Teksti: Tuula Paasivirta
Rusetti, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry, perustettiin 23.3.2016. Yhdistys käyttää itsestään nimitystä Rusetti ry ja sitä myös käytetään tässä lehtijutussa. Yhdistys on yksi Invalidiliitto ry:n valtakunnallisista yhdistyksistä. Siihen voivat liittyä kaikki vammaiset tytöt, naiset tai naiseksi itsensä kokevat.
Rusetin varapuheenjohtaja Marja Pihnala kertoo, että Rusetti ry:n synty juontaa aika kauaksi historiaan, 25 vuoden päähän. Vuonna 1995 Pekingissä pidettiin YK:n neljäs maailmankonferenssi ja Pihnala oli yksi sen osallistujista. Hän kertoo, että siellä oli ensimmäistä kertaa koolla 200 vammaista naista kautta maailman. Pekingin kokouksessa päätettiin, että jokainen tekee omassa maassaan sen minkä pystyy, jotta vammaisten naisten liike lähtisi elämään ja todentumaan.
-Voit vain kuvitella, kun 200 vammaista naista tapaa ensi kerran toisensa ja sen lisäksi paikalla on vielä 30 000 muuta naista. Kerrankin puhutaan pelkästään naisten asioista. Se oli voimaannuttava kokemus. Marja Pihnala kertoo: – Pekingissä paikalla oli Suomesta Helvi Sipilä, joka teki mittavan uran YK:ssa ja hän oli muun muassa ensimmäinen nainen presidenttiehdokkaana Suomessa. Lisäksi siellä oli mukana USA:n tuleva presidenttiehdokas Hillary Clinton.
Kokouksen jälkeen muun muassa Invalidiliittoon perustettiin naistyöryhmä vuonna 1996. Marja Pihnala puhuu tärkeästä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Hän toteaa vähän surullisenakin, että tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ei ollut tuolloinkaan mitenkään helppo puhua.
Laajemminkin aikaisemmin historian saatossa tasa-arvo ymmärrettiin vain naisten ja miesten välisenä tasa-arvokysymyksenä. Tätähän se on osin yhä edelleen. Vammaisista puhuttaessa puhutaan yleensä yhdenvertaisuudesta, eikä niinkään tasa-arvosta.
Naistoimikuntien aika
Marja Pihnala kertoo, että hänen siirryttyään järjestöpäällikön tehtäviin Invalidiliittoon naistoiminta alkoi kehittyä voimakkaasti. On hienoa, että muun muassa Näkövammaisten liitossa on aina ollut aktiivista naistyötä. Vammaisjärjestöjen yksittäisten naistoimikuntien syntymisen jälkeen perustettiin Vammaisjärjestöjen naisverkosto 16 -vuotta sitten. Marja Pihnala jäi vuonna 2016 eläkkeelle Invalidiliiton toimitusjohtajan tehtävästä.
Toimen naiset Pirkko Justander, Riitta Jolanki, Pirkko Auer, Jenni-Juulia Vallinheimo-Heinonen ja Marja Pihnala olivat jo vuotta ennen Marjan eläköitymistä aloittaneet uuden vammaisten naisten yhdistyksen suunnittelun.
– Katsoimme tarkasti muutamia asioita. Tekeekö tällainen yhdistys hallaa järjestöjen omille työryhmille tai Vammaisjärjestöjen naisverkostolle. Katsoimme kuitenkin, että ei ole huono asia perustaa uutta yhdistystä, sillä kaikilla on omat roolinsa.
Rusetin kolme tärkeää asiaa
Rusetin perustamiselle ja olemassaololle on olemassa kolme tärkeää asiaa. Marja Pihnala puhuu lämpimästi näistä kolmesta asiasta, jotka ovat:
Ensimmäiseksi se, että vammaiset tytöt ja naiset voisivat toteuttaa unelmiaan. Yhdistys haluaa poistaa esteitä, jotta vammaiset tytöt ja naiset pääsisivät toteuttamaan unelmiaan. Muut järjestöt eivät kiinnitä tähän puoleen huomiota.
Toinen tärkeä asia on hyvinvointi. – Monessa järjestössä tehdään tärkeää vaikuttamistoimintaa, mutta niissä ei paneuduta lähes ollenkaan mielen hyvinvointiin tai ihmisen fyysiseen hyvinvointiin naisten kannalta.
– Kolmantena Rusetissa pidetään tärkeänä naisten voimaantumista. Tämä tärkeä asia tulee esille muun muassa YK:n vammaisia ihmisiä koskevasta yleissopimuksen artiklasta 6. Siinä korostetaan nimenomaan voimaantumista. – Miten vammaiset naiset saadaan ja voidaan osallistaa? Miten he tulevat kuulluksi ja miten vammaiset naiset voivat kehittyä ja edistyä omassa elämässään sekä voimaantua nimenomaan naisina.
Osallistuminen valtavirran naisliikkeeseen
Rusetti ry perustettiin hyvään saumaan ja tavoitteena oli jo ensimmäisenä vuonna ”että meidän täytyy brändätä itsemme valtavirrassa”. Tässä samassa vaiheessa yksi perustajajäsenistä, Justanderin Pirkko, siirtyi Invalidiliitosta töihin Naisten linjalle. Täällä hänen toimenkuvansa yksi osa oli vammaisten naisten ja tyttöjen kokema väkivalta. Samaan aikaan tapahtui muutenkin paljon, tutustuimme Pirkon kanssa Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeriin Terhi Heinilään.
– Tavallaan yleinen erilaisuuden hyväksyminen alkoi olla valtavirran järjestöille tärkeää. Naisjärjestöjen keskusliitolle oli tärkeää, että siellä oli mukana muun muassa Monika-Naiset, vammaiset naiset sekä kuurot. Onhan Naisjärjestöjen keskusliiton jäsenistövolyymi iso. Siinä on mukana 400 000 naista eri järjestöistä.
Pihnalasta tuli Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksen
jäsen vuonna 2019. Tätä ennen Pihnala oli jo päässyt kertomaan valtavirralle vammaisten naisten kysymyksistä ja asioista, joista näissä järjestöissä ei välttämättä tiedetty mitään. Tähän Pihnala toteaa painokkaasti:
-Pitää uskaltaa olla näkyvillä. Pitää avata suu ja ottaa kantaa ja viestiä ytimekkäästi.
Veera-hanke
Rusetti ry sai STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) kolmevuotisen hankerahoituksen. Veera-hankkeen motto on ”vertaistuesta voimaantumiseen vammaisena naisena.” Hankkeen työntekijöinä toimivat projektipäällikkö Anni Täckman ja projektisuunnittelija Jaana Tiiri. Veera-hankkeen painopisteet ja osa-alueet ovat ihmisen elämän kaaren mukaisesti tytöt ja nuoret, äidit ja äidiksi haluavat sekä ikääntyneet. Hankkeen neljäntenä osa-alueena on johtajuus. Tytöille ja nuorille toteutettiin verkkokurssi Oma ääni 13.-15.11.2020.
Pihnala toimii hankkeen esinaisena.
-Veera-hanke haluaa olla toteuttamassa yhdistyksen strategiasta nousevaa ajatusta. Haluamme voimaannuttaa vammaisia tyttöjä ja naisia. – Tässä on tärkeätä ajatus ja toimintamalli vertaistuesta voimaantumiseen.
Hyvinvointikiertueet ja muu toiminta
Jo ennen Veera-hanketta yhdistys järjesti hyvinvointikiertueita eri puolilla maata. Kun Pihnala miettii Veera-hankkeen ja koko yhdistyksen merkitystä ja tarkoitusta, hän näkee tärkeänä asiana vammaisten tyttöjen ja nuorten naisten itsetunnon tukemisen ja varmistamisen. Sen lisäksi tärkeää on äidiksi haluavien naisten tukeminen. Se edellyttää myös yhteydenpitoa ja informaatioin jakamista äitiysterveyshuollon viranomaisille.
– Tärkeää on myös koko naisen elämänkaari. Emme saa unohtaa ikääntyviä naisia.
Pihnala puhuu mielellään johtajuudesta, joka liittyy ihmisen omaan elämään, vapaaehtoistyöhön yhdistyksissä tai työelämässä. Yhdistys on jo pitänyt muutamia ”Löydä itsesi liiderinä” -kursseja eli johtajuuskursseja. Pihnala näkee, että myös vammaisen naisen on tärkeää olla mukana yhteiskunnan toiminnassa myös johtotasolla.
Korona-aika ja etätapaamiset
Korona-aikana Marja Pihnala on soittanut kaikille yhdistyksen jäsenille ja kysellyt kuulumiset ja toiveita. Yhdistyksellä on ollut useita etätapaamisia. Niissä on ollut tuolijumppaohjausta ja kirjailijatapaamisia. Lokakuussa toteutettiin etänä kirjallisuusterapiamenetelmällä ”Tyytyväisyystaidot” -päivä kahdeksalle jäsenelle.
Kirjoittaja on Rusetti ry:n hallituksen jäsen ja helsinkiläinen toimittaja