Teksti: Tanja Rantalainen
Maija Hirvonen väitteli 15.11.2014 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa elokuvan kuvailutulkkauksesta. Kajastus oli paikalla juhlimassa kuvailutulkkaustutkimuksen uranuurtajaa.
Maija Hirvosen väitöskirja ”Multimodal Representation and Intermodal Similarity – Cues of Space in Audio Description of Film” on taiteen kuvailutulkkauksen tutkimuksena historiallinen avaus. Suomessa aihetta ei aiemmin ole väitöskirjatasoisesti tutkittu. Tutkimus osoittaa, miten elokuvan äänimaailma, kieli ja kuvailutulkkaus ilmentävät tilaa. Aineistona Maija Hirvonen on käyttänyt neljää elokuvaa ja niiden erikielisiä kuvailutulkkauksia.
Käännöstiede tutkii nykyisin perinteisen kieltenvälisen kääntämisen ohella myös intermodaalista kääntämistä. Intermodaalinen kääntäminen tekee viestinnästä saavutettavaa aistirajoitteisille henkilöille. Kuulovammaiselle tämä tarkoittaa esimerkiksi kirjoitustulkkausta. Näkövammaisten kannalta saavutettavuutta parantaa Maija Hirvosen tutkimuskohde, kuvailutulkkaus, jossa sanallistetaan visuaalista tietoa.
Kuvailutulkkauksella on yhteiskunnallista
merkitystä
Kun professori Maija Tiittula vuonna 2008 ehdotti Maija Hirvoselle jatkotutkimuksen aiheeksi kuvailutulkkausta, tietoa oli vähän saatavilla. Aihe alkoi kiinnostaa Maijaa juuri haastavuutensa vuoksi. Hän halusi selvittää, missä määrin visuaalisuuden sanallistaminen ylipäätään on mahdollista. Koko ajan kuvallisemmaksi muuttuvassa maailmassa aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä.
Maija Hirvonen lainasi lektiossaan (lektio = väittelijän puheenvuoro väitöstilaisuuden alussa) syntymäsokeaa kuvailutulkkauskouluttaja Mikko Ojasta: ”Kuvataiteet ovat osa yleissivistystä, siinä missä vaikkapa kirjallisuuskin. Tähän visuaaliseen yleissivistykseen on jokaisella tasavertainen oikeus.”
Elokuvat ovat merkittävä osa kuvallista yleissivistystä ja työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluja. Kuvailutulkkauksesta hyötyvät näkövammaisten käyttäjien lisäksi myös monet muut ryhmät, kuten maahanmuuttajat ja ikäihmiset. On esitetty, että autistit hyötyisivät kuvailutulkkauksesta, koska se sanallistaa ihmisten ilmeitä ja tunnetiloja. Englanninkielisessä maailmassa, jossa kuvailutulkattuja elokuvia on runsaasti saatavilla, ne ovat saaneet sellaisenkin innokkaan yleisön kuin rekkakuskit.
Kuvailutulkkauksessa tarina rakentuu kielen avulla
Olen selvittänyt elokuvan tarinatilan rakentumista kuvan, kielen ja äänen kautta. Erään teoriakehyksen mukaan tila – kuten elokuvan tarinakin – saa muotonsa vasta katsojan mielessä, kun tämä yhdistelee elokuvan näyttämiä ”palasia” tai vihjeitä kokonaiseksi tarinamaailmaksi oman kokemustaustansa pohjalta. Kuvailutulkkauksen kannalta on siten syytä kysyä, millaisin keinoin kielellinen kuvailu voi korvata ja välittää noita vihjeitä.
(Ote Maija Hirvosen lektiosta väitöstilaisuudessa 15.11.2014)
Maija Hirvosen väitöskirja paljastaa, että kuvailutulkkauksella voidaan jäljitellä elokuvakerronnan tapoja luoda tilavaikutelmia. Kielen avulla kuvailutulkkauksen käyttäjälle voidaan tarjota elokuvallinen kokemus.
Tutkimuksessa havaittiin, että saman elokuvan erikieliset kuvailutulkkaukset poikkesivat toisistaan. Eri kielirakenteiden lisäksi kuvailutulkkauksen periaatteet ovat Englannissa, Espanjassa, Saksassa ja Suomessa erilaiset. Samaa kuvaa voidaan kuvata eri käsitteillä. Sanavalinta voi painottaa esimerkiksi ulkonäköä, käyttöä tai elokuvallista merkitystä.
Slummien miljonääri -elokuvan saksankielisessä kuvailutulkkauksessa ”Jamal kyykkii pienessä puuvajassa”. Englanninkielisessä versiossa ”Jamal kyykkii reiän yllä slummiin kyhätyssä vessassa”. Puuvaja painottaa fyysistä olomuotoa (pieni puuvaja), jälkimmäinen sen käyttötarkoitusta ja roolia tarinassa (vessa slummissa).
Näkevä elokuvankatsoja ei näe kaikkea, kun kuva antaa mahdollisuuden valita ja kiinnittää huomion eri asioihin. Elokuva ohjaa katsetta erilaisin keinoin, esimerkiksi valaistuksella, rytmillä ja kuvakokojen vaihtelulla. Kielen avulla on haastavaa ilmaista visuaalista tietoa neutraalisti ja yksityiskohtaisesti. Suomessa kuvailutulkatuista elokuvista ja tv-ohjelmista saatu palaute on kuitenkin yksiselitteistä: niitä halutaan lisää.
Käytäntö tukee teoriaa
– väitöstilaisuuskin kuvailutulkattiin
Maija Hirvonen on toiminut Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkaustoimikunnan jäsenenä toimikunnan perustamisesta asti, vuodesta 2010. Käytännön työ toimikunnassa ja erilaisissa kuvailutulkkausprojekteissa tuo Maijan tutkimukselle uskottavuutta. Hän tuntee kuvailutulkkauksen käyttäjäkunnan, sen tarpeet ja näkövammaisten osallistumisen tiellä olevat esteet.
Väitöstilaisuudessa kuvailutulkki Carita Lehtiniemi kuvaili Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n puheenjohtaja Eija-Liisa Markkulalle tilaisuuden kulkua. Tohtorinväitös osoittautui haastavaksi kuvailun kohteeksi, kun keskustelu oli tauotonta ja aikaa kuvailulle vähän. Eija-Liisa piti kokemusta kuitenkin innostavana. Omalta opiskeluajalta tuttu rakennus ja väitöstilaisuuden perinteinen koreografia hahmottuivat eteen elävinä.
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry halusi antaa Tohtori Maijalle symboliseksi lahjaksi jaspis-kivestä tehdyn pöllöriipuksen. Korukauppiaan mukaan jaspiksen merkitys on: ”Sinä olet aurinko. Sinä olet läsnä.” Meidän mielestämme se kuvaa Maijaa hyvin.
Maija Hirvosen väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136330