Joel

Sudanilainen Danyal Natany Suomessa

”HALUAN AUTTAA NÄKÖVAMMAISIA MAANMIEHIÄNI” Teksti: Tuula Paasivirta Suomessa ei ole helppoa olla näkövammainen maahanmuuttaja Afrikasta, kuitenkin sudanilaistaustainen Danyal Natany on raivannut itselleen paikan täällä ja haluaa auttaa synnyinmaansa näkövammaisia ja siksi eräs hänen elämänsä tärkeistä asioista on ollut 2011 perustettu yhdistys Lanyi, jonka tarkoitus on kerätä varoja ja kenties perustaa koulu Etelä-Sudaniin. Sudanista Suomeen Danyal Sudanilainen Danyal Natany Suomessa

Tunnusteltavana Haavoittunut enkeli

Teksti: Sari Kekkonen Viisi valkoista lasilevyä odotti alustallaan käsiä, jotka haluaisivat ratkaista niiden sisältämät salaisuudet. Myös viisikymmenpäinen vierasjoukko kihisi odotusta, kun Ateneumin taidemuseon sijaisjohtaja Timo Huusko avasi Enkeli-näyttelyn 9.9.2014. Hän kiitti lämpimästi kroatialaista taidehistorioitsija Nataša Jovičićia, joka työryhmänsä kanssa on tuottanut tunnusteltavan kuvasarjan kaikkien suomalaisten tuntemasta maalauksesta. Kun arvovaltaiset vieraat Kroatian lähetystöstä ja Kulttuuriministeriöstä olivat Tunnusteltavana Haavoittunut enkeli

Kulttuurimatka Kuopioon

Teksti: Ilkka Väisänen Von Trappit ja Minna Canth luostarihöystöllä. Jo keväällä ilmoiteltiin näkövammaisyhdistysten yhteisestä kulttuurimatkasta neljään kulttuurikohteeseen Kuopion suunnassa. Ilmoittauduin heti mukaan, onneksi, sillä matka oli suosittu. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna se sitten tuli todeksi. Täysi bussi kulttuurinnälkäisiä näkövammaisia oppaineen starttasi lauantaina aamuvarhain vesisateessa Helsingistä kohti Kuopiota. Juvan kohdalla aurinko paistoi jo kirkkaasti, vaikka välillä bussi Kulttuurimatka Kuopioon

Keramiikkaryhmän Eeva Rentto palkittiin

MUISTOJA MUMMOLASTA Teksti: Pirkko Stolt Eeva Rentto, Vuoden 2014 vammaistaitelija, valittiin ja palkittiin VAKU-näyttelyssä Turussa lokakuun lopulla. Näyttelyn järjestäjänä oli kuudetta kertaa Wäinö Aaltosen Seura yhteistyökumppaneinaan Invalidiliitto ja Messukeskus Oy. Näyttelyn teemana oli ”nainen” ja siihen Eeva osallistui keramiikkatyöllään Mummoni ja minä. Yleisö ja media ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta näyttelyiden antiin. Vuosien mittaan näyttelyyn ovat Keramiikkaryhmän Eeva Rentto palkittiin

Lapin Näkövammaiset 60 vuotta

NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIANTIA POHJOISESTA Teksti: Kirsti Reijonen Ounasvaaran Pirtti Rovaniemellä täyttyi yli satapäisestä yleisöstä, kun lauantaina 22.11.2014 vietettiin Lapin Näkövammaiset ry:n 60-vuotisen taipaleen juhlaa. Virallisen ohjelman väliin mahtui riemastuttava kulttuuriosuus. Mummot rulettaa Lapin Näkövammaiset ry:n teatteriryhmä Met näkkärit esitti hulvattoman komedian: Mummot rulettaa. Mummot muistelivat hoivakodissa näön menetyksen aikojaan, muita sattumuksia ja miesten metsästystä. Räpistä innostunut Lapin Näkövammaiset 60 vuotta

Henkilökuva Riikka Hännisestä

PULPPUAVA SANAN, SÄVELEN JA LAULUN LÄHDE Teksti: Pasi Päivinen Kajastuksen sivuilta moninaisista kulttuurikuvioista tuttu, laulunopettaja, laulaja, muusikko, kirjoittaja, näyttelijä ja mentaalinen valmentaja Riikka Hänninen on vihdoin Kajastuksen henkilökuvassa! Helsingin Arabianrannassa Pariisinkujalla viihtyisässä huoneistossa asuu luomisvoimaa pursuava kulttuurin monilahjakkuus Riikka Hänninen sekä juuri Laululähteen tiimiin liittynyt opaskoira Carlos. Riikan pitkäaikainen laulutaidoillaankin mainetta niittänyt opaskoira Kessu viettää Henkilökuva Riikka Hännisestä

Oopperaan elokuvateatteriin

JOULULAHJA KUNINKAALLISESTA OOPPERASTA Teksti: Marianne Tenhami Espoon Kino Tapiolassa esitetään tämän ja ensi vuoden ajan satelliitin välityksellä seitsemän oopperaa ja neljä balettia suoraan Lontoon Royal Opera Housesta. Lisäelämyksenä tarjotaan oopperamaiset puitteet. Tämä on loistava joululahja oopperasta ja baletista pitävälle läheiselle. Marraskuun harmautta valaisevat ulkotulet, jalkojen alla tuntuu pehmeä punainen matto, Kino Tapiola on muuntunut oopperaksi. Oopperaan elokuvateatteriin

Kuvailutulkkaustutkija Maija Hirvonen – Onnea Maija

Teksti: Tanja Rantalainen Maija Hirvonen väitteli 15.11.2014 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa elokuvan kuvailutulkkauksesta. Kajastus oli paikalla juhlimassa kuvailutulkkaustutkimuksen uranuurtajaa. Maija Hirvosen väitöskirja ”Multimodal Representation and Intermodal Similarity – Cues of Space in Audio Description of Film” on taiteen kuvailutulkkauksen tutkimuksena historiallinen avaus. Suomessa aihetta ei aiemmin ole väitöskirjatasoisesti tutkittu. Tutkimus osoittaa, miten elokuvan äänimaailma, kieli Kuvailutulkkaustutkija Maija Hirvonen – Onnea Maija

Kirjailijavieraana Kjell Westö

Teksti: Rauni Laihonen Kjell Westöä huvittaa, kun häntä pidetään Helsinkikuvaajana ja -kirjailijana ja helposti tulee se mielleyhtymä, että hän on syvällä stadin asfaltissa. Kuitenkaan monen sukupolven juuria sieltä ei löydy. Hän varttui esikaupunkialueella ja kantakaupunki jäi mysteeriksi kuin tyhjä taulu. Se pysyi vieraana ihan aikuisiän kynnykselle asti. Teksti: Rauni Laihonen – Joskus minulle sanotaan, että Kirjailijavieraana Kjell Westö

Pääkirjoitus – lähtisitkö kanssani

Teksti: Eija-Liisa Markkula Olen innoissani monessa kaupungissa aloitetusta kulttuuriluotsi- tai kulttuurikaveritoiminnasta. Jyväskylän kaupunki on toiminut tienavaajana, siellä palvelu aloitettiin jo vuonna 2006. Helsingissä kulttuurikavereita on tällä hetkellä noin 80. Kyseessä on kaupungin kulttuuritoimen koordinoima vapaaehtoistoiminta, jota tehdään yhteistyössä mukaan ilmoittautuneiden kulttuurilaitosten kanssa. Vertaisohjaajaksi koulutettua kulttuurikaveria voi tilata seurakseen ja ”tuekseen” tapahtumiin tilaisuuksiin ja näyttelyihin. Palvelua Pääkirjoitus – lähtisitkö kanssani

Hanskin sanavisa

Hannes Tiira Kaikkien tehtävien vastaukset ovat tällä kertaa viisikirjaimisia. Ne ratkeavat piilosanan säännöin ja kulttuurin maisemassa liikutaan. No joo, vähän myös urheilun. 1. Soittakaa alkuvoimaista musiikkia Brasilian auringosta. 2. Mari ja Oskari lienevät kummituksia. 3. Kirjaton, karjaton mies oli itsensä suurennos. 4. Onhan Perkoila muun ohella eräänlainen koomikkokin. 5. Moi inssi, mä oon Helgen ja Hanskin sanavisa

Heijastuksia

Gyöngyi Pere-Antikainen AIHETTA JUHLAAN Miten käsittämätöntä! Edessämme ovat hänen tähänastisen elämänsä suurimpiin kuuluvat juhlat: vielä viimeiset ylioppilaskirjoitukset ja loppusyksyn lakkiaiset. Kuin jättimäisen pitkä filmi rullautuu mielessäni auki tarinamme. Sunnuntaivauvani varhaislapsuus oli yhtä hymyä ja aurinkoa. Vieläkin on vaikea käsittää, miten taivas synkkeni hetkessä. Ensin äkillinen sokeutumiseni, hetken päästä molempien isänpuoleisten isovanhempien ja sitten kaiken pahimpana Heijastuksia

Ounasvaaran kainalossa

Raisa Kuusela VALMIINA SYKSYYN Syksy saapuu jälleen, ja kesän tyylivapaa pukeutuminen pitäisi vaihtaa asialliseen. Siinäpä vasta pulma; kuinka sovittaa mieluisat vaatteet yhteen? Milloin näyttää hyvältä? Kenen arvioon voi luottaa? Pitkien helteiden jälkeen on mahtavaa nauttia 10-15 asteen lämpötiloista. Ulkona olosta voi taas nauttia aivan erillä tapaa, eikä lenkillekään lähtö enää kauhistuta. Enää ei kuitenkaan tee Ounasvaaran kainalossa

Vinokas

TUNNELMIA SADEVESIKAIVOSTA Sokea mies Vinokas oli ystävänsä kanssa kaupungilla. Oli ilta ja he kulkivat ilman päämäärää. Lasipalatsin takana Vinokas kysyi: – Mitä tehdään. Pitäiskö lähteä kotiin vai ravintolaan? Ystävä pysähtyi. – Jotenkin ei kauheasti huvittaisi lähteä kotiin, muttei baarikaan oikein nappaa. Vinokas alkoi pyörittelemään valkoista keppiään. – Tämä on varmaan mun paras keppi, hän sanoi. Vinokas

Kulttuurin tuulahduksia

Tanja Rantalainen KURSSEJA, VIERAILUJA JA KUVAILUTULKKAUSTA Kulttuuripalvelussa ollaan jo syvällä syksyn toiminnassa. Syyskuun lopussa saamme vieraaksemme ainutlaatuisen kirjailija Kjell Westön. Celia-kirjaston asiakaspalvelutilassa Kjell Westöä haastattelee toimittaja Marika Mäkinen. Westö tunnetaan Helsingin nykyisyyden ja menneisyyden herkkävireisenä tulkkina, suurten sukutarinoiden kertojana, joka taitavasti yhdistää teoksissaan suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön ja työväenluokan kuvaamisen. Hannes Tiiran Sanaseppokurssilla osallistujat perehdytetään piilosanoihin, sana-arvoituksiin, Kulttuurin tuulahduksia

Helmikko

Riitta-Kaisa Voipio TAITEILIJAELÄKE TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA Hartolalainen muusikko Marja Mattlar viesteili elokuussa, että hän oli saanut päätöksen taiteilijaeläkkeestä kesäkuun viimeisenä päivänä. Se on hieno huipennus viime vuonna vietetylle 60-vuotisjuhlarupeamalle. Olen kuulunut Mattlarin puhuttelevan marginaalimusiikin ystäviin yli 20 vuotta, ja siksi uutinen ilahdutti kovasti. Marja Mattlar kertoo tiedon olleen niin yllättävä ja sen merkityksen niin monitahoinen, Helmikko

Pisteitä

Jouko Lehtonen LUONTO ON SUKUPOLVIA YHDISTÄVÄ LENKKI Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlaa (1914-2001) on vietetty monin tavoin. Harva taiteilija on niin monipuolinen. Hän oli kirjailija, kuvittaja, taidemaalari, pilapiirtäjä ja ennen kaikkea sekä ihmisen mielen että ympäröivän luonnon tutkija monella tasolla. Hänet leimattiin muumitaiteilijaksi, joka on saanut valtaisan suosion maailmalla. Jo viime syksynä ilmestyi Tuula Karjalaisen elämäkerta Pisteitä

Opaskoira Pekko

LINSSILUDE-ELÄMÄÄ Kirjannut Marianne Tenhami Yksi emäntäni rakkaimmista harrastuksista on näytteleminen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Näkövammaisteatterissa. Yhtenä päivänä harjoituksiamme tuli katsomaan taiteilija, joka oli kovin kiinnostunut siitä miten näkövammaiset näyttelevät. Hän halusi näkövammaisteatterilaisia mukaan siinä vaiheessa vasta suunnitteluasteella olevalle videolleen. Emäntäni lähti tietysti mukaan. Hän kun on kiinnostunut kaikesta näyttelemiseen liittyvästä. Niinpä minäkin tulin proggikseen mukaan. Pitihän minun Opaskoira Pekko

Kesäpäivä kansallismaisemassa

Kotimaan matkailu on yhtä elämyksellistä kuin ulkomaan matkailukin. Käyn joka kesä jossakin uudessa paikassa suloisessa Suomessamme. Menneenä kesänä eläydyin laivamatkustamisen kulta-aikaan 1930-luvun tunnelmiin matkustamalla sisävesilaivalla Heinäveden reitin. Teksti: Pasi Päivinen Matkasin ensin junalla Joensuusta Parikkalan kautta Savonlinnaan, jossa M/S Puijo odotteli lähtövalmiina maailman pohjoisimman keskiaikaisen kivilinnan, Olavinlinnan, kupeessa. Vaikka olen käynyt lukuisia kertoja niin Heinävedellä Kesäpäivä kansallismaisemassa

Nyt larppaamaan!

Joskus sen vain tietää ilman epäilyksiä. Joskus vaisto kuiskaa: tuo on minun juttuni, tuota tahdon tehdä. Näin minulle kävi kauan sitten, kun Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimi järjesti liveroolipelin eli larpin, jonka ylijäämäpaikoille otettiin varttuneempaakin väkeä. Teksti: Anne Huttunen Mutta voi tuhat turkinpippuria! Kun sataa, sataa kaatamalla: sinä syksynä harjoittelin naispääosaa Näkövammaisteatterin 25-vuotisjuhlanäytelmään ja kymmenkuntaa kappaletta Georg Nyt larppaamaan!

Esittelyssä Virpi Yliraudanjoki

Virpi Yliraudanjoki valittiin Näkövammaisten Kulttuuripalvelun hallitukseen yhdistyksen historian ensimmäisenä näkevänä edustajana kevätkokouksessa Tampereella. Teksti: Kirsti Reijonen Virpi Yliraudanjoki mieltää itsensä vahvasti luovan, myös tieteellisen kirjoittamisen opettajaksi, sekä kirjoittajaksi. Opettajana hän haluaa innostaa jokaista kehittymään ja avaamaan mahdollisia lukkoja kirjoittamisen tieltä. Valtakunnallisuutta ja uusia näkökulmia – Kulttuuriasiaa haluan viedä tasapuolisesti koko maan kattavasti eteenpäin, lupaa tuore Esittelyssä Virpi Yliraudanjoki

Vieraana Latvian näkövammaisten kirjastossa

PISTEITÄ LATVIASSA Teksti: Marianne Tenhami Latvian näkövammaisten kirjastosta voi lainata piste-, koskettelu- ja äänikirjoja. Kajastus kävi tutustumassa kirjaston pistekirjaosastoon. Latvian näkövammaisten kirjasto toimii Riikassa, Juglan kaupunginosassa sijaitsevassa näkövammaisyhteisössä. Sillä on sivukirjastoja Latvian näkövammaisten kattojärjestön seitsemässä alueyhdistyksessä. Kuten suurin osa muistakin Juglan näkövammaisyhteisön rakennuksista, kirjastonkin rakennus on vanha ja se on toiminut ennen kartanona. 161-vuotiaassa rakennuksessa Vieraana Latvian näkövammaisten kirjastossa

Maailma on minun 2

PALLONTALLAAJA, VIP, TIMO VEHVILÄINEN Tanja Rantalainen Kun Timo Vehviläinen (s.1986) viime vuonna valmistui sosionomiksi, hän laskeskeli, että oli oikea aika toteuttaa kauan vaalittu haave maailmanympärimatkasta. VIP (very important person, hyvin tärkeä henkilö / visually impaired person, näkövammainen henkilö) matkusti Trans-Siberian junalla Helsingistä Pekingiin ja jatkoi sieltä Nepaliin. Uuden-Seelannin ja Australian kautta Timo päätyi Havaijille, San Maailma on minun 2

ROSKATONTA JUHANNUSTA

HYVÄÄ JA ROSKATONTA JUHANNUSTA Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuinka paljon roskaa syntyy juhannuksenvietostasi? Kuka korjaa roskat? Häviääkö pullomeri itsestään? Entä jos muuttaisit juhlatapojasi? Onko pakko juhlia aina samoilla tavoilla? Uudet tavat voivat virkistää enemmän! Juhlat ovat perinnettä, ja koska kunnioitamme perinteitä, toistamme itseämme. Toisaalta yhteiskunta menee koko ajan eteenpäin ja uudistuu. Tänään tiedämme asioita, joita emme ROSKATONTA JUHANNUSTA

HANSKIN SANAVISA

Teksti: Hannes Tiira Käykäämme kirjojen kimppuun. Näiden piilosanojen kätköistä pitäisi löytymän teosten nimiä. Hoksaat vastaukset päättelemällä lauseiden sisällöstä, sanojen kirjaimista jne. 1. Lönnrothin suojuslehtivakuutus tai Urkin toinen lauantai? 8 kirjainta 2. Menitkö sekaisin: teit vanhoista runoista telekartan? 10 3. Ei Tatu arvaa, minne Ahon raiteet kääntyvät. 8 4. Hyryllä on vastuu niistä tiilistä, sillä ei HANSKIN SANAVISA

LUKUNURKKA

SOSIAALISIA TAITOJA LÄPI ELÄMÄN Teksti: Tuula-Maria Ahonen Me aikuiset helposti uskomme, että olemme jo ”valmiiksi kasvatettuja”, tiedämme ja osaamme esimerkiksi, kuinka olla toisten ihmisten kanssa. Jokainen meistä kuitenkin monesti havaitsee, kuinka toiset eivät osaa olla meidän tai muiden kanssa tavalla, joka tuottaisi hyvää mieltä ja henkeä. – Sosiaalisuus on halua olla toisten ihmisten kanssa. Jokainen LUKUNURKKA

HEIJASTUKSIA

Gyöngyi Pere-Antikainen KUUN VENHEESSÄ Ovi liukuu auki ja vatsassani muljahtaa ilkeästi. Koirani tietää jo suunnan ja vie minut kanslian ovelle, josta minut sitten ohjataan eteenpäin. Kävin täällä ensimmäisen kerran kolme viikkoa sitten. Vietimme syntymäpäivääni kolmistaan kahden ystävän kanssa. En olisi etukäteen uskonut, mutta päivästä tuli iloinen ja hauska. Yllättäen meille tarjoutui mahdollisuus saunoa ja tietenkin HEIJASTUKSIA

VINOKAS

KISSAN VIIKSET Sokea mies Vinokas käveli valkoinen keppi heiluen kotitalonsa pihalla. –Miksi sinulla ei ole koiraa? poika huusi leikkinsä keskeltä. –En tarvitse opaskoiraa. Minulla on näköä jäljellä, Vinokas vastasi. –Onko sinulla kissaa? –Ei ole kissaakaan. –Kissat on tosi kivoja. –Niin minunkin mielestäni. Palattuaan kotiinsa Vinokas soitti ystävälleen. –Kuule, mitä luulet, pärjäisinkö kissan kanssa? –Kyllä sinä VINOKAS

OPASKOIRA PEKKO

Marianne Tenhami OPPIA IKÄ KAIKKI Kylläpä edeltäjäni Opas Ninni on päässyt helpolla täällä Lauttasaaressa emäntäämme opastellessaan! Ninnin aikana tuttu ja turvallinen Lauttasaari pysyi samana, eivätkä kerran opitut reitit muuttuneet. Toisin on minun laitani: viime aikoina olemme emäntäni kanssa joutuneet opettelemaan monta reittiä uudestaan ja rakennustyömaat sotkevat jokapäiväistä elämäämme. Jo Ninnin aikana Lauttasaaressa räjäyteltiin uuden länsimetron OPASKOIRA PEKKO

HELMIKKO – RIITTA-KAISA VOIPIO

KUOPIO OLI MINNA CANTHIN KAUPUNKI Riitta-Kaisa Voipio Yhä voi sanoa, että olemme paljosta velkaa Minna Canthille, joka kirjoitti, puhui ja toimi naisten ja kaikkien vähäosaisten elämän parantamiseksi. Näin voimanaisen syntymän 170-vuotisjuhlien aikaan miestenkin on helppo ylistää hänen työtään. Kirjallisuudentutkija Minna Maijala on penkonut Canthia 2008 valmistuneessa väitöskirjassaan Passion vallassa: hermostunut aika Minna Canthin teoksissa. Siinä HELMIKKO – RIITTA-KAISA VOIPIO