimme kulkemaan noin viiden metrin levyistä metsätietä. Hetken aikaa käveltyämme Tuomas riensi sanomaan, että Sipoonkorven puro … TUTUSTUIMME LUONTOON

Teksti: Anneli Iltanen Kuvataiteilija Anikó Kuikan lyhytfilmi Sun aikas koittaa sai vihdoin ensiesityksensä marraskuun viides päivä elokuvateatteri Dianassa Turussa. Se on osa videofestivaali VAFT:ia. Näillä näkymin Lontoossa teos tulee esille 11.2.2021 ja on esillä maaliskuun loppupuolelle. Esityspaikka on galleria Fiumano Clasissa ja siihen yhdistyy myös installaatio. Installaatio koostuu lyhytfilmissä olevasta puistonpenkistä, lasisista käävistä, kuusen oksista … SUN AIKAS KOITTAA

Teksti: Timo Kuoppala Suomeksi Utö tarkoittaa ulkosaarta. Nimen alkuperää ei tarvitse paljon arvailla sen jälkeen, kun on katsonut saaren sijaintia kartalta. Kokemus vain vahvistuu viiden tunnin merimatkalla Nauvosta yhteysalus Baldurilla. Perillä tuntee olevansa ulkona merellä, kaukana kaikesta. Utö on Suomen eteläisin asuttu paikka. Siellä on Suomen vanhin toiminnassa oleva, komea majakka ja lintubongareille paljon kiikaroitavaa … MATKAMME VEI UTÖHÖN, SUOMEN ETELÄKOLKKAAN

Teksti: Pasi Päivinen Toiset löytävät oman pesäkolon helpommin ja asettuvat siihen asumaan, kun taas toiset ovat muuttolintutyyppiä ja vaihtavat pesäkoloa tai etsivät sitä oikeaa niin kauan kunnes löytävät sopivan. Olen muuttanut lukuisia kertoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja kokemus omasta kodista on ollut välillä häilyvä. Olen syntynyt ”muuttolinnuksi” ja haluan ”lentää” talvella etelään, mutta kesäisin … EKOLOGINEN PESÄKOLONI

Teksti: Heidi Ikäheimonen Olen aina ollut urheiluhullu, niin kauan kuin jaksan muistaa. Seurannut intohimoisesti olympialaisia ja monia muita arvokilpailuja. Kerran olin niin lähellä oman olympiaunelmani täyttymystä, että se olisi ollut vain kolmen tunnin automatkan päässä, mutta jostain syystä en tarttunut haasteeseen. Lillehammerin kisat katsoin – tai enimmäkseen kuuntelin radion välityksellä läntisessä Ruotsissa. Kadun luultavasti loppuelämäni … OLYMPIAHISTORIA JOKA VEI MENNESSÄÄN

Teksti: Tuula Paasivirta Rusetti, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry, perustettiin 23.3.2016. Yhdistys käyttää itsestään nimitystä Rusetti ry ja sitä myös käytetään tässä lehtijutussa. Yhdistys on yksi Invalidiliitto ry:n valtakunnallisista yhdistyksistä. Siihen voivat liittyä kaikki vammaiset tytöt, naiset tai naiseksi itsensä kokevat. Rusetin varapuheenjohtaja Marja Pihnala kertoo, että Rusetti ry:n synty juontaa aika kauaksi historiaan, 25 … RUSETTI RY TOTEUTTAA VAMMAISTEN TYTTÖJEN JA NAISTEN UNELMIA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme Joulu lienee tänä vuonna monelle melkoisen erilainen. Mutta kirja, se varmasti kuuluu myös koronajouluun! Saamme jälleen iloita uusista suosituksista, kiitos vakituisten ja uusien suosittelijoiden! Toivotamme hyvää joulua, rakkaiden kohtaamista läsnä tai virtuaalisesti, lämpöisiä talven valoja, makuja ja tuoksuja ja tietenkin kirjojen aina ilahduttavaa seuraa! Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka … LUKIJAN AARREARKUSTA 8

Haastattelu: Timo Kuoppala Kajastuksen lukijat saattavat hyvinkin muistaa kuuden vuoden takaa Timo Ylikarhun (ent. Vehviläinen), joka oli palannut maailmanympärimatkaltaan ja oli aloittamassa työtään Näkövammaisten liiton lastenkuntoutuksessa. Aiheen uuteen juttuun antoi Timon työmatka Etiopiaan. Timo sanoo, että hän on nykyään kaikenikäisten näkövammaisten kuntoutusohjaaja, mutta reissumies edelleen. Etiopiaan lähtemistä ei tarvinnut paljon miettiä, kotona vaimolle ehkä vähän … NÄKÖVAMMAISTAITOJA VAHVISTAMASSA ETIOPIASSA

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjesti lokakuussa nykytaidekurssin verkossa. Opettajana toimineelle taiteilija Hanna Vahvaselälle kurssi oli uransa ensimmäinen sekä näkövammaisille että verkossa. ”Enemmän minua jännitti se, miten selviydyn tekniikan kanssa kuin työskentely näkövammaisten kanssa”, Hanna sanoi. Hanna on valmistunut taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1999 ja täydentänyt opintojaan pätevöitymällä kuvataideopettajaksi Aalto-yliopistossa viime vuonna. Opetustyötä hän on … NYKYTAIDETTA VOI OPPIA VAIKKA VERKOSSA

Teksti: Marianne Tenhami Jonna Heynken mukaan yksi pieni hetki voi muuttaa elämän täysin. Hänelle se hetki oli Rammstein-yhtyeen solistin Till Lindemanin kasvot ja tämän ystävällisyys heidän tavattuaan Suomessa viime vuoden elokuussa. Kajastus-lehden lukijoille tuttu, saksalaista Rammstein-yhtyettä innokkaasti fanittava Jonna Heynke, 42, on ikionnellinen saadessaan kääntää bändin laulajan Till Lindemanin runoja suomeksi. Lindemanin kolmas runokirja 100 … RAKKAUDESTA RAMMSTEINIIN

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistyksen suositut kirjailijavierailut jatkuvat, lokakuussa oli vuorossa JP Koskinen, joka oli ehdokkaana myös Laurin kirja -palkinnon saajaksi. ”Vanha mies haluaa ostaa junalippua Tampereen asemalla. Asemalla on vain lippuautomaatti, mutta miehellä on vain käteistä rahaa. Tiedustellessaan asiaa puhelimitse häntä neuvotaan ostamaan lippunsa R-kioskilta. Aseman R-kioski kuitenkin valmistuu vasta vuoden … ”KUKAAN IHMINEN EI OLE VAIN YKSI”

Teksti: Eija-Liisa Markkula Ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon voitti espoolaisen Krista Putkonen-Örnin lukema Kaksoiskierre, jonka on kirjoittanut Tiina Raevaara. Voittajateos julkistettiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Sekä kirjailijalle että äänikirjan lukijalle ojennettiin palkintona 3 000 euron suuruinen rahasumma. Sain tilaisuuden haastatella lukijaa Kajastukseen. Pidämme haastattelun marraskuun alkupäivinä etänä eli puhelimitse, kuten näinä … KAUHUA ÄÄNEEN LUKEVA RATSASTAJA

Teksti: Eija-Liisa Markkula Ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon voitti Tiina Raevaaran kirjoittama ja Krista Putkonen-Örnin lukema Kaksoiskierre. Kyseessä on trilleri, jonka tapahtumat sijoittuvat Helsingin yliopiston Viikin laitoksille sekä päähenkilö Eerikan kotiin. Kirjan genre on kauhu. Kertomatta monisäikeistä juonta mainitsen vain joitakin tapahtumia ja tunnelmia sekä henkilöiden välisiä suhteita. Kunnon jännärin tapaan kirjassa tapahtuu neljä tai viisi … KIERTEITÄ JA KIMEEREJÄ

Teksti: Eija-Liisa Markkula Keravalainen Tiina Raevaara (s. -79) voitti ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon romaanillaan Kaksoiskierre. Voittajateos julkistettiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Sekä kirjailijalle että äänikirjan lukijalle ojennettiin palkintona 3 000 euron suuruinen rahasumma. Sain tilaisuuden haastatella kirjailijaa Kajastukseen. Pidämme haastattelun kolmisen viikkoa myöhemmin etänä eli puhelimitse, kuten näinä korona-aikoina on … Kauhua kirjoittava geneetikko

Teksti: Tanja Rantalainen ”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan kylässä” – ensimmäinen Laurin kirja -palkinto jaettiin Oodissa. Keskustakirjasto Oodi läikehti lokakuun auringossa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2020 kun näkövammaisjärjestöt jakoivat ensimmäisen Laurin kirja -palkinnon parhaalle äänikirjalle. Palkinnon ovat perustaneet Näkövammaisten Kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten liitto. Palkintolautakunta koostuu järjestöjen edustajista – ja … Ensimmäinen Laurin kirja -palkinto Kaksoiskierteelle

Teksti: Timo Kuoppala Joulu oli lapsuudenkodissani ruokaisa, koristeellinen ja lämmin juhla. Muuten aika juroluontoinen isäni laittoi aattoillan aterian jälkeen tonttulakin päähänsä ja keskittyi parhaaseen lahjakirjaansa. Kotini oli raitis, eikä meidän lasten tarvinnut pelätä joulutunnelman pakoa vanhempien riitelyn tai väkivallan vuoksi. Hyvät lapsuusmuistot ovat säilyneet mielessäni vahvoina. Aikuisena minusta on tullut mallikelpoinen jouluihminen. Koronavirusta en jouluksi … Pääkirjoitus: valon ja rauhan juhlaa

SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT ESITTELI UUDEN ELOKUVAYLEISÖN: NÄKÖVAMMAISET Teksti: Tanja Rantalainen Kulttuuripalvelun väki osallistui legendaarisille keskiyön auringon elokuvajuhlille ja toi Sodankylään kuvailutulkatun Kätilön. Kulttuurisihteeri kertoo matkasta Napapiirin toiselle puolen. Päät käännähtelivät vaivihkaa Rovaniemen lentokentällä: Tuolla menee Ismo Alanko, tuolla kulkevat käsikynkkää itse Elina Knihtilä ja komea Tommi Korpela! Kulttuuripalvelun puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula, kuvailutulkki Pipsa Toikka ja minä … Uusi elokuvayleisö näkövammaiset

Sarjakuva koostuu viidestä ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy … Mauri ja Mustis 3 2020

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Metsä on ollut suomalaisten kirkko vuosisatojen ajan. Kun ihmisten maailmassa on henkistä ahtautta, metsä tarjoaa meille vapautta ja avaruutta, hoitaa kehoamme ja mieltämme. Vuosia sitten eräs Roska päivässä -liikkeen jäsen oli onneton ja surullinen. Hän oli joutunut kokemaan kaksi keskenmenoa. Oli tullut tunne, että raskaus päättyy aina keskenmenoon, eikä pariskunta koskaan saa … Metsä ottaa meidät syliinsä

Teksti: Jonna Heynke Oravanpyörästä alkoi nousta savua. Kun korviimme kantautui tietoa järjestöistä, joiden kautta voisi päästä rauhalliselle maaseudulle töihin, päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Ei muuta kuin WWOOF:in sivulle ja jäseneksi. Järjestön kautta vapaaehtoiset ja työvoimaa tarvitsevat voivat löytää toisensa. Auttavia käsiä tarvitaan pääasiassa erilaisilla maa- ja karjatiloilla joka maanosassa. Työtä tehdään etupäässä asumista ja ruokaa … Jonnan mukana: Laput silmillä lehmiä lypsämään

Teksti: Tero Kokko Tero Kokon Paikka-valokuvanäyttely Kallion kirjastossa on juuri päättynyt. Aihe ja asia ovat yhä ajankohtaisia. – Kuvat olivat lähitulevaisuudesta, jossa eri energiamuodot alkoivat vain haihtua. Kuvilla halusin näyttää yhden mahdollisuuden, jota kohti olemme ehkä menossa, ja joka on jo osittain olemassa, Tero sanoo. – Ihmiskunta on kulkenut pitkän matkan saapuakseen nykytilanteeseen. Vastuu on … Mihin tulemme kerran

Teksti: Markku Vaittinen Taiteen ja kulttuurin painoarvo Suomessa on melko mittava, bruttokansantuoteosuus palvelutoiminnoista on viitisen prosenttia. Kansainvälinen kiinnostus suomalaiseen taiteeseen on ollut kasvussa viime vuosina, esimerkiksi musiikkivienti kasvoi voimakkaasti vuonna 2017. Taiteemme arvostuksen nousu maailmalla on näkynyt muun muassa siinä, että klassisen musiikin perinteisen kapellimestariviennin lisäksi suomalaisella elokuvalla on kysyntää maailman elokuvafestivaaleilla ja suomalaista kirjallisuutta … Lukijalta: Kulttuurituen koukeroita

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Paikallinen näkövammaiskerhomme kutsui taiteilija Tuula Lappalaisen kertomaan tämänkesäisestä näyttelystään. Innoittajana hänellä oli tällä kertaa toiminut Lassi Nummen runot, joita hän luki vaeltaessamme taululta taululle. Kaiuttimissa soi andorralaisen Gil Rossellin tilaustyönä säveltämä meditatiivinen musiikki. Jo viime syksynä Lappalainen vieraili kerhossamme; niinpä hänen persoonansa tuntui tutulta. Toki pitkään kaupungin kulttuurilautakunnassa istuneena tunnen hänen taiteellisen … Helmikko: Kesäinen taide-elämys

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas sormeili henkilöauton pölyistä kylkeä. – Se on siinä vähän oikealla, hänen ystävänsä sanoi rauhallisesti. Vinokas tarttui ovenkahvaan ja veti oven auki. Silloin hän muisti. – Sanelimeni jäi sohvalle! – Anna avaimesi. Kipaisen hakemassa, ystävä sanoi leppoisalla nuotilla. Siinäpä luotettava ja elämänmyönteinen kaveri. Vinokas ojensi avaimensa ja laskeutui etupenkille istumaan. … Vinokas: Mielikuvittelijan paikalla

Teksti: Aila Malkki Tähän voisin vastata heti, mutta kolumnini jäisi perin lyhyeksi. Siksipä ajattelin pohtia väitettä hieman lähemmin. Toteamus on tuttu ja sitä lausutaan tiuhaan yhdessä jos toisessa tilanteessa. On totta, että syksyssä on tummia sävyjä ja mielialaa laskevia piirteitä. Toisaalta eräät meistä nauttivat vuodenajan väriloistosta ja kuulakkaasta rauhasta. Otamme ehkä liian helposti esiin syksyn … Kolumni: Syksykö synkistää