Teksti: Tuula Paasivirta
Didrichsenin Taidemuseossa on avoinna Suomessa harvinainen ja laajin täällä koskaan nähtävänä ollut Vincent van Goghin näyttely. Tie taiteilijaksi -näyttely kuvaan hänen taiteensa alkuaikoja.
Näyttely huipentaa Didrichsenin taidemuseon 55-vuotisjuhlavuoden. Se on avoinna 31.1.2021 asti.
Näyttelyn ytimen muodostaa valikoima Vincent van Goghin (1853-1890) uran alkuvaiheen piirustuksia (39 kpl), jotka on lainattu hollantilaisesta Kröller-Müller-museosta. Siellä on toiseksi suurin van Gogh kokoelma. Suurin kokoelma van Goghin töitä on Amsterdamin Van Gogh -museossa, jonka pysyvässä näyttelyssä on yli 200 maalausta ja 500 piirrosta.
Näyttelyssä nähtävät kaksi öljyvärityötä muistuttavat taiteilijan taiteellisen huipun ilmaisuvoimasta. Näyttelyssä nähdään Suomen ainoa van Gogh -teos (Ateneumin taidemuseossa ). Se on Katu, Auvers-sur-Oise vuodelta 1890. Näyttelyssä nähdään myös Kröller-Müllerin kokoelman Omakuva vuodelta 1887. Hän teki elämänsä aikana 40 omakuvaa.
Taiteilijan elämävaiheita
Vincent van Gogh syntyi 1853 protestanttiseen pappisperheeseen Hollannissa. Hän oli kuusilapsen perheen esikoinen. Vincent kokeili monia ammatteja, mutta päätti ryhtyä taiteilijaksi 27 -vuotiaana. Ennen varhaista kuolemaansa hän asui Pariisissa, jossa tuohon aikaan, 1800 -luvun lopussa oli iso ja kuuluisa taiteilijayhteisö. Van Gogh kärsi mielenterveysongelmista ja hänen elämänsä päätyi itsemurhaan 1890.
Piirtäjän kutsumus
Tuleva taiteilija etsi pitkään elämälleen suuntaa epäonnistuttuaan ensin taidekauppiaana, opiskelijana ja saarnamiehenä. Taiteen tekeminen näyttäytyi uskonnolliselle miehelle mahdollisuutena palvella Jumalaa. Kotoa ja ammatista saatu kiinnostus taiteeseen muuttui kaiken muun sivuttavaksi palavaksi kutsumukseksi. Kesällä 1880 kypsynyt päätös aloitti kymmenvuotiseksi jääneen taiteilijan uran.
Van Goghilta puuttui perinteinen taidemaalarin koulutus kisällivuosineen ja akatemiaopintoineen. Hän aloitti luonteensa mukaisesti kiivaasti ja määrätietoisesti harjoittelemaan ensin piirtämistä, myöhemmin maalaamista, apunaan piirustuskurssikirjat harjoituksineen.
Aloittamansa Brysselin taideakatemian kipsimallien piirustuskurssin hän luonteelleen tyypillisesti keskeytti melko pian. Van Gogh kaipasi kuitenkin opetusta ja ohjeita kehittyäkseen. Hän vierasti taideoppilaitoksia, mutta oli palavan vakuuttunut kutsumuksestaan – aina epätavallisiin ratkaisuihin tai riitaantumisiin asti. Elävän mallin piirtäminen oli van Goghille ominaisin tapa opetella ihmiskuvausta.
Hänelle piirtäminen oli kaiken kuvantekemisen perusta, ja maalaaminen oli mahdollista vasta suvereenin piirustustaidon kautta. Ajatus ei ollut ristiriidassa ajan taideopetuksen käsitysten kanssa. Taiteilija, irrallinen ja vähävarainen, kokeili jatkuvasti erilaisia kuvantekemisen menetelmiä niitä epätavanomaisesti yhdistellen: hän piirsi litografialiidulla paperille, jatkoi vesivärillä ja painomusteella ja poisti väriä välillä paperin melkein puhki raaputtaen. Näin syntyneitä teoksia van Gogh kutsui piirustuksiksi.
Näyttely kuvittaa van Goghin elämää
Hän joutui etsimään jatkuvasti edullisia malleja, joten kuva-aiheiksi tulivat luontevasti lähiympäristön näkymät ja arkiset askareet. Henkilötutkielmat ja muotokuvat kuvaavat maatyöläisiä ja taiteilijan lähipiiriin kuuluneita henkilöitä. Asuinpaikkaansa alati vaihtanut van Gogh on näyttelyn teoksissa tulkinnut elinpiiriään ja näkymiä Hollannissa ja Ranskassa. Paperille ovat piirtyneet näkymät taiteilijan vaihtuvista asuinkaupungeista Ettenistä, Haagista, Nuenenista ja Pariisista.
Keskeiset aiheet ja tyyli
Van Gogh:lle keskeisiä aiheita ovat maalaisväestön ja maatyön kuvaus, hollantilainen maisema maaseutu- ja kaupunkinäkymineen sekä henkilötutkielmat. Tässä Helsingin näyttelyssä nähtävät kaksi öljyvärityötä muistuttavat Van Goghin taiteellisen huipun ilmaisuvoimasta. Hänen muutettua 1886 Ranskaan tyyli muuttui valoisammaksi kuin mitä aiemmat teokset olivat olleet.
Tätä alankomaalaista taiteilijaa luonnehditaan ammattilaispiireissä postimpressionistiseksi taidemaalariksi. Vaikka hänen maalauksensa eivät saaneet aikanaan suosiota, hänen kuolemansa jälkeen häntä on pidetty yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista kuvataiteilijoista. Hänen teoksillaan oli suuri vaikutus ekspressionismin ja fauvismin syntyyn, kuten myös merkittävään osaan muusta 1900-luvun taiteesta. Hänen teoksistaan on maksettu ennätyssummia, ja myös hänen töidensä näyttelyt ovat hyvin suosittuja.
Van Goghin maalaustyylin tunnusomaisia elementtejä ovat huomion kiinnittävät värit, voimakas siveltimenkäyttö ja ääriviivoin rajatut muodot. Van Gogh teki lähes 900 maalausta ja 1 100 piirustusta kymmenvuotisen taiteilijanuransa aikana.
Kysytty taiteilija
Kansainvälisellä taidenäyttelykentällä van Gogh kuuluu ehdottomasti halutuimpiin taiteilijoihin. Hänen teoksiaan on nähty varsin harvoin Suomessa. ”Olemme tehneet näyttelyn eteen töitä usean vuoden ajan ja odotamme sen avautumista nyt innolla”, kertoi huhtikuussa 2020 museon johtoon siirtynyt Maria Didrichsen. Syyskuun 2020 alun Kauppalehti otsikoi näyttelystä kertovan juttunsa: ”Tämä näyttely on hitti”.
Herkkiä töitä poikkeusaikana
”Herkkien ja hauraiden piirustusten saaminen näyttelyyn on erityisen hienoa, sillä ne vaativat pitkiä säilytysaikoja pimeässä eikä niitä siksi lainata usein”. Vallitseva poikkeustilanne asettaa omat haasteensa näyttelylle. ”Toivomme, että kaikki halukkaat pääsisivät rajoitustoimista huolimatta näkemään harvoin Suomessa esillä olevia teoksia”, Maria Didrichsen jatkaa.
Museossa huolehditaan järjestelyistä, jotta vierailu olisi kävijöille turvallinen ja kaikin puolin miellyttävä kokemus.
Didrichsenin taidemuseo
Museo avoinna: ti 10–18 / ke–to 10–20 / pe–su 10–18
Kuusilahdenkuja 1 Helsinki