Joel

Debre Birhanin tiellä, pääkirjoitus

Teksti: Eija-Liisa Markkula Yllättäen minut pyydettiin mukaan matkalle Näkövammaisten liiton nelihenkiseen ryhmään Etiopiassa tehtävän kehittämishankkeen merkeissä. Yhteistyötä tehdään sikäläisen Help for People with Disabilities Organisation -nimisen järjestön kanssa (HPDO). Työn varsinainen kohde sijaitsee 130 kilometrin päässä Addis Abebasta pohjoiseen Debre Birhan -nimisessä Lahden kokoisessa kaupungissa. Kyseessä on kuntoutuskeskus, jonne näkövammaiset tulevat saamaan apua, neuvontaa ja Debre Birhanin tiellä, pääkirjoitus

KAJASTUS 1 2019

Pääkirjoitus – Eija-Liisa Markkula Päätoimittaja on käynyt tutustumassa Oodiin, Helsingin uuteen kirjastoon, jossa on sisällä aitoja puita. Jutusta saa hyvän käsityksen mm. Kirjataivaasta ja Omistuskirjoituksesta. Kirjailijavieraana Antti Heikkinen – Gyöngyi Pere-Antikainen Kirjailija, toimittaja, standup-koomikko ja näyttelijä Antti Heikkinen kertoi kirjailijavierailullaan, että hänellä on tekeillä kolme elämäkertaa, joiden jälkeen hän aikoo pitää lomaa. Sananvaraista – Näkövammaisteatterin KAJASTUS 1 2019

MAURI JA MUSTIS 1 2019

Kuvailukäsikirjoitus: Sari Rajala ja Eija Paasu Mauri & Mustis 1 / 2019 Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Kaikkien kuvien taustana ovat hennon vihreät seinät. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä MAURI JA MUSTIS 1 2019

HANSKIN SANAVISA

Hannes Tiira Mennään täydennystehtävän merkeissä. Korvaamalla tähdet kirjaimilla saat hakemani sanat, nimet ja ilmaisut. Kaikki liittyy kulttuuriin. 1. S**r* I**usi***i: Waltarin läpimurto 2. P**naj***en p**im*np**** Gallén-Kallelan erämaataidetta 3. H**ja*t*s Helismaan suvi-idylli 4. T**n* Ä**** Johanneksen kirkon urkuri 5. R**m* ja R**l* P**ti*ä suunnittelivat Mäntyniemen 6. P**e* P**l R*b*** ihaili rehevyyttä 7. M**ro**l*t*n-o**pe** ”Ison omenan” musiikkitalo HANSKIN SANAVISA

PISTEITÄ: TIETO ON NYT ÄLYKÄSTÄ KULUTUSTA

Teksti: Jouko Lehtonen Helsingin uusi kirjasto on nimeltään Oodi. Se on suunniteltu nykytekniikan mukaan. Mallia on otettu Tanskasta. Robottikädet poimivat varatut kirjat varaston hihnalta ja ”älykäs kellutus” tuo kirjat lokeroihin, joista asiakas noutaa ne. Myös kaikki palautetut kirjat kulkevat itsestään liikkuvilla ”vihivaunuilla” yläkerran lainaussaliin. Salin nimi on komeasti Kirjataivas. Oodin sijainti Eduskuntataloa vastapäätä kutsuu kirjastoa PISTEITÄ: TIETO ON NYT ÄLYKÄSTÄ KULUTUSTA

HELMIKKO: FINGERSTYLE-KITAROINTI SYTYTTI TALVIPAKKASELLA

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Meidän kulmilla on talven mittaan tarjottu kulttuuria ihan hengästyksiin asti. Joulun alla laulettiin tietenkin ne kauneimmat, mutta myös kansalaisopiston lausujien runsassäkeinen runoilta sykähdytti. Hieno oli kolmen paikallisen taiteilijan esittämä Suden morsiankin, Aino Kallaksen romaanista näyttämölle sovittanut paikallinen teatterimies. Semmoinen lämmittää aina tämmöisen vanhan kulttuurijyrän sydäntä. Tämän vuoden puolella naapurikunnassa Rautalammilla lukiolaiset taituroivat HELMIKKO: FINGERSTYLE-KITAROINTI SYTYTTI TALVIPAKKASELLA

OPASKOIRA PEKKO: PROXIMA 8 JA RUOKAHISSI

Teksti: Marianne Tenhami Emäntäni ja minun elämään on mahtunut viime aikoina paljon kulttuurielämyksiä. Ennen joulua olimme katsomassa Teatteri Tuiken aistikauhuesitystä Proxima 8, kävimme naapurikaupunkimme itsenäisyyspäiväkonsertissa ja opastin emäntäni kotikirkkoomme laulamaan Kauneimpia joululauluja. Tammikuussa oli Vuorossa Harold Pinterin Ruokahissi, jota kävimme katsomassa Korjaamolla. Ennen Proxima 8:aan menemistämme emäntäni sähköpostaili vilkkaasti Teatteri tuikelaisten kanssa opaskoiran mukaan tulemisesta. OPASKOIRA PEKKO: PROXIMA 8 JA RUOKAHISSI

VINOKAS: VINOKAS NÄKEE JÄLLEEN

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas heräsi yöuniltaan ja avasi silmänsä. Hän pelkäsi tulleensa hulluksi tai kuolleensa. Hän nimittäin näki. Seinällä riippui kehystetty Elviksen juliste. Vinokas soitti sosiaalitoimistoon. –Voinko käyttää avustajan matka-avustuksen itse? – Miksi? virkailija kysyi. – Lähtisin Gracelandiin. – Etkö tarvitse avustajaa? – Minä näen! – Kiitos tiedosta. Et saa enää avustuksia, virkailija VINOKAS: VINOKAS NÄKEE JÄLLEEN

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Teksti: Tanja Rantalainen Suomen elokuvasäätiön ansiosta vuosi 2019 merkitään kuvailutulkkaushistoriaan kirkkaalla tähdellä. Kuluvan vuoden alusta kuvailutulkkaus ja heikkokuuloisille tarkoitettu tekstitys on pakollinen pitkille teatterilevitykseen tuleville kotimaisille elokuville, jotka saavat elokuvasäätiön markkinointi- ja levitystukea. Käytännössä se tarkoittaa kuvailutulkattujen elokuvien määrän huomattavaa kasvua sitten, kun vuonna 2019 tuotannossa olleet elokuvat saavat ensi-iltansa. Kuvailutulkkaus on kuunneltavissa maksuttoman MovieReading KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

HEIJASTUKSIA: HILJAISUUDEN KUTSU

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Jos olisin aivojen muovautumiskykyä tutkimaan erikoistunut tiedemies, eräs mielenkiintoinen kohde saattaisi olla tutkia sokeiden henkilöiden aivojen kykyä mukauttaa muita aisteja korvaamaan puuttuvaa näköä. Yleisesti ottaen tiedetään, että kuulo-, tunto- ja jopa hajuaisti saattavat virittäytyä tavallista herkemmiksi ottamaan vastaan virikkeitä, lisäksi sisäkorvassa ilmeisesti tasapainoelin kehittää esineitä kaiun avulla ”kuulevan” tietyn kuudennen aistin herkkyyttä. HEIJASTUKSIA: HILJAISUUDEN KUTSU

TERVEISIÄ SAKSASTA 4: MIELI TEKEE, KIELI MENEE

Teksti: Jonna Mononen Huom! Kirjoittaja ei vastaa murisevan mahan aiheuttamasta harmista! Jääkaapissa on maanantaiaamuna pelkkää valoa. Niinpä sujautan opashauvavaari Iken valjaisiin ja lähden täydentämään ruokavarastoja. Ensimmäiseksi poikkeamme leipomoon, jonka tuoksut saavat pisaroita suupieliin, myös Iken emännälle. ”Mitäs sämpylöitä teillä tänään on?” kysyn huomenet huikattuani. Tuttu myyjä kertoo heti, että unikonsiemensämpylöitä on vielä kaksi jäljellä. Kyllä, TERVEISIÄ SAKSASTA 4: MIELI TEKEE, KIELI MENEE

KOLUMNI: HUMANISMI ELÄÄ

Teksti: Aila Malkki Kuka enää nykyään puolustaa humanismia ja sen kannattamia arvoja? Humanismin nousu ja lasku aatevirtauksena liittyy yleiseen aatteiden syntyyn ja tuhoon historian kiertokulussa. Aivan kuten antiikin Rooma kukoisti Euroopassa yhteensä yli tuhat vuotta ajanlaskumme molemmin puolin, samoin humanismi valloitti tiedemaailmaa kieli- ja historiatieteiden kautta ensi kerran antiikin ajalla. Merkittävintä humanististen tieteiden kannalta lienee KOLUMNI: HUMANISMI ELÄÄ

SAKSANHIRVI JA MUITA KUVAILUTULKKAUKSIA

Teksti: Rauni Laihonen Kuvailutulkkauksella on tarkoitus kertoa näkövammaisille taideteoksista, joita he eivät itse kykene näkemään. Kun kuvailutulkki kertoo tarkasti taulusta, sen rakenteesta, miten taiteilija on sen tehnyt, näkövammainen pystyy itse luomaan tunnelman ja saa oman kuvan mielensä maisemaan. Taiteen nauttimisessa omalla elämyksellä on suuri merkitys. Kuvailutulkkaus rikastaa mielikuvitusta. Näin taiteesta jokainen pystyy nauttimaan enemmän. Kun SAKSANHIRVI JA MUITA KUVAILUTULKKAUKSIA

RAUNI WESTERHOLMIA MUISTELLEN

Teksti: Satu Linna Monet Kajastuksen lukijat muistavat Rauni Westerholmin, os. Sarkkisen, (1931 -2014). Hän oli lahjakas ja monipuolinen sokea muusikko, joka usein säesti yksinlaulajia ja erilaisia esiintyjäryhmiä sekä toimi muutaman lauluryhmän vetäjänä. Minäkin pääsin laulamaan Raunin säestyksellä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n järjestämässä Georg Malmsten -tapahtumassa vuonna 2002. Uransa huippukaudella 60-luvulla Rauni Westerholm perusti ystäviensä RAUNI WESTERHOLMIA MUISTELLEN

OPAS KÖYHYYTTÄ KOKENEILLE

Teksti: Tuula Paasivirta Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Finin) tuottama Köyhä mediassa -opas köyhyyttä kokeneelle antaa köyhille tietoa, vinkkejä ja tukea mediassa esiintymiseen. Se julkaistiin EAPN-Finin Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuudessa Helsingissä 26. marraskuuta 2018. Kyseinen tunnustus jaettiin viime vuonna kolmatta kertaa. Taustana on Euroopan köyhyysverkostoissa vuosia sitten virinnyt toiminta, OPAS KÖYHYYTTÄ KOKENEILLE

MUSIIKKI: VANHAT TANGOT, UUDET KUJEET

Teksti: Helena Taskila Trio Kaiunsäde on akustinen harmonikan, panhuilun ja pianon muodostama kokoonpano, jossa soittavat minun lisäkseni Joose Ojala ja Tuukka Ojala. Alunperin perustimme yhtyeen, koska halusimme soittaa Ennio Morriconen elokuvasävelmiä omina sovituksinamme. Kun tämä konsepti sai hyvän vastaanoton yleisöltä, ja soittaminen yhdessä oli muutenkin hauskaa, aloimme suunnitella uutta projektia. Syntyi idea tangokonsertista, jossa soitettaisiin MUSIIKKI: VANHAT TANGOT, UUDET KUJEET

KOIJÄRVI 40 VUOTTA!

Teksti: Pasi Päivinen Koijärven tapahtumista tulee kuluneeksi 40 vuotta. Vuotoksen allassuunnitelmat, Kemijoen säännöstely ja ydinvoimalahankkeet saivat aikaan kiivasta julkista keskustelua 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa luonnonsuojelijoiden keskuudessa, mutta vasta Koijärven tapaus synnytti ympäristönsuojeluliikkeen. Tavoitteena oli estää merkittävänä lintualueena pidetyn Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivattaminen. Se kokosi hajanaiset ja pienissä piireissä toimineet luonnonsuojelijat kansanliikkeeksi, jonka vaikutukset muuttivat sekä KOIJÄRVI 40 VUOTTA!

LUKIJAN AARREARKUSTA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät Kajastuksen lukijat! Luen aina uteliaana Helsingin Sanomista viikoittaisia listauksia Helmetin, eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmista teoksista. Ajattelimme laatia listan myös Kajastukseen – tosin erilaisen listan. Haluamme osallistaa tähän teidätkin, arvoisat lukijamme! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, erityisen viisas tai viihdyttävä romaani, säväyttävä elämäkerta… LUKIJAN AARREARKUSTA

TARJOAN TOPELIUKSELLE

Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaisten Kulttuuripalvelun keramiikkaryhmäläiset vetäjineen halusivat tarjota Zachris Topeliukselle monenlaista tämän syntymäpäivänä. Tarjoan Topeliukselle -näyttely oli esillä Töölön kirjastossa tammikuussa. Se koostui Näkövammaisten Kulttuuripalvelun 16 keramiikkaryhmäläisen töistä yhteisenä nimittäjänään, mitä kukin halusi tarjota Zachris (Sakari) Topeliukselle. Vietettiinhän Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa viime vuonna Topeliuksen juhlavuotta, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 200 vuotta. Näyttelyn teosesittely päätettiin TARJOAN TOPELIUKSELLE

MUSIIKKI: REISSUMIES LÄNNEN MAILLA

Teksti: Tuukka Ojala Countrymusiikki ei ole Suomessa tuntematon käsite. Ei se ole valtavirtaakaan, mutta meikäläiseen iskelmään se on jättänyt tunnistettavan leimansa. Miten tähän sitten on oikein tultu? 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla countrymusiikista tiedettiin meillä tuskin mitään. ”Villin lännen” aiheita oltiin iskelmissä toki käsitelty, mutta ne olivat kaukaista eksotiikkaa kuten vaikkapa Aasia ja Havaiji. Ensimmäisen kerran countrymusiikkia MUSIIKKI: REISSUMIES LÄNNEN MAILLA

MATKUSTAN YMPÄRI EUROOPPAA…

Teksti: Heidi Ikäheimonen …laukussa ei kuitenkaan ole pelkkää leipää ja piimää vaan, kuten vanhassa laulussa. Lehden ilmestyessä tiedämme jo Daruden edustuskappaleen nimenkin, mikä sai minut heittäytymään muistelemaan menneitä kisaretkiä ympäri Eurooppaa. Niitä on ennen kevään Tel Avivin matkaa kertynyt jo täysi tusina. Monenlaista on mahtunut matkan varrelle. Teksti: Heidi Ikäheimonen Unohtumattomin varmaan on se hetki, MATKUSTAN YMPÄRI EUROOPPAA…

MINIROSKIS-TYÖPAJASSA

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Miniroskis on Roska päivässä -liikkeessä syntynyt oman suun roskia ennaltaehkäisevä keksintö. Pidän työpajoja kirjastoissa, asukastaloissa, kulttuuritaloissa, kirkoissa ja kouluissa. Paikalle tulee eri ikäisiä ihmisiä. Monet haluavat tehdä tupakoivalle sukulaiselleen tai kaverilleen miniroskiksen. Ilahduttavasti myös jotkut tupakoivat itse tulevat. Lapset ja nuoret tekevät purkka- ja karkkiroskiksia. Viimeksi työpaja oli Kallion kirjastossa Helsingissä. Työpaja MINIROSKIS-TYÖPAJASSA

JA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS

Teksti: Jera Hänninen Sofi Oksasen kulttiteoksen Baby Janen filmatisointi liikuttaa ja saa muistelemaan menneitä En ole mediatutkija, mutta väitän, että elokuva on tehnyt vaikutuksen, jos se saa katsojan puhumaan itsestään. ”Muutin Helsinkiin vuonna 1983 ja kävin melkein ainoastaan homoloissa, tiedäthän, Gay Gambrinissa, Kultaisessa härässä, Vanhan kellarissa ja Ravintola Kaisaniemen gay-illoissa, kun niissä ei kysytty alaikäiseltä JA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS

SYKSYN PIMEILLÄ SYKÄHDYTTI LIKSOM

Teksti: Markus Jalonen Lokakuun lopussa 2018 kirjailijavierailussa Iiriksessä kuultiin 1958 syntynyttä Rosa Liksomia. Tällä kirjailijanimellä esiintyvä Anni Ylävaara on kotoisin Ylitorniosta ja asuu nykyisin Helsingissä. Hänen kirjansa kattavat pitkän ajanjakson vuodesta 1985 vuoteen 2017, eli vuosisadan kolmanneksen, jona Suomi on kokenut suuria muutoksia. Hän on myös kuvataiteilija ja julkaissut silläkin alalla mielenkiintoisia produktioita liittyen muun SYKSYN PIMEILLÄ SYKÄHDYTTI LIKSOM

YRITTÄJYYTTÄ KERRAKSEEN!

Teksti: Eija-Liisa Markkula Asetuttuani tavaroineni oman joulumyyjäispöytäni ääreen Iiriskeskuksessa kiinnostuin heti viereisen pöydän pitäjistä. Siinä oli kaksi aivan tuntematonta iältään lukiolaispojilta vaikuttavaa nuorta, jotka hyväntuulisesti juttelivat sekä keskenään että asiakkaidensa kanssa. Pöydällä oli koreja, tarjottimia, harjoja ja aivan ihania leikkuulautoja, siis perinteisiä näkövammaisten käsitöitä! Aikamoinen ristiriita, ajattelin – pojat ja tavarat – varmaan myyvät isoisänsä YRITTÄJYYTTÄ KERRAKSEEN!

TERVETULOA – SANANVARAISTA

TERVETULOA – SANANVARAISTA NÄKÖVAMMAISTEATTERIN ENSI-ILTA 24.4. Teksti: Kasper Oja Näkövammaisteatterissa työstetään tällä hetkellä dokuteatteria sanoinkuvaamattomista, mystisistä kokemuksista. Pohjana näytelmälle on ohjaaja Anu Aaltosen aikoinaan keräämät kirjeet. Näissä kirjeissä ihmiset kertovat omista mystisistä kokemuksistaan, joita ei usein voi kunnolla pukea sanoiksi. Näitä sanoinkuvaamattomia kokemuksia käsitellään eri näkökulmista. Kysymyksinä on, mitä oikeastaan ovat nämä mystiset kokemukset, miten TERVETULOA – SANANVARAISTA

”OMA SAUNDI MILLÄ EROTTUA”

Antti Heikkinen Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana. Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Kun karhu menee talviunille, se kasvattaa peräsuoleensa solutapin ja keväällä herättyään se pullauttaa sen ulos.” Vieraskielisenä joudun pohtimaan, mahtaako sana ”pihkatappi” kuulua yleissivistykseen – itse opin sen merkityksen vasta tutustuttuani Antti Heikkisen romaaniin. Pihkatappi on sanana kutkuttavan erikoinen, sellaisen olemassaolokin saattaa olla pelkkä urbaani legenda ja kun kirjailijan ”OMA SAUNDI MILLÄ EROTTUA”

PUUT PARASTA OODISSA

Teksti: Eija-Liisa Markkula Viime Kajastuksessa kirjoitin Celia-kirjastosta, josta kirjat lainataan tilaamalla. Oodin kohdalla kirjastokäsite on laajennettu uusiin päinvastaisiin ulottuvuuksiin nimenomaan asiakkaiden paikalle houkuttelemiseksi. Arkkitehtitoimisto ALA:n ideoinnin mukaisesti on aikaansaatu moderni ”lainauslaitos” – yhteisöllistä tekemistä, omien taitojen kohentamista ja kulttuurin harrastamista korostava konsepti, jossa kirjojen lainaaminen ei välttämättä ole pääasia. Oodi onkin nidemäärältään vasta kuudenneksi suurin PUUT PARASTA OODISSA

SUOMEN SOKEAT RY : KIRJOITUSKILPAILUN PARHAAT

VOITTAJA Nimimerkki Turrikaani Satu Oksanen VALOISIA PÄRSKEITÄ Tiedän, miten mykistetään radiojuontaja suorassa lähetyksessä. Helposti. Kerrotaan kursailematta, ettei sokea näe pimeää vaan valoa. Monet näkevät värejäkin. Siirrymme äkkiä mainoksiin ja musiikkiin. Niin tekevät henkisesti monet kohdatessaan sokean, tai ainakin niin he mieluiten tekisivät. Niin tein minäkin silloin, kun vielä näin. Kunnon suomalaisena en kuitenkaan ajatellut, että SUOMEN SOKEAT RY : KIRJOITUSKILPAILUN PARHAAT

MAURI JA MUSTIS 4 2018

Laatinut Timo Kokkila Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Kaikkien kuvien taustana ovat hennon vihreät seinät. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä MAURI JA MUSTIS 4 2018