Teksti: Tuula Paasivirta
Kokemusasiantuntijat ovat keskiössä Kuka kuuntelee köyhää? -verkostossa. Näin verkosto syntyi ja näin se toimii.
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto syntyi Stakesissa (nykyisin THL) huhtikuussa 2008 pidetyn Kuka kuuntelee köyhää? -seminaarin jälkeen. Joukkomme halusi nostaa keskusteluun köyhien asioita eri näkökulmista ja erityisesti antaa äänen köyhille itselleen. Tämä on leimallinen piirre koko verkoston toiminnalle. Ilman kokemusasiantuntijoita koko verkostoa ei olisi olemassa. Artikkelin lopussa on kerrottu esimerkinomaisesti kahdesta tilaisuudesta, josta myös kuvat tämän jutun yhteydessä ovat.
Kokemusasiantuntijuus
keskiössä
Järjestämissämme tilaisuuksissa ja Facebook-ryhmämme kautta on tullut hyvin selväksi, että myös köyhälle ihmiselle on hyvin tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja että häntä ei ohiteta. Jatkuva taistelu elämän erilaisten realiteettien kanssa on haastavaa ja vaikeaa, kun ihmisellä ei ole ruokaa tai asuntoa eikä tarjota edes lapsille parempaa tulevaisuutta. Kun ihminen ei tule kuulluksi ja ymmärretyksi, se lisää katkeruutta ja syrjäytymistä. Kuulluksi tuleminen voimaannuttaa. Toki asioille pitää myös oikeasti tapahtua jotain.
Verkoston painoarvoa lisää nimenomaan se, että tilaisuuksissa keskiössä ovat kokemusasiantuntijat sen varsinaisessa merkityksessä, jolloin eri tavoin köyhien ääni pääsee aidosti kuuluviin ja näkyviin. Uskon sen olevan meidän verkostomme erityinen voimavara. On merkityksellistä, että voidaan nostaa esille monenlaisia hankaliakin kysymyksiä, ja he, joita ei normaalisti kuulla oikein missään, saavat äänensä kuuluviin.
Tilaisuuksiin tulevan kokemusasiantuntijan ei tarvitse olla koulutettu kokemusasiantuntija, mutta täytyy olla rohkeutta sanoa asiansa, kun esim. paneelin puheenjohtaja kysyy jotain kyseisen tilaisuuden aiheeseen liittyvää asiaa. Useimmiten tilaisuudet valmistellaan etukäteen yhdessä panelistien kanssa. Puhumista helpottaa yleensä tämä käytännön asiantuntijuus, vaikka joskus on kyse kipeästäkin asiasta.
Köyhyys ja selviytyminen
Monet köyhät ovat tarkkoja ja taitavia sentin venyttäjiä. Heitä oikeasti kannattaisi kuunnella etsittäessä erilaisia ratkaisuja yhteiskuntamme tämän hetkisiin ongelmiin. Köyhiä ihmisiä on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, niin pitkäaikaistyöttömissä kuin pitkäaikaissairaissa, omaishoitajissa, toisinaan elämä syöksee monien syiden vuoksi ihmisen ahdinkoon.
Tämän vuoksi verkostossa on paljon keskusteltu muun muassa perustulosta sekä esimerkiksi ehdotettu, että sarjahoitomaksuista terveydenhuollossa luovuttaisiin. Sarjahoitomaksuja maksavat eniten syöpähoidoissa käyvät sekä vammaiset kuntoutujat. Tärkeä tavoite on, että yhteiskunnallisissa saatavissa ja perimisissä vähitellen luovutaan maksamattomien maksujen perijöinä toimivista voittoa tuottavista yrityksistä. Tämän toiminnan Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on sekä puoluepoliittisesti että aatteellisesti riippumaton yhden asian liike. Verkosto pyrkii synnyttämään keskustelua köyhyydestä ja erityisen tärkeää verkostolle on esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi Suomessa.
Tällä hetkellä verkostossa ovat mukana muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonia ja sielunhoito, Invalidiliitto ry sekä sosiaalitoimen edustus ja Kalliolan setlementti sekä Diakonissalaitoksen kohta päättyvä työllisyysprojekti Diadome Oy:n TyöKaapeli -hanke. Iso osa verkoston jäsenistä on mukana yksityishenkilöinä. Toimintaryhmä ja koko verkosto on avoin kaikille. Edellisen lisäksi käytännöksi näyttää muodostuneen, että verkostoon tulee mukaan kulloisenkin tilaisuuden teeman mukana tilapäisesti erilaisia järjestäjätahoja.
Vaikka olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton yhden asian liike, olemme saaneet vuorotteluperiaatteella kunkin eduskuntaryhmän isännöimänä pitää tilaisuutemme pääasiassa eduskunnan kansalaisinfossa. Kansalaisinfoon pääsee kokoontumaan vain puolueiden kautta. Näin köyhien ihmisten köyhä verkosto on voinut järjestää pääosan tilaisuuksistaan keskeisellä paikalla ja ennen muuta olemme päässeet hedelmälliseen yhteistyöhön päättäjien kanssa. Kansanedustajien on helppo tulla tilaisuuksiimme. Toiminnassamme olemme päässeet vaikuttamaan edellisen hallituksen hallitusohjelmaan ja toimimme toisinaan yhdessä myös eduskunnan köyhyystyöryhmän kanssa.
Erilainen taidetapahtuma
Perinteisten Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuuksien lisäksi kesällä 2014 Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjesti yhdessä Pirjon kahvilan ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen diakoniatyön kanssa Balderin talon pihalla erilaisen taidenäyttelyn nimellä ”Taiteentekijät pihalla.”
Tämän tilaisuuden tausta juontui EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen teemavuoteen 2010. Tuolloin järjestettiin Kuka kuuntelee köyhää? -keskustelutilaisuus taiteentekijöiden taloudellisista vaikeuksista ja suoranaisesta köyhyydestä. Monien taiteilijoiden on vaikea löytää edullisia näyttelypaikkoja. Näyttelyt ovat kuitenkin taiteilijoille tärkeitä ammatissa kehittymisen sekä toimeentulon kannalta.
Tämä asia oli ollut vireillä verkostossa pitkään ja keväällä 2014 löytyi ratkaisu, jolla saatiin toteutettua tiistaista lauantaihin avoinna ollut näyttely. Tämä näyttelyviikko oli myös hyvin monimuotoinen, sillä taiteilijoille tarjottiin yhtenä päivänä koko päivän ajan eri asiantuntijoiden apua arvonlisävero-, työvakuutus-, sosiaaliturva ja terveydenhoitoasioissa. Tässä apuna olivat muun muassa EAPN-Fin-sosiaalineuvojat ja Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyö.
Tähänkin näyttelyviikkoon liittyi avajaispäivänä klo 16-18 Balderin talon pihalla järjestetty Kuka kuuntelee köyhää? -paneelikeskustelu itsensä työllistävien luovan työn tekijöiden ongelmista ja mahdollisuuksista. Tapahtuma ei ollut vain kuvataidenäyttely vaan näyttelytiloissa oli myös erilaisia käsityöntekijöitä esittelemässä taitojaan. Vastaava näyttely järjestetään kuluvana vuonna 15-18.5.2015 Kalliolan Setlementin tiloissa.
Mihin vähimmäisturva riittää?
Marraskuussa 2014 järjestettiin Kirkon talossa Helsingissä vähimmäisturvaa käsittelevä ilta yhdessä EMIN -hanke EAPN:n ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisen perusturvan riittävyydestä otsikolla ”Mihin vähimmäisturva riittää?”.
Tilaisuus perustui Eurooppalaisen vähimmäisturvan kehittämisen verkoston (European Minimum Income Network, EMIN) kokemuksiin. Kyseessä on Euroopan komission rahoittama kaksivuotinen hanke. EMIN-hanke toimii EAPN:n (European Anti Poverty Network) alaisuudessa eikä se edusta komission virallista kantaa.
Hanke on nostanut esille mm. toimeentulotukeen liittyviä ongelmia kuten tuen alikäytön: tutkimusten mukaan jopa 25–50 prosenttia toimeentulotukeen oikeutetuista jättää sen hakematta. EMIN-hankkeessa tehtyjen haastattelujen perusteella Suomen erityisinä haasteina nousevat esille vähimmäistoimeentulon riittävyys, osallisuuden lisääminen ja työmarkkinoiden kehittäminen.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja Anna Kontula. Hän painotti vähimmäisturvaan liittyen seuraavia näkökulmia: ”Yhteiskunnan toimintojen siirtyessä vähitellen vaihtosuhteisiin, tulee rahattomuudesta eri tavalla syrjäyttävä elementti kuin aikaisemmin. Tätä kehitystä vastaan voidaan toimia kahdella tavoin, kaventamalla tuloeroja (esimerkiksi verotuksen ja tulonsiirtojen avulla) sekä puolustamalla sellaisia yhteiskunnallisia tiloja, joihin pääsy ei ole rahasta kiinni.”
Kokemusasiantuntija Juha Keltti sanoi tilaisuudessa: ”Perusturvalla ei elä ihmisarvoisesti, vielä vähemmän pelkällä toimeentulotuella. Perusturvaetuuksia on korotettava ja yhtenäistettävä kohti perustuloa. Yksi osauudistus olisi etuuksien yhteen sovitettu ja porrastettu suojaosuus. Perustuslain syrjintäkielto on otettava vakavasti myös asuinpaikan osalta.”
Lisätietoja verkostostamme ja tilaisuuksistamme saat www.kukakuunteleekoyhaa.fi. Voit tulla mukaan keskustelemaan Facebook-sivuillemme. Voit myös ottaa yhteyttä joko Jouko Karjalaiseen jouko.karjalainen@thl.fi tai Tuula Paasivirtaan tuula.paasivirta@pp.inet.fi.
Me löydymme myös Twitteristä.
Kirjoittaja on pääkaupunkiseudulla pappina toimiva
3K -verkoston tiedotusvastaava Tuula Paasivirta.