Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas heräsi yöuniltaan ja avasi silmänsä. Hän pelkäsi tulleensa hulluksi tai kuolleensa. Hän nimittäin näki. Seinällä riippui kehystetty Elviksen juliste. Vinokas soitti sosiaalitoimistoon. –Voinko käyttää avustajan matka-avustuksen itse? – Miksi? virkailija kysyi. – Lähtisin Gracelandiin. – Etkö tarvitse avustajaa? – Minä näen! – Kiitos tiedosta. Et saa enää avustuksia, virkailija … VINOKAS: VINOKAS NÄKEE JÄLLEEN
Teksti: Tanja Rantalainen Suomen elokuvasäätiön ansiosta vuosi 2019 merkitään kuvailutulkkaushistoriaan kirkkaalla tähdellä. Kuluvan vuoden alusta kuvailutulkkaus ja heikkokuuloisille tarkoitettu tekstitys on pakollinen pitkille teatterilevitykseen tuleville kotimaisille elokuville, jotka saavat elokuvasäätiön markkinointi- ja levitystukea. Käytännössä se tarkoittaa kuvailutulkattujen elokuvien määrän huomattavaa kasvua sitten, kun vuonna 2019 tuotannossa olleet elokuvat saavat ensi-iltansa. Kuvailutulkkaus on kuunneltavissa maksuttoman MovieReading … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA
Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Jos olisin aivojen muovautumiskykyä tutkimaan erikoistunut tiedemies, eräs mielenkiintoinen kohde saattaisi olla tutkia sokeiden henkilöiden aivojen kykyä mukauttaa muita aisteja korvaamaan puuttuvaa näköä. Yleisesti ottaen tiedetään, että kuulo-, tunto- ja jopa hajuaisti saattavat virittäytyä tavallista herkemmiksi ottamaan vastaan virikkeitä, lisäksi sisäkorvassa ilmeisesti tasapainoelin kehittää esineitä kaiun avulla ”kuulevan” tietyn kuudennen aistin herkkyyttä. … HEIJASTUKSIA: HILJAISUUDEN KUTSU
Teksti: Jonna Mononen Huom! Kirjoittaja ei vastaa murisevan mahan aiheuttamasta harmista! Jääkaapissa on maanantaiaamuna pelkkää valoa. Niinpä sujautan opashauvavaari Iken valjaisiin ja lähden täydentämään ruokavarastoja. Ensimmäiseksi poikkeamme leipomoon, jonka tuoksut saavat pisaroita suupieliin, myös Iken emännälle. ”Mitäs sämpylöitä teillä tänään on?” kysyn huomenet huikattuani. Tuttu myyjä kertoo heti, että unikonsiemensämpylöitä on vielä kaksi jäljellä. Kyllä, … TERVEISIÄ SAKSASTA 4: MIELI TEKEE, KIELI MENEE
Teksti: Aila Malkki Kuka enää nykyään puolustaa humanismia ja sen kannattamia arvoja? Humanismin nousu ja lasku aatevirtauksena liittyy yleiseen aatteiden syntyyn ja tuhoon historian kiertokulussa. Aivan kuten antiikin Rooma kukoisti Euroopassa yhteensä yli tuhat vuotta ajanlaskumme molemmin puolin, samoin humanismi valloitti tiedemaailmaa kieli- ja historiatieteiden kautta ensi kerran antiikin ajalla. Merkittävintä humanististen tieteiden kannalta lienee … KOLUMNI: HUMANISMI ELÄÄ
Teksti: Rauni Laihonen Kuvailutulkkauksella on tarkoitus kertoa näkövammaisille taideteoksista, joita he eivät itse kykene näkemään. Kun kuvailutulkki kertoo tarkasti taulusta, sen rakenteesta, miten taiteilija on sen tehnyt, näkövammainen pystyy itse luomaan tunnelman ja saa oman kuvan mielensä maisemaan. Taiteen nauttimisessa omalla elämyksellä on suuri merkitys. Kuvailutulkkaus rikastaa mielikuvitusta. Näin taiteesta jokainen pystyy nauttimaan enemmän. Kun … SAKSANHIRVI JA MUITA KUVAILUTULKKAUKSIA
Teksti: Satu Linna Monet Kajastuksen lukijat muistavat Rauni Westerholmin, os. Sarkkisen, (1931 -2014). Hän oli lahjakas ja monipuolinen sokea muusikko, joka usein säesti yksinlaulajia ja erilaisia esiintyjäryhmiä sekä toimi muutaman lauluryhmän vetäjänä. Minäkin pääsin laulamaan Raunin säestyksellä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n järjestämässä Georg Malmsten -tapahtumassa vuonna 2002. Uransa huippukaudella 60-luvulla Rauni Westerholm perusti ystäviensä … RAUNI WESTERHOLMIA MUISTELLEN
Teksti: Tuula Paasivirta Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Finin) tuottama Köyhä mediassa -opas köyhyyttä kokeneelle antaa köyhille tietoa, vinkkejä ja tukea mediassa esiintymiseen. Se julkaistiin EAPN-Finin Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuudessa Helsingissä 26. marraskuuta 2018. Kyseinen tunnustus jaettiin viime vuonna kolmatta kertaa. Taustana on Euroopan köyhyysverkostoissa vuosia sitten virinnyt toiminta, … OPAS KÖYHYYTTÄ KOKENEILLE
Teksti: Helena Taskila Trio Kaiunsäde on akustinen harmonikan, panhuilun ja pianon muodostama kokoonpano, jossa soittavat minun lisäkseni Joose Ojala ja Tuukka Ojala. Alunperin perustimme yhtyeen, koska halusimme soittaa Ennio Morriconen elokuvasävelmiä omina sovituksinamme. Kun tämä konsepti sai hyvän vastaanoton yleisöltä, ja soittaminen yhdessä oli muutenkin hauskaa, aloimme suunnitella uutta projektia. Syntyi idea tangokonsertista, jossa soitettaisiin … MUSIIKKI: VANHAT TANGOT, UUDET KUJEET
Teksti: Pasi Päivinen Koijärven tapahtumista tulee kuluneeksi 40 vuotta. Vuotoksen allassuunnitelmat, Kemijoen säännöstely ja ydinvoimalahankkeet saivat aikaan kiivasta julkista keskustelua 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa luonnonsuojelijoiden keskuudessa, mutta vasta Koijärven tapaus synnytti ympäristönsuojeluliikkeen. Tavoitteena oli estää merkittävänä lintualueena pidetyn Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivattaminen. Se kokosi hajanaiset ja pienissä piireissä toimineet luonnonsuojelijat kansanliikkeeksi, jonka vaikutukset muuttivat sekä … KOIJÄRVI 40 VUOTTA!
Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät Kajastuksen lukijat! Luen aina uteliaana Helsingin Sanomista viikoittaisia listauksia Helmetin, eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmista teoksista. Ajattelimme laatia listan myös Kajastukseen – tosin erilaisen listan. Haluamme osallistaa tähän teidätkin, arvoisat lukijamme! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, erityisen viisas tai viihdyttävä romaani, säväyttävä elämäkerta… … LUKIJAN AARREARKUSTA
Teksti: Marianne Tenhami Näkövammaisten Kulttuuripalvelun keramiikkaryhmäläiset vetäjineen halusivat tarjota Zachris Topeliukselle monenlaista tämän syntymäpäivänä. Tarjoan Topeliukselle -näyttely oli esillä Töölön kirjastossa tammikuussa. Se koostui Näkövammaisten Kulttuuripalvelun 16 keramiikkaryhmäläisen töistä yhteisenä nimittäjänään, mitä kukin halusi tarjota Zachris (Sakari) Topeliukselle. Vietettiinhän Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa viime vuonna Topeliuksen juhlavuotta, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 200 vuotta. Näyttelyn teosesittely päätettiin … TARJOAN TOPELIUKSELLE
Teksti: Tuukka Ojala Countrymusiikki ei ole Suomessa tuntematon käsite. Ei se ole valtavirtaakaan, mutta meikäläiseen iskelmään se on jättänyt tunnistettavan leimansa. Miten tähän sitten on oikein tultu? 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla countrymusiikista tiedettiin meillä tuskin mitään. ”Villin lännen” aiheita oltiin iskelmissä toki käsitelty, mutta ne olivat kaukaista eksotiikkaa kuten vaikkapa Aasia ja Havaiji. Ensimmäisen kerran countrymusiikkia … MUSIIKKI: REISSUMIES LÄNNEN MAILLA
Teksti: Heidi Ikäheimonen …laukussa ei kuitenkaan ole pelkkää leipää ja piimää vaan, kuten vanhassa laulussa. Lehden ilmestyessä tiedämme jo Daruden edustuskappaleen nimenkin, mikä sai minut heittäytymään muistelemaan menneitä kisaretkiä ympäri Eurooppaa. Niitä on ennen kevään Tel Avivin matkaa kertynyt jo täysi tusina. Monenlaista on mahtunut matkan varrelle. Teksti: Heidi Ikäheimonen Unohtumattomin varmaan on se hetki, … MATKUSTAN YMPÄRI EUROOPPAA…
Teksti: Tuula-Maria Ahonen Miniroskis on Roska päivässä -liikkeessä syntynyt oman suun roskia ennaltaehkäisevä keksintö. Pidän työpajoja kirjastoissa, asukastaloissa, kulttuuritaloissa, kirkoissa ja kouluissa. Paikalle tulee eri ikäisiä ihmisiä. Monet haluavat tehdä tupakoivalle sukulaiselleen tai kaverilleen miniroskiksen. Ilahduttavasti myös jotkut tupakoivat itse tulevat. Lapset ja nuoret tekevät purkka- ja karkkiroskiksia. Viimeksi työpaja oli Kallion kirjastossa Helsingissä. Työpaja … MINIROSKIS-TYÖPAJASSA
Teksti: Jera Hänninen Sofi Oksasen kulttiteoksen Baby Janen filmatisointi liikuttaa ja saa muistelemaan menneitä En ole mediatutkija, mutta väitän, että elokuva on tehnyt vaikutuksen, jos se saa katsojan puhumaan itsestään. ”Muutin Helsinkiin vuonna 1983 ja kävin melkein ainoastaan homoloissa, tiedäthän, Gay Gambrinissa, Kultaisessa härässä, Vanhan kellarissa ja Ravintola Kaisaniemen gay-illoissa, kun niissä ei kysytty alaikäiseltä … JA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS
Teksti: Markus Jalonen Lokakuun lopussa 2018 kirjailijavierailussa Iiriksessä kuultiin 1958 syntynyttä Rosa Liksomia. Tällä kirjailijanimellä esiintyvä Anni Ylävaara on kotoisin Ylitorniosta ja asuu nykyisin Helsingissä. Hänen kirjansa kattavat pitkän ajanjakson vuodesta 1985 vuoteen 2017, eli vuosisadan kolmanneksen, jona Suomi on kokenut suuria muutoksia. Hän on myös kuvataiteilija ja julkaissut silläkin alalla mielenkiintoisia produktioita liittyen muun … SYKSYN PIMEILLÄ SYKÄHDYTTI LIKSOM
Teksti: Eija-Liisa Markkula Asetuttuani tavaroineni oman joulumyyjäispöytäni ääreen Iiriskeskuksessa kiinnostuin heti viereisen pöydän pitäjistä. Siinä oli kaksi aivan tuntematonta iältään lukiolaispojilta vaikuttavaa nuorta, jotka hyväntuulisesti juttelivat sekä keskenään että asiakkaidensa kanssa. Pöydällä oli koreja, tarjottimia, harjoja ja aivan ihania leikkuulautoja, siis perinteisiä näkövammaisten käsitöitä! Aikamoinen ristiriita, ajattelin – pojat ja tavarat – varmaan myyvät isoisänsä … YRITTÄJYYTTÄ KERRAKSEEN!
TERVETULOA – SANANVARAISTA NÄKÖVAMMAISTEATTERIN ENSI-ILTA 24.4. Teksti: Kasper Oja Näkövammaisteatterissa työstetään tällä hetkellä dokuteatteria sanoinkuvaamattomista, mystisistä kokemuksista. Pohjana näytelmälle on ohjaaja Anu Aaltosen aikoinaan keräämät kirjeet. Näissä kirjeissä ihmiset kertovat omista mystisistä kokemuksistaan, joita ei usein voi kunnolla pukea sanoiksi. Näitä sanoinkuvaamattomia kokemuksia käsitellään eri näkökulmista. Kysymyksinä on, mitä oikeastaan ovat nämä mystiset kokemukset, miten … TERVETULOA – SANANVARAISTA
Antti Heikkinen Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana. Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Kun karhu menee talviunille, se kasvattaa peräsuoleensa solutapin ja keväällä herättyään se pullauttaa sen ulos.” Vieraskielisenä joudun pohtimaan, mahtaako sana ”pihkatappi” kuulua yleissivistykseen – itse opin sen merkityksen vasta tutustuttuani Antti Heikkisen romaaniin. Pihkatappi on sanana kutkuttavan erikoinen, sellaisen olemassaolokin saattaa olla pelkkä urbaani legenda ja kun kirjailijan … ”OMA SAUNDI MILLÄ EROTTUA”
Teksti: Eija-Liisa Markkula Viime Kajastuksessa kirjoitin Celia-kirjastosta, josta kirjat lainataan tilaamalla. Oodin kohdalla kirjastokäsite on laajennettu uusiin päinvastaisiin ulottuvuuksiin nimenomaan asiakkaiden paikalle houkuttelemiseksi. Arkkitehtitoimisto ALA:n ideoinnin mukaisesti on aikaansaatu moderni ”lainauslaitos” – yhteisöllistä tekemistä, omien taitojen kohentamista ja kulttuurin harrastamista korostava konsepti, jossa kirjojen lainaaminen ei välttämättä ole pääasia. Oodi onkin nidemäärältään vasta kuudenneksi suurin … PUUT PARASTA OODISSA
VOITTAJA Nimimerkki Turrikaani Satu Oksanen VALOISIA PÄRSKEITÄ Tiedän, miten mykistetään radiojuontaja suorassa lähetyksessä. Helposti. Kerrotaan kursailematta, ettei sokea näe pimeää vaan valoa. Monet näkevät värejäkin. Siirrymme äkkiä mainoksiin ja musiikkiin. Niin tekevät henkisesti monet kohdatessaan sokean, tai ainakin niin he mieluiten tekisivät. Niin tein minäkin silloin, kun vielä näin. Kunnon suomalaisena en kuitenkaan ajatellut, että … SUOMEN SOKEAT RY : KIRJOITUSKILPAILUN PARHAAT
Laatinut Timo Kokkila Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Kaikkien kuvien taustana ovat hennon vihreät seinät. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä … MAURI JA MUSTIS 4 2018
Mauri & Mustis 4/2018 Laatinut Timo Kokkila Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Kaikkien kuvien taustana ovat hennon vihreät seinät. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä … MAURI JA MUSTIS 4
Teksti: Tuula Paasivirta Ateneumissa on menossa kiinnostava näyttely NOT VITAL 20.1.2019 saakka. Työt pysähdyttävät yksinkertaisuudessaan ja kuitenkin yksityiskohtia on runsaasti. Uransa 1960-luvulla aloittanut sveitsiläinen Not Vital (s. 1948) tunnetaan erityisesti veistoksistaan ja monimuotoisista arkkitehtonisista installaatioistaan, joita hän on toteuttanut eri puolilla maailmaa. Ateneumin yhden salin näyttely esittelee hänet uudessa valossa, taidemaalarina. Esillä on 26 teoksen … NÄYTTELYVINKKI: NOT VITAL
Teksti: Hannes Tiira Kun vaihdat tähdet kirjaimiksi, saat vastauksiksi kulttuurivaikuttajia, kulttuurisia ilmiöitä ja taideluomia. Kukin tähti vastaa yhtä kirjainta. Apuna pieniä, vastaukseen liittyviä vinkkejä. 1. Mantan isä V***e *all**** 2. Maailmanperintöä S***al***d*nm*** 3. Etruskeista T**ms **ole*a*o* 4. Steinbeckiä V*h*n H*de**** 5. Hymyilee Pariisissa *o*a*i*a 6. Hugolla ruma Q*a*im*** 7. Sigridin leposija J**eli***e* m**so*eu** 8. Noita … HANSKIN SANAVISA
Teksti: Jouko Lehtonen Rakkaus lavarunoutta kohtaan roihuaa nykyisin eri puolilla Suomea. Aluksi on pelottavaa nousta lavalle ja lukea runo yleisölle. ”Minul-le se on rohkeustesti”, sanoo raumalainen Teemu Laulajainen. Hän kertoo tilanteestaan lisää: ”Runoudessa en piiloudu rooliin tai vuorosanoihin. Se mitä lausun, on hyvin henkilökohtaista. Moni kertoo suhteestaan yhteiskuntaan. Ja jos joku esimerkiksi kokee olevansa heikko, … PISTEITÄ: LAVAKARISMAA
Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Tänä vuonna ilmestyi Tommi Kinnusen kolmas romaani Pintti. Hänen kaksi aiempaa rehevää opustaan selaa koillismaalaisen suvun historiaa, ja niinpä odotin uusimmasta trilogian viimeistä osaa. Onneksi ei käynyt niin. Ja iso oli iloni, kun Celia tuotti Pintistä äänikirjan oitis julkistamisen tiimellyksessä. Oli juhlavaa päästä lukemaan se samaan aikaan arvioiden tupsahdellessa lehtien kulttuurisivuille. Pintti … HELMIKKO: KINNUSEN PINTTI PUHUU MYÖS VAMMAISASIAA
Teksti: Marianne Tenhami Tätä lukiessasi olen toiminut jo yli kahdeksan vuotta emäntäni oppaana eri maissa, paikoissa ja tilanteissa. Alku oli haasteellista, kun nuorena poikana kummeksuin ja jännitin kaikkea uutta ja minun piti aina uusissa paikoissa vetää ja koohata, kun jännitti niin paljon. Vaan toisin on nyt. Kävimme emäntäni kanssa jälleen kerran Kaapelitehtaan Teatterimuseolla. Nyt osallistuimme … OPASKOIRA PEKKO: SE ON AMMATTILAINEN
Teksti: Olli Lehtinen Joulu lähestyi ja sokea mies Vinokas tunsi olonsa yksinäiseksi. Niin yksinäiseksi, että alkoi miettimään baariin lähtemistä. Sokea on todella yksinäinen, jos lähtee kuppilaan ilman seuraa. Siellä toimiminen ja liikkuminen on monin kerroin hankalampaa kuin kotona. Pöydässä istui Vinokkaan lisäksi kaksi miestä. – Rahat on vähissä, Vinokas totesi. – Me voitaisiin perustaa yritys. … VINOKAS: VINOKAS SAA TYÖPAIKAN