Teksti: Pasi Päivinen
Mennyt kesä sisälsi useita hienoja taide-elämyksiä ja yhden ainutkertaisen taidenäyttelyn. Vierailin Johanna Oraksen 25-vuotistaiteilijajuhlanäyttelyssä Punkaharjulla, Guggenheim-museossa Bilbaossa ja Taidemuseo Kumussa, Tallinnan taidemuseossa (Kunstimuuseum). Tanskalaisten kaupungissa (Tallin) oli esillä todella harvinainen näyttely virolaissyntyisen Euroopan hoveissa muotokuvamaalarina tunnetuksi tulleen Michel Sittowin töitä. Arkkitehti Pekka Vapaavuoren suunnittelemassa, vuonna 2008 Euroopan parhaaksi museoksi valitussa rakennuksessa ollut Sittowin näyttely oli osa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia.
Näyttelyn kokoaminen aloitettiin yhteistyössä Washingtonin kansallisgallerian kanssa jo kuusi vuotta sitten. Sittowin maalauksia on maailman tunnetuimpien museoiden kokoelmissa mm. Berliinissä, Lontoossa, Madridissa, Pariisissa, Wienissä, Washington DC:ssä, Detroitissa sekä muutamassa yksityiskokoelmassa.
Kuka oli Michel Sittow?
Renessanssiajan parhaimpiin muotokuvamaalareihin kuulunut Michel Sittov syntyi Tallinnassa vuonna 1469. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä, puunveistoon erikoistunut, läheltä Wismaria Zittaun kylästä Pohjois-Saksasta Tallinnaan muuttanut Clawes von der Sittow. Hänen isovanhempansa olivat muuttaneet Tallinnaan Siuntion seudulta 1400-luvun alussa, missä hänen äitinsä, Margarethe Folnere, oli syntynyt. Michel Sittow asui osoitteessa Rataskaevu 22, lähellä Nigulisten kirkkoa, lähes koko lapsuutensa ja Tallinnaan palattuaan elämänsä loppuun asti. Hänen asuintalonsa on yhä pystyssä ja sen seinään on kiinnitetty muistolaatta.
Isän kuoltua Michel lähetettiin 15-vuotiaana Hansaliiton taiteen keskukseen, Bruggeen, hakemaan oppia flaamilaisilta mestareilta. Hän erikoistui muotokuviin ja sai jo nuorena tunnustusta taidokkaana muotokuvamaalarina. Hän sai tilaisuuden työskennellä Alankomaiden hovissa, josta hän siirtyi Toledoon Espanjaan 23-vuotiaana opettajansa ja saksalaisen hovimaalari Hans Memlingin suosituksella.
Alankomaiden ja Espanjan hovien lisäksi Sittow työskenteli ainakin Tanskan ja Englannin hoveissa noin 25-vuoden ajan, jonka jälkeen hän palasi Tallinnaan. Hän jatkoi työtään Tallinnassa maalaten muotokuvien lisäksi alttaritauluja ja muita uskonnollisia maalauksia. Hän jatkoi myös isänsä työtä tehden jonkin verran veistoksia puusta, ja esimerkiksi Siuntion kirkon puupatsaat ovat Sittowin veistämät.
Michel Sittow kuoli ruttoon vuonna 1525. Hänet on todennäköisesti haudattu Tallinnan keskustaan Nigulisten kirkon kryptaan.
Sittowin taide
Katariinan laaksoon (Katriorg) Tallinnan taidemuseoon oli koottu kesän 2018 ajaksi kaikki säilyneet ja tiedossa olleet Michel Sittowin maalauksiksi tutkimuksilla varmistuneet työt. Lisäksi näytteillä oli hänen aikalaistensa, varhaisen alankomaalaisen ars nova taidesuunnan, edustajien harvinaisia maalauksia. Michel Sittow ei koskaan signeeranut maalauksiaan, minkä vuoksi niiden oletettiin olleen pitkään toisten Euroopan hoveissa työskennelleiden taiteilijoiden töitä.
Ensimmäinen Sittowin Euroopan hoveissa mainetta niittänyt maalaus oli Karl von Habsburgin tai hänen isänsä Filipin muotokuva. Kyseistä taulua ei ole enää olemassa, sillä taidehistoriankirjoituksen mukaan maalauksen päälle on toteutettu Tanskan kuninkaan Kristian II:n muotokuva vuonna 1515, joka oli esillä näyttelyssä. Häntä ovat portretoineet monet muutkin taiteilijat, mutta Michel Sittovin maalausta pidetään parhaimpana. Muotokuva on harvinaisen taidokas pikkutarkkuudessaan, sillä siitä erottuvat partakarvat ja viitan kullanhohtoiset ompeluksetkin. Kristian II:n muotokuvaa pidetään esikuvana kuninkaiden muotokuville, sillä Sittowin sanotaan onnistuneen kuvaamaan kankaalla hallitsijan luonteenpiirteetkin. Samana vuonna Sittow maalasi myös vaikuttavan Henri kahdeksannen sisaren Mary Rose Tudorin muotokuvan.
Näyttelyssä esillä ollutta Washingtonin kansallisgallerialle kuuluvaa Diego de Guevaran muotokuvaa, joka esittää Burgundian Hertsogien palveluksessa ollutta espanialaista arvovaltaista miestä, pidetään taideasiantuntijoiden keskuudessa virtuoosimaisena mestariteoksena. Häntä Kaarle V tituleerasi Calatravan ordun mestariksi. Muotokuva on vangitseva ja sen edessä seisahtui jokainen näyttelyvieras pidemmäksi toviksi.
Miehen muotokuva vuodelta 1510 on myös Sittowin upeimpia töitä. Se kuului kauan Tarton lähellä sijaitsevan kartanon taidekokoelmiin, ja maalausta pidettiin ensin Jan von Eyckin maalaamana, mutta taidehistorioitsijat todistivat muotokuvan Michel Sittowin maalaukseksi toisen maailmansodan jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Neuvostoliiton miehitettyä Viron taulu myytiin Mauritshuisiin Alankomaihin vuonna 1946.
Michel Sittowin taulut ovat kooltaan pieniä ja tummasävyisiä. Hän on nimenä jäänyt eurooppalaisten mestareiden varjoon, koska hän ei signeeranut töitään, mutta hänen virtuoosimainen maalaustapansa yhdistettynä äärimmäiseen tarkkuuteen teki hänestä muotokuvien mestarin.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Michel Sittowin maalaukset oli koottu näyttelyksi. Se oli Tallinnan taidemuseon kaikkien aikojen suosituin näyttely saavuttaen yli 65 000 käviä kolmen kuukauden aikana.