Teksti: Rauni Laihonen
Kuvailutulkkauksella on tarkoitus kertoa näkövammaisille taideteoksista, joita he eivät itse kykene näkemään. Kun kuvailutulkki kertoo tarkasti taulusta, sen rakenteesta, miten taiteilija on sen tehnyt, näkövammainen pystyy itse luomaan tunnelman ja saa oman kuvan mielensä maisemaan. Taiteen nauttimisessa omalla elämyksellä on suuri merkitys. Kuvailutulkkaus rikastaa mielikuvitusta. Näin taiteesta jokainen pystyy nauttimaan enemmän.
Kun Piia Rossi kertoi taiteilija Sari Lindforsin Saksanhirvi-taulusta, sain siitä ensin kuvan vain sinisen eri värejä ja mustia pisteitä ja viivoja. Vähitellen kuvailutulkkauksen edetessä teos alkoi saada muotoa ja tuli elävämmäksi.
Toinen teos, jonka Piia kuvaili, oli nimeltään Lennolla. Tästäkin teoksesta syntyi hieno ja elävä maisema sieluni silmiin. Näin jälkeen päin minulla on mielessäni kuva molemmista tauluista, joten voin muistella niitä myöhemminkin ja löytää niistä tunnelmaa ja rauhaa sekä iloa.
Saksanhirvi
Sinisen eri sävyt peittävät koko teoksen. Kuvailutulkkauksen perusteella sain käsityksen, että taulussa näkyy kolme elementtiä. Etualalla oleva saksanhirvi, joka on teoksen pääkohta, takana näkyvä luminen järvi ja metsä sekä oikeassa yläreunassa kasvava Iso koivu. Teos on yöllinen talvimaisema, jossa saksanhirvi seisoo jalat tanassa ja pää pystyssä lumisella mättäällä. Ympärillä sinertävässä lumessa valkoiset pystyviivat, heinänkorret antavat sen mielikuvan, että lunta on vain vähän.
Hirven korkeat sarvet yltävät teoksen keskikohtaan saakka. Ne ovat lähes yhtä korkeat kuin korkeus eläimen jaloista päälakeen. Sarviin, otsaan ja selkään lankeaa melko voimakas valo, joka muodostuu kuun luomasta valosta. Samoin kuu luo eläimen alle tumman sinisen varjon. Mielessäni valo ja varjo ohjaavat ajatukseni hirveen ja saavat aikaan voimakkaan tunnelman siitä, että se on elävä ja irti taustastaan.
Saksanhirvi seisoo teoksen etualalla peittäen siitä yli puolet. Tässä tulee sellainen mielikuva, että hirvi on astellut tähän kaikessa rauhassa hiljaisessa ympäristössä. Sen kirkas katse kohdistuu suoraan katsojaan, mutta se ei vaikuta yllättyneeltä.
Järven takana metsikössä kasvaa nuoria, oksakkaita koivuja. Ne ovat aivan valkoisia ja luovat maahan valkoisia varjoja. Nämä loihtivat mieleeni valoisuutta. Taulun oikealla puolella isohkon koivun oksilla lepää lumikerros, joka osittain muodostaa palleroita. Puu antaa suojaa ja herättää turvallisuutta. Kokonaisuudessaan teoksen tunnelma on rauhoittava ja tasapainoinen.
Turkki
Mustat, hyvin, hyvin pienet neulamaiset pisteet ja viivat muodostavat hirven turkin ja sarvet. Taiteilija on saanut turkin näyttämään pehmeältä ja sarvet luumaisilta ja kovilta. Otsalla olevat pienet, kaarevat viivat tekevät otsatukasta kiharamaisen. Sen kuono ja korvat on tehty yksityiskohtaisesti voimakkailla varjoilla luoden hyvin pehmeän, pullukan tuntuiset korvan reunat.
Taiteilija kertoi taustasta.
– Olin kiinnostunut eläinten turkeista ja halusin tehdä jonkin työn, jossa pääsisin kokeilemaan turkin näköisen pinnan tekemistä. Pidän saksanhirveä komeana eläimenä ja niin se valikoitui malliksi. Siinä on paljon käytetty viivoja ja tunteja, paljasti Sari.
Lennolla kuvailutulkattuna
Teoksen alareunan täyttää turkoosin keltainen vesi ja kellertävä hiekka. Oikealla ylhäällä kohoaa vuorijono. Vasemmalle yläreunaan on kuvattu taivas. Veden ja hiekan yhtymäkohdassa näkyy ikään kuin valkoista vaahtoa, joka mahdollisesti on syntynyt pienistä laineista. Veden pinta näyttää kuitenkin aika tyyneltä.
Aivan teoksen alareunassa hiekkaan mustalla, tarkalla kynällä tai piirtimellä tehdyt hiekanjyväset näkyvät hyvin, kun taas horisonttiin mentäessä yksityiskohdat poistuvat luoden syvyyttä teokseen. Mustat viivat kulkevat keltasävyisessä hiekassa katsojasta työn keskipistettä kohden. Siitä muodostuu tunne, että tuuli on ohjannut hiekkaa taulun alareunasta keskustaan päin. Tällä horisonttiin päin menevällä viivalla taiteilija johdattaa katsojan katsetta työn keskikohtaan, jossa lentää kymmenkunta kuumailmapalloa.
Suurimman pallon alta roikkuva kori osuu keskelle teosta. Tämä pystyraidoitettu pallo on erittäin voimakkaasti varjostettu, jotta siihen on saatu pyöreä muoto. Seuraava hieman pienempi, vaakaraidoitettu pallo leijuu kauempana. Ne pienenevät voimakkaasti ja etäisimmät näkyvät vain muutaman millin kokoisina mustina täplinä.
Hiekan jälkeen nousee erittäin korkea, voimakas, dramaattinen vuorijono, joka jatkuu oikeasta yläreunasta aivan teoksen keskipisteeseen saakka. Lähimmät vuoret näyttävät kivikkoisilta ja kauempana korkeilla, terävillä vuorilla on lunta. Vuoristo madaltuu teoksen keskikohtaan mentäessä. Kaukana vasemmalla horisontissa näkyy vuoria, jotka pienenevät vain sentin korkuisiksi.
Uhkaava pilvi
Teoksen tummalla taivaalla leijuu puhtaan valkoisia pilviä, jotka pienenevät kauemmaksi mentäessä. Pilvi roikkuu alhaalla ja näyttää erittäin tummalta ja uhkaavalta. Se on pikkuisen kumpuileva ja aaltoileva pinnaltaan. Se voisi olla paperitehtaan savuakin. Siinä on sellaista savun tuprutuksen tunnetta. Alhaalla roikkuva tumma pilvi tuntuu ahdistavalta, mutta se antaa mielenkiintoisen kontrastin tähän työhön, joka ensinäkemältä kuvailee huoletonta päivää ja leikkisää maisemaa. Tarkemmin työhön tutustuessa huomaa, että pilvi antaa oman tunnelmansa. Se luo jonkinlaista ristiriitaa teokseen.
Taiteilija kertoi Lennolla-teoksesta.
– Tämän teoksen viesti on se, että elämä ei aina ole kevyttä lentoa. Tummia pilviäkin tulee, mutta matka jatkuu silti.
Näyttely
Osallistuin Järvenpään uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa (JUST) tiloissa järjestettyyn kuvailutulkattuun näyttelyyn 5. joulukuuta 2018. Järvenpään Taideseuran jäsenen, taiteilija Sari Lindforsin taideteoksien kokoelmasta oli valittu kaksi grafiikkateosta, joita hankevastaava Piia Rossi kuvailutulkkasi.
Teoksista kirjoittaessani ja niitä pohtiessani on useasti tullut mieleen, että olisi mukava päästä uudelleen teosten äärelle ja kysellä tarkentavia kysymyksiä ja saada niihin vastauksia.
Kuvailutulkkauksesta
Kuvailutulkkauksia on erilaisia tyylejä.
– Kuvailutulkkauksen voi tehdä niin kuin minä teen sen nyt. Olen tutustunut teokseen aikaisemmin, luonut niistä itselleni rakenteen ja kokonaisuuden, mutta kuitenkin kertomalla käyn läpi teokset, kertoi Piia.
Kuvailutulkkausta voi tehdä myös niin, että tulkkaaja kirjoittaa käsikirjoituksen ja kuvailutilanteessa hän lukee sen paperilta.
Tekniikasta
Taidegrafiikan lähtökohtana on sen monistaminen, kun taas maalari maalaa suoraan kankaalle. Grafiikassa työ tehdään jollekin muulle pinnalle, josta se erilaisia teknisiä menetelmiä käyttäen siirretään useimmiten paperille.
Saksanhirveä kuvaavassa teoksessa on käytetty kolmea eri tekniikkaa. Kuivaneulatekniikka on tekniikka, jossa taiteilija konkreettisesti piirtää alumiini- muovi- tai kuparilevylle suoraan terävällä neulalla kaivertaen. Sen jälkeen hän levittää musteen levylle. Tämän jälkeen hän siirtää sen useimmiten painoprässiä käyttäen paperille.
Telatekniikassa kumisella tai kelatiinisella telalla levitetään koko levylle tasainen pintavärikerros.
Carborundumtekniikka tarkoittaa pintarakennetta, joka rakennetaan metallipölyä ja jonkinlaista liimaa tai sidonta-ainetta käyttäen. Kun se kuivuu, siihen voidaan levittää mustetta, joka painoprässin avulla siirretään paperille.
Grafiikan vedokset on useimmiten painettu paperille ja siksi ne kehystetään lasin alle, koska paperi ei kestä erityisen hyvin valoa eikä pölyä.
Saksanhirvi: valmistumisvuosi 2010, kehyskoko 65 cm x 45cm.
Lennolla: valmistumisvuosi 2013, se on tehty kuivaneula- ja quassitekniikoilla. Kehyskoko 41 cm x31cm. Molemmat on kehystetty noin 1,5 cm leveällä harjatulla alumiinilla.