Joel

Pisteitä – Jouko Lehtonen

ELÄMYKSIÄ JA SISÄISTÄ PALOA Tiedottamista ammatikseen seurannut Mikael Jungner väittää, että massamedia heikentää, pistemedia vahvistaa. Mitä hän tarkoittaa? ”Vain ketteryydellä pärjää”, hän kirjoittaa HS-teemalehdessä 4/14. Jokaisen oma kokemus on tärkeintä: oma näkemys, oma tieto, oma uteliaisuus. Kun jaamme kasvokkain tai netissä mitä itse olemme löytäneet, se on tärkeampää kuin massamedian luomat yleiskuvat ja valmiiksi paketoitu Pisteitä – Jouko Lehtonen

Opaskoira Pekko – Marianne Tenhami

TIE POIKKI Helmikuu on ollut emännälleni ja minulle kiireistä aikaa. Emännälläni on ollut kovin paljon töitä ja muita menoja ja niinpä olemme kiirehtineet paikasta toiseen kieli vyön alla. Niin jälleen yhtenä aamuna. Ennen töihin lähtöä teemme aina lenkin, mikä on reipas ja piristävä päivän aloitus. Lähdimme nytkin emäntäni käskystä tutulle Poliisienmajan lenkille, joka on minulle Opaskoira Pekko – Marianne Tenhami

Kulttuurin tuulahduksia – Tanja Rantalainen

KONTRAPUNKTI 40 VUOTTA Lämpimästi tervetuloa Kamarikuoro Kontrapunktin juhlakonserttiin 16.5.2015! 40 vuotta sitten musiikkileirillä Lomakoti Onnelassa virisi ajatus näkövammaisten sekakuorosta ja ajatus oli hyvä. Silloin vuonna 1975 sai alkunsa kuoro, joka nykyään tunnetaan nimellä Kamarikuoro Kontrapunkti. Kuoronjohtajan viitan on juuri sopivasti juhlavuoden alkaessa ottanut harteilleen kokenut, taitava ja idearikas Arto Joutsimäki. Kamarikuoro Kontrapunktin juhlakonsertti järjestetään lauantaina Kulttuurin tuulahduksia – Tanja Rantalainen

Riitta-Kaisa Voipion Helmikko

ON TÄMÄ MAAILMA SENTÄÄN KEHITTYNYT Kypsemmällä iällä ihmistä rupeaa kummasti kiinnostamaan omat juuret. Perehtyessään aiempien sukupolvien elämään sitä haukkoo henkeä, niin syvä ja jyrkkä kuilu ammottaa nykyhetken ja isovanhempien aikakauden välillä. Paitsi että se on mielenkiintoista, saattaa menneisyydestä löytää kosolti oivalluksia ja ihmeellisiä tarinoita. Oma isoisäni syntyi vuonna 1880 piikatytön lehtolapsena. Kun tuohon aikaan sellaista Riitta-Kaisa Voipion Helmikko

Kuunteleeko kukaan köyhiä Suomessa?

Teksti: Tuula Paasivirta Kokemusasiantuntijat ovat keskiössä Kuka kuuntelee köyhää? -verkostossa. Näin verkosto syntyi ja näin se toimii. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto syntyi Stakesissa (nykyisin THL) huhtikuussa 2008 pidetyn Kuka kuuntelee köyhää? -seminaarin jälkeen. Joukkomme halusi nostaa keskusteluun köyhien asioita eri näkökulmista ja erityisesti antaa äänen köyhille itselleen. Tämä on leimallinen piirre koko verkoston toiminnalle. Ilman Kuunteleeko kukaan köyhiä Suomessa?

Kajastus Euroopan köyhien kokouksessa

Teksti: Tuula Paasivirta Suomen delegaation jäsen EAPN:n PeP-tapaaminen Brysselissä toteutui viime syksynä 13. Euroopan köyhien kuuleminen. Kerran vuodessa EAPN (Euroopan syrjäytymisen ja köyhyyden vastainen verkosto) Euroopan toimisto järjestää köyhien kuulemistapaamisen. Se myös kustantaa köyhät paikalle. Olimme mukana. Kunkin eurooppalaisen maan paikallinen EAPN valitsee edustajat maansa delegaatioon. Suomen delegaatiossa oli tällä kertaa edustus kolmesta eri tahosta: Kajastus Euroopan köyhien kokouksessa

Sokeat suosivat sanailua

Teksti: Hannes Tiira Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset kuvaristikot ilmestyivät suomalaisissa lehdissä. Piilosanoja päästiin ratkomaan tasan 40 vuotta sitten. Molemmissa, kuten tietysti sanaristikoissakin, on kysymys verbaalisesta leikistä, sanaseppoilusta. Ei enää radiossa Ristikoita ratkoo maassamme peräti 1,5 miljoonaa ihmistä. Vaikka sudokut ovat viime aikoina nousseet haastajaksi, on ristikoiden ratkonta yhä yleisin älytehtävien Sokeat suosivat sanailua

Arviossa Teuvo Ruposen muistelmat

Teksti: Ari Suutarla Eläkkeellä olevan kuntoutusjohtajan Teuvo Ruposen odotettu ja ehkä vähän pelättykin muistelmateos on ilmestynyt kahtena eri versiona. Hänen kanssaan monessa mukana ollut rovasti Ari Suutarla arvioi. Teuvo Ruponen: Tietoa ja tasavertaisuutta tavoittelemassa – Paperikirja kesällä 2014, 352 sivua – Celian Daisy-kirja, marraskuu 2014, äänikirjan kesto 25 tuntia 21 minuuttia, lukija Markku Virtanen Esillä Arviossa Teuvo Ruposen muistelmat

Näkövammainen vaihto-oppilas Afrikasta

Teksti: Marianne Tenhami Opiskeleminen näkövammaisena on erittäin haasteellista Namibiassa ja Tansaniassa. Opiskelumahdollisuuksia parantaisivat huomattavasti tietokoneet toimivine ruudunlukuohjelmineen ja apuvälineineen sekä asennemuutos. Tapasimme Suomeen vaihto-oppilaaksi tulleen Faridin. Helsingin yliopistossa teologiaa opiskeleva, Vammaiskumppanuus ry:ssä vapaaehtoistyön koordinaattorina työskentelevä Tytti Matsinen järjesti Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä teemaillan, jonka aiheena oli opiskeleminen näkövammaisena Afrikassa. Hän vietti viime kesänä kaksi kuukautta Näkövammainen vaihto-oppilas Afrikasta

Maailma on minun 3: Minja Survonen

Teksti: Tanja Rantalainen Minja Survonen (s.1999) elää tärkeää vuotta. Keväällä peruskoulu päättyy ja syksyllä Minja on lukiolainen. Ihan pian alkaa esitysrumba, kun Pihlan vuosi -musikaali saa ensi-iltansa. Sekin kertoo käännekohdasta. Musikaali on alusta loppuun näkövammaisten nuorten käsialaa. Minja Survonen nauraa luonnehtiessaan itseään sähläksi, joka periaatteessa pyrkii käyttämään järkeä. Kotoa hän on saanut mittaamattoman arvokkaan voiman, Maailma on minun 3: Minja Survonen

Koskettelun iloa

Kohokuvien näyttely Iiriksessä Näyttelyn teokset ovat kosketeltavia ja välittävät sadunomaista tarinaa kankaalle maalattujen hahmojen ja maailmojen kautta. Näyttelyn teokset ovat Pirkko Stoltin käsialaa. Kohokuvat on valmistettu erilaisista materiaaleista: kankaasta, narusta, nahkasta ja myrkyttömistä massoista. Näyttely on suunnattu erityisesti lapsille, joilla on rajoituksia liikkumisessa, näössä tai muissa aisteissa tai toiminnoissa. Kosketeltavat teokset ripustetaan lasten korkeudelle. Näyttely Koskettelun iloa

Tulivuori purkautui myös Turussa

Teksti: Marja-Leena Lahtela Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Repe-ryhmä saapui vieraaksemme Turkuun tammikuun loppupuolella. Esityspaikaksi oli valittu Turun historiallinen vanha Raatihuone, jonne meitä kulttuurinnälkäisiä oli kokoontunut monikymmenpäinen joukko. Jännärijoutsenten äitihahmona tutuksi tullut Anne Huttunen oli jättänyt jännärit hetkeksi ja luotsasi nyt taidolla Repe-ryhmää. Reino Repe Helismaan radiohupailu Tulivuori esitettiin pimeässä salissa ja tunnelma oli käsinkosketeltavan tiivis tunnin ajan. Tulivuori purkautui myös Turussa

Repe-ryhmän Tulivuori-hupailu

Teksti: Mira-Maria Kuudanpaiste Näin tehtiin Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Repe-ryhmän Tulivuori-hupaelma. Elokuisena maanantai-iltana kaikki vihdoinkin alkoi. Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Repe-ryhmä kokoontui ensitapaamiseensa viettämään iltaa Iirikseen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun tiloihin. Kuuntelimme Yleisradion tallenteen Tulivuori-hupailusta ja tutustuimme toisiimme. Suurin osa porukasta oli enemmän tai vähemmän tuttuja keskenään. Repe-ryhmään kuuluvat: ohjaaja Anne Huttunen, säestyksestä ja musiikillisesta ohjauksesta vastaava Sari Karjalainen ja näyttelijöinä Repe-ryhmän Tulivuori-hupailu

Moniaistista nykytaidetta – Hilda Kozari

Teksti: Erja Tulasalo HILDA KOZARI – SEIKKAILIJA tuoksujen, muistojen ja kosketuksen rajattomassa maailmassa. Kuvataiteilija Hilda Kozarin työskentelyssä tapahtui merkittävä käännekohta hänen ollessaan puolen vuoden taiteilijaresidenssissä Pariisissa 2002-03. Aistien entistä monipuolisemman tilan avautuminen viitoitti hänet kiinnostavalle tielle, josta ei ole ollut paluuta entiseen. Moniaistisuuden pohjavirtoja – Jo ennen Pariisin aikaa olin ajatellut tehdä moniaistisia teoksia, sillä Moniaistista nykytaidetta – Hilda Kozari

Näkövammaisteatterin Tanssin mun kanssa

Teksti: Jaana Argillander Wau, tanssiteatteria, tähän pitää ilmoittautua heti. Näin ajattelin, kun näin viime syksynä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ilmoituksen tanssiteatterista. Olinhan käynyt lavatanssikursseilla ja harrastanut musiikkiliikuntaakin. Tiesin, että rytmitajua minulta ainakin löytyy, mutta ne vuorosanat ovatkin sitten toinen juttu. Uskaltauduin kuitenkin mukaan. Olemme tehneet hienoa matkaa rytmien ja kehoilmaisun maailmaan kuuden innokkaan harrastajan voimalla ja ammattilaisten Näkövammaisteatterin Tanssin mun kanssa

Yli 800 kilometriä kävellen pyhiinvaellusreitillä

CAMINO DE SANTIAGO PYHIINVAELLUKSELLA OPASKOIRAN JA PIENTEN LASTEN KANSSA Teksti: Janne Silas Lähdimme kävelemään Camino Francésia Pohjois-Espanjassa sijaitsevasta Pamplonasta 15. toukokuuta. Vaimoni Valeriina työnsi kolmipyöräisissä kärryissä juuri kolme ja neljä vuotta täyttäneitä Arttua ja Alinaa. Minua opasti musta, reissun aikana viisi vuotta täyttävä labradorinnoutaja Uuno. Kävelymatkaa Santiago de Compostelaan olisi noin 720 kilometriä ja siitä Yli 800 kilometriä kävellen pyhiinvaellusreitillä

Hanskin sanavisa

Teksti: Hannes Tiira Nyt pelaamme lyhenteillä. Suomen sanat ovat pitkiä. Niinpä lyhenteitä käytetään paljon. Oppiarvot, arvosanat, vaatekoot, viikonpäivien nimet, järjestöjen ja yhdistysten sekä suurten yritysten nimet ym. ym. tunnetaan usein lyhenteinä. Kemialliset merkit, roomalaiset numerot ja henkilöiden etunimien alkukirjaimet ovat niin ikään tavallisia. Sanaseppo löytää lyhenteitä sanojen alusta, keskeltä ja lopusta. Jotkin sanat ovat peräti Hanskin sanavisa

Heijastuksia

ARVOKKAINTA ON Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Saunan jälkilöylyissä on leppoisa, hivenen hulvattomaksi yltyvä fiilis, heittäydymme lapsellisiksi, heitämme porukalla huulta siitä, mikä tai kuka on kullekin arvokkainta maailmassa. Lapseni, sanon minä. Tylsä vastaus, aivan liian itsestäänselvä. Minkä tahansa joku esittäisi vastalahjaksi kohtalolta, valitsisin tietenkin aina lapseni. Mutta otetaan sitten kakkos-, kolmos- ja nelossijat! Kuvitellaan, että valittavanani olisi Heijastuksia

Ounasvaaran kainalossa

HYVIÄ UUTISIA Teksti: Raisa Kuusela Touhuntäyteinen syksy on jäämässä taa. Lumi on saapunut tänne Rovaniemelle, vihdoinkin. Lapin Näkövammaiset ry on täyttänyt pyöreitä ja juhlistakin on jo toivuttu. Koulupaikan suhteen kuuluu uutta. Syksy on ollut täynnä kulttuuria. Lukuinnostuksen uudelleen heräämisen myötä paikalliseen näkövammaisten yhdistykseen on perustettu kirjakerho, joka on kokoontunut jo kolmesti juttelemaan ja lennättelemään ajatuksia Ounasvaaran kainalossa

Vinokas

TEHTÄVÄ JOULUAATTONA Tulisitko meille joulupukiksi jouluaattona? ystävä kysyi. – Mikäs siinä, sokea mies Vinokas vastasi. Puhelun jälkeen Vinokas astui porraskäytävään, laskeutui hissillä alakertaan ja kulki valkoista keppiään heilutellen kellarikomerolleen. Hän löysi parran, tonttuhatun ja punaisen viitan. Sitä hän ei kuitenkaan huomannut, että viitta ei ollut joulupukin viitta vaan kiinalaistyylinen aamutakki. Rinnassa luki kung fu ja Vinokas

Kulttuurin tuulahduksia

RAUHALLISTA JOULUA! Teksti: Tanja Rantalainen Toimiston väki on viilettänyt loppuvuoden nutturat putkella. Nyt on onnellista pikku hiljaa rauhoittua pyhien viettoon. Sydäntalven juhlaan laskeudutaan tietenkin Kamarikuoro Kontrapunktin Jouluyön rauha -konsertissa. Ensimmäinen konsertti kaikuu Kirjan talon juhlasalissa 13.12. klo 16 ja toinen Iiris-keskuksen ravintolassa 15.12. klo 16.30 alkaen. Kuoroa johtaa taitava Tapani Saarinen ja konsertit juontaa sympaattinen Kulttuurin tuulahduksia

Helmikko

TAITEILIJATOVEREIDEN TÖITÄ NÄYTILLÄ Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Tästä on varmaan parikymmentä vuotta, kun radiosta tuli sarja, jossa taidehistorian silloinen professori Riitta Konttinen kertoi kultakauden naistaiteilijoistamme. He elivät 1800–1900-luvuilla. Se oli upea katsaus ja antoi hurjasti uutta, yleissivistävää tietoa. Hämeenlinnan Taidemuseossa oli esillä koko viime kesän neljän naisen, Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Helena Westermarckin ja Ada Thilénin Helmikko

Pisteitä

ELÄMYKSIÄ JA LAPSELLISTA LUMOA Teksti: Jouko Lehtonen Mika Waltari kuvasi tytärtään Satua maailman kauneimmaksi ja viisaimmaksi lapseksi, mutta samalla ”Etu-Töölön kauhuksi”, jonka kasvattamiseen kirjailijaisän kyvyt eivät riittäneet. Satu tyttö sai kasvaa hyvin naisvaltaisessa taloudessa. Siellä oli äiti Marjatta, äidin sisko Musteri, äidinäiti ja keittiössä apulainen, joka kuulemma tyrannisoi koko taloa 20 vuotta. Tämä ponteva nainen Pisteitä

Opaskoira Pekko

POPCORNEJA JA VADELMAVENEPAKOLAISTA Teksti: Marianne Tenhami Teitä ihmisiä tunnutaan varoitettavan liiallisesta suolan käytöstä mediassa jos toisessakin. Minulle meinasi tulla Vadelmavenepakolaisessa suolan yliannostus ja emäntäni säikähti pahanpäiväisesti. Meille koirille suola kun on vieläkin vaarallisempaa kuin teille ihmisille. Mutta kun te ihmisetkin syötte elokuvissa popcornia, miksi emme me opaskoiratkin? Meillä oli ollut tosi hektinen päivä: olin opastanut Opaskoira Pekko

Pieni juttu – iso ilo

Koonnut Ali Kinnunen KEHOTARINOITA Kehotarinoita haptiiseilla – kosketusviestejä kaikenikäisille on Body Story (2005), Haptiisit ja Hapteemit (2008) sekä Aisti kuvailu (2009) -kirjojen jälkeen uusin kosketusopin teos. Kirja sisältää haptiisien (kosketusviestit) harjoituksia ja hapteemien (kielioppi) teoriaa. Hapteeraamalla ilmaistaan kosketuksella monia asioita kuten leikkejä, piirroksia, muotoja, sanoja, pelejä, ilmeitä ja tarinoita. Tarinavaatteet® ovat yksi tapa harjoitella kehotarinoita Pieni juttu – iso ilo

Kaiken takana on aviopuoliso

Teksti: Marja-Leena Lahtela Kaiken takana on nainen sekä monet, monet muut tutut kappaleet kaikuivat täpötäydelle Logomo-salille Turussa marraskuussa, kun Ruohosen veljekset Matti ja Teppo kapusivat lauteille. Tämä ei ollut mikä tahansa keikka vaan veljesten 45-vuotisjuhlakiertuekonsertti! Turun omat pojat jaksavat vielä painaa täysillä ja väitän, että heidän äänensä ovat vain parantuneet vuosien myötä, kuin viini vanhetessaan. Kaiken takana on aviopuoliso

Sibelius-näyttelyssä

Teksti: Tuula Paasivirta Ateneumissa avattiin 17.10.2014 Sibelius ja taiteen maailma. Näyttely on avoinna 22.3.2015 saakka. Tämä suurnäyttely kuvaa ensimmäistä kertaa Jean Sibeliuksen (1865-1957) vahvaa suhdetta muihinkin taiteenlajeihin kuin musiikkiin. Sibeliuksen elämänpiirissä oli 1800-luvun lopulla tiivis taiteilijamiljöö Tuusulanjärvellä, taiteilijajoukko, joka inspiroi toinen toistaan. Osa heistä oli Sibeliuksen sukulaisia ja osa taas ystäviä. Kiehtovaa on, että näyttelyssä Sibelius-näyttelyssä

Palkittu Jukka Jokiniemi

AKAVA PALKITSI SOKEAN YRITTÄJÄN Teksti: Rauni Laihonen Helsingissä syntynyt Jukka Jokiniemi on 52-vuotias tekniikan tohtori ja Innojokin toimitusjohtaja. Hän perusti yli 20 vuotta sitten valaisinyrityksen, joka on menestynyt erinomaisesti. Akava palkitsee erilaisia yrittäjätarinoita eri vuosina. Vuoden Akavalaiseksi yrittäjäksi 2014 se valitsi Innojok oy:n / Jukka Jokiniemen. Monesti korkeakoulutetut tekevät tutkimusta tai opetustyötä, yrittäjyys sitä vastoin Palkittu Jukka Jokiniemi

Laulun iloa Impivaarassa

Teksti: Tarja Jaakola Kamarikuoro Kontrapunktilla oli kaksipäiväiset viikonloppuharjoitukset Majatalo Onnelan idyllisessä Impivaara-rakennuksessa. Pitkät harjoitukset Onnelassa olivatkin olleet jo suunnitteilla ja keskustelun alla. Mikä hienointa, kuorolla oli oiva mahdollisuus työstää joulukonserttiohjelmistoaan huolella. Kokoonnuimme päärakennus Toukolaan, josta siirryimme Impivaaraan harjoittelemaan. Aloitimme pikku jumpalla ja venytyksillä, jotta laulu kulkisi kauniimmin. Siinä säveliä säätelimme ja suitamme sovittelimme. Ja kun Laulun iloa Impivaarassa