Teksti: Tanja Rantalainen
”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan kylässä” – ensimmäinen Laurin kirja -palkinto jaettiin Oodissa.
Keskustakirjasto Oodi läikehti lokakuun auringossa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2020 kun näkövammaisjärjestöt jakoivat ensimmäisen Laurin kirja -palkinnon parhaalle äänikirjalle.
Palkinnon ovat perustaneet Näkövammaisten Kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten liitto. Palkintolautakunta koostuu järjestöjen edustajista – ja samalla kirjallisuudenharrastajista, joiden intohimo äänikirjaa kohtaan on todellinen. Ensimmäisen Laurin kirja -palkinnon palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Eija-Liisa Markkula ja sen muut jäsenet olivat Timo Kuoppala, Timo Matsinen, Ronja Pahaoja ja Gyöngyi Pere-Antikainen.
Palkinnon nimi juontaa Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä, koska ”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan kylässä”. Kilpailuun osallistui 100 äänikirjaa eri kustantamoista. Kahdeksan jouduttiin sulkemaan pois kilpailusta ja näin 92 jäi palkintolautakunnan arvioitavaksi. Puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula kertoi, että työtä ei jaettu, vaan kaikki palkintolautakunnan jäsenet tutustuivat voittajaehdokkaisiin.
– Meillä oli pari kokousta, joissa oli sihteeri paikalla ja monta iltapalaveria. Palkintolautakunnasta muodostui iltakeskusteluissa kaveriporukka. Tunnelma oli rento ja rehti. Kaikki uskalsivat sanoa aidon mielipiteensä ja jopa väittelyihin antauduttiin, Eija-Liisa Markkula kertoo.
Kun palkintolautakunta alkoi pudottaa pelistä kilpailuun osallistuneita teoksia, se oli 20:een asti helppoa. Seitsemän parasta oli jo vaikea valita ja kärkiviisikosta keskusteltiin pitkään. Viiden kärkeen ylsivät Riikka Alaharjan En Saab, JP Koskisen Tulisiipi, Tiina Raevaaran Kaksoiskierre, Johanna Sinisalon Vieraat ja Suvi Vaarlan Westend.
Helena Taskila panhuiluineen ja harmonikkataituri Joose Ojala avasivat palkintojenjakotilaisuuden Vladimir Cosman Le Dîner de Cons -sävelmällä, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa Pölvästien päivällistä.
Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen korosti alkusanoissaan, että äänikirja on Suomessa noussut suureen suosioon kehittyneiden jakelutekniikoiden ja kuuntelulaitteiden sekä kustantamojen panostuksen ansiosta. Hän painotti, että äänikirjojen historia liittyy kiinteästi näkövammaisten historiaan. Äänikirjoja alettiin Suomessa tuottaa näkövammaisille jo 1950-luvulla.
Kokonaisuus palkittiin
Palkintolautakunta haki voittajasta hyvää kokonaisuutta, jossa lukija tuo kirjalliselle teokselle lisäarvoa. Liken kustantama ja Krista Putkonen-Örnin lukema Tiina Raevaaran Kaksoiskierre löi lopulta laudalta muut ehdokkaat.
– Kirjan genre on kauhu. Kerronta etenee rauhallista tahtia, lähes raportoivasti, ikään kuin kirjailija olisi halunnut taata, että viesti varmasti menee perille, Eija-Liisa Markkula kuvasi.
Kirjailija Tiina Raevaara kiitti Laurin kirja -palkinnon perustajia siitä, että äänikirja hahmotetaan kokonaisuutena. Kuuntelijan kokemus ei muodostu pelkästi tekstistä, eikä liioin pelkästä luennasta.
– Kirjoittaja tekee työtään yksin kirjan tässä tapauksessa kauheisiin tunnelmiin uponneena ja yleisö on kaukana. Tuntuu hienolta kuulla, miten yleisö on ollut läsnä ja kokenut ne tunnelmat, jotka olen tarkoittanut koettaviksi, hän iloitsi.
Krista Putkonen-Örn kertoi kiitossanoissaan, että hänen työnsä lähtökohta lukijana on ottaa kirja sellaisena kuin se on eikä yrittää vääntää sitä uuteen muotoon. Lukija ja kirjailija kiittivät toisiaan hyvästä yhteistyöstä, jonka lopputulos oli ensimmäisen Laurin kirja -palkinnon voittaja, laadukas äänikirja.
– Lukija mukautui luonnollisella tavalla kirjailijan hyytävän yksinkertaiseen menoon. Kristan ääni on paikoin jääkylmä. Hän elävöittää tekstiä hyvin vähäeleisesti, palkintolautakunnan puheenjohtaja valotti perusteluja.
Kustantamon puolesta kiitossanat lausui Otavan liiketoimintapällikkö Noora Al-Ani. Hän korosti, että on kunnia julkaista upeaa kirjallisuutta, josta äänikirjan kuluttajat pääsevät nauttimaan.
– Sanomattakin on selvää, että kirjallisuuden merkitys näkövammaiselle on erityinen. Näkövammaiset ovat eniten lukeva kansanosa ehkä siksi, että kirjallisuus on myös meidän teatterimme, elokuvamme, oopperamme, kuvataiteemme, Eija-Liisa Markkula muistutti Oodissa.
Helena Taskilan panhuilu ja Joose Ojalan harmonikka loihtivat tilaisuudelle sen ansaitseman päätöksen Aapo Similän sävellyksellä Laulu oravasta.