Teksti: Helena Taskila
Louis Braille (1809-1852) kehitti maailmanlaajuisesti näkövammaisten
käytössä olevan pistekirjoituksen. Tämän lisäksi hänen ansiotaan on myös nykyisin käytettävä pistenuottijärjestelmä, jonka Braille kehitti vuonna 1829. Tämän pistenuottikirjoituksen parissa on tänä vuonna työskennellyt uutterasti pian Metropolia-ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi valmistuva Joose Ojala.
Saavutettavamman musiikinopetuksen puolesta!
Joose Ojala kertoo, että pistenuottien ja teorian opetus on pistekirjoitusta käyttäville henkilöille Suomessa suurelta osin puutteellista ja laadullisesti hyvin vaihtelevaa. Joosen mukaan tämä johtuu siitä, ettei näissä asioissa ole mitään virallista tahoa, joka vastaisi järjestelmällisestä teoria- ja nuottiopetuksesta oppilaitoksissa. ”Tämä on hyvin valitettavaa ja asettaa näkövammaiset musiikin opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan näkeviin opiskelijoihin verrattuna, sillä saavutettavien teoriaopintojen suorittamisen tulisi aina olla mahdollista oppilaitoksessa kuin oppilaitoksessa. Opettajan pistenuottien osaamattomuus, laiskuus, kiire tai muut syyt eivät saa vaarantaa näiden perusoikeuksien täysimääräistä toteutumista. Koska pistenuotteihin liittyvää oppimateriaalia ja tietoa ei ole ollut näihin päiviin saakka helposti saatavana, on pistenuottien osaamisessa ja opettamisessa ollut merkittäviä alueellisia eroja eri musiikkioppilaitosten välillä. Pahimmillaan on kehitetty jopa tee se itse –jäljittelynotaatiotekniikoita, ja senhän toki tiedämme mitä pyörän keksimisestä uudelleen yleensä on seurannut.” Edellä kerrotun Joose on todennut puhuessaan asiasta monen näkövammaisen musiikkia harrastavan tai sitä ammatikseen opiskelevan ihmisen kanssa. Myös Joosella itsellään on runsaasti kokemusta siitä, kuinka paljon enemmän näkövammaisen on tehtävä itsenäistä työtä saadakseen teorian ja nuottien opiskelussa samat valmiudet kuin näkevät kanssaopiskelijat.
Omat haasteet kannustivat tienraivaukseen tuleville muusikkosukupolville
Joosen pääinstrumentti on harmonikka, jonka opinnot hän aloitti jo lapsena Pohjois-Kymen musiikkiopistossa Vesa Vileniuksen johdolla. Harmonikkaopinnot sujuivat Joosen mukaan hyvin kasettinauhurin sekä joustavan opettajan ansiosta. Haasteeksi tulivatkin teoriaopinnot. Joose arvelee, että opettajilla ei ollut joko aikaa, resursseja tai tietotaitoa pistenotaatiojärjestelmän mahdollisuuksien omaksumiseen ja tutkimiseen. Kotoa löytyi pistenuottiaapinen, joka oli jo silloin merkistöltään vanhentunut. Kirjasta ei ollut muutenkaan iloa, koska kukaan ei osannut ohjeistaa sen käytössä ja oppien soveltamisessa.
Joose kertoo päässeensä pistenuottien opiskeluun kiinni vasta vuonna 2010, jolloin hän opiskeli Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikan valmentavalla linjalla. Tuolloin erään opettajan toimesta järjestettiin pistenuottikurssi, jolla Joose oppi joitain pistenuottikirjoituksen perusteita. Nämä tiedot auttoivat Joosea jonkin verran ammattiopinnoissa, joihin hän hakeutui ja pääsi seuraavana vuonna. Joose tähdentää olleensa musiikin ammattiopintojen alkuun asti myös kirjoilla musiikkiopistossa. Siellä ei huomioitu tilannetta myöhemmissäkään vaiheissa. Joose toteaa, että jos hän olisi suorittanut musiikkiopiston loppuun, olisi hän ollut luultavasti ensimmäinen sieltä valmistunut, joka ei tunne nuotteja ollenkaan.
Vaikka Joose alkoi saada järjestelmällistä pistenuottiopetusta päästyään musiikin ammattiopintoihin, hän toteaa joutuneensa selvittämään monia asioita itsekseen – muun muassa tietoa sokeiden teknisistä apuvälineistä – ja soveltamaan tietoa omiin tarpeisiinsa. Jotta näkövammaiset ja näkevät olisivat tulevaisuudessa opetuksen kannalta tasa-arvoisessa asemassa ja näkövammaiset pystyisivät omaksumaan musiikkia myös itsenäisesti, on tärkeää, että olisi olemassa kaikille maksuton ja suomenkielinen oppimateriaali. Tätä materiaalia on tänä vuonna ryhtynyt kehittämään Näkövammaisten kulttuuripalvelun kautta koottu työryhmä, johon kuuluvat Joose Ojalan lisäksi musiikin maisteri Riikka Hänninen sekä ohjelmoinnin asiantuntija Ronja Oja. Rahoituksen työryhmä on saanut Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.
Mistä on kyse
Oppimateriaali on ollut alusta asti tarkoitus tuottaa sähköiselle alustalle. Ratkaisuun on Joosen mukaan päädytty, sillä pistenuottien lukeminen ja kirjoittaminen onnistuu nykyisin hyvin sähköisesti. Sähköisen oppimateriaalin puolesta puhuu myös se seikka, että pistekirjoitus saadaan Braille unicode -teknologian ansiosta näkymään identtisenä sekä näkövammaiselle että näkevälle käyttäjälle. Tämä helpottaa oppilaan ja opettajan välistä kommunikointia.
Oppimateriaalin pohjana on käytetty Riikka Hännisen kirjoittamaa ”Pistenuotit pähkinänkuoressa”-teosta. Tämä kirja sisältää nuottikirjoituksen perusmerkistön sekä nuottien kirjoittamiseen ja asetteluihin liittyvän tiedon tiiviissä käsikirjamuodossa. Mitään tehtäviä kirja ei kuitenkaan sisällä.
Itse oppimateriaali käy järjestelmällisesti läpi koko ”Pistenuotit Pähkinänkuoressa”-kirjan sisällön. Kuitenkin jokainen osio on taustoitettu tasaisesti vaikeutuvilla, monipuolisilla tehtävillä. Lisäksi kunkin asiakokonaisuuden yhteydessä on käsitelty ne musiikin teorian asiat ja käsitteet, jotka on osattava itse nuottikirjoituksen ymmärtämiseksi. Joosen mukaan on ollut yllättävää, kuinka suuritöistä pistenuotti- ja teoriaoppien sisällyttäminen samaan pakettiin on ollut. Tämä johtuu siitä, että ymmärtääkseen teoriaa on ymmärrettävä nuotteja ja toisinpäin. Joose toteaa, että on ollut opettavaista miettiä, miten selittää asioita ymmärrettävästi tilanteessa, jossa oppimateriaalin kohderyhmä ei vielä osaa teoriaopinnoissa hyödyllisiä nuotteja. Pistenuotteja käytettäessä asioiden havainnollistaminen on ajoittain vaikeampaa kuin mustapainonuottien kanssa, koska pistenuottijärjestelmä ei ole samalla tavalla visuaalinen kuin mustapainonuotit. Esimerkiksi kvinttiympyrää ei voi selittää visuaalisesti vaan se täytyy koettaa sanallistaa mahdollisimman ymmärrettävästi. Oppimateriaalin kehitystyön edetessä Joose aikookin ottaa mukaan audiosisältöjä teoria-asioiden oppimisen tueksi.
Oppimateriaalin pitäisi tulla saataville kevään 2019 puolella. Demoversio on kuitenkin saatavilla jo nyt, ja sitä voi halutessaan pyytää Jooselta. Joose sanoo myös mielellään ottavansa palautetta vastaan jo tehdystä työstä.