Yleinen

Kirjailijavieraana Tiina Raevaara

Kirjailijavierailu Tiina Raevaara, 24.5.2021 Eija-Liisa Markkula Tiina Raevaara Eija-Liisa: Me olemme täällä valmiit aloittamaan kirjailijavierailun, ja ihan ensimmäiseksi toivotan tervetulleeksi meidän kirjailijavieraan, Tiina Raevaara, ole sydämellisesti tervetullut. Tiina: Kiitos, on hauska olla täällä. Eija-Liisa: Niin. Tiina on siis meidän, voidaanko sanoa, vanha tuttu? Tiina: Voidaan sanoa. Eija-Liisa: Voidaan sanoa, että hän on meidän vanha tuttu, Kirjailijavieraana Tiina Raevaara

Mauri & Mustis 3 2021

Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy Mauri & Mustis 3 2021

MAURI JA MUSTIS 3 2021 KUVAILUTULKATTUNA

Kuvailukäsikirjoitus Eija Paasu ja Sari Rajala Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää MAURI JA MUSTIS 3 2021 KUVAILUTULKATTUNA

VINOKAS: RAKETTI NIMELTÄ RUNOUS

Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas ja hänen ystävänsä istuivat kirjaston lukusalissa. Illan viimeinen runoilija luki tekstejään. Kiinnostavaa, mutta Vinokkaan huomion nappasi noin viisivuotias poika. – Mitä tarkoittaa kaulahaarus? ja sen kaltaisia kysymyksiä poika kuiskaili isälleen. – Hiljaa nyt, isä lopulta sähähti. Liikuttavaa kuulla viisivuotiaan huokaavan. Poika malttoi olla noin kaksi minuuttia hiljaa ja esitti VINOKAS: RAKETTI NIMELTÄ RUNOUS

KOLUMNI: KULJEN AJAN REUNALLA

Teksti: Aila Malkki Kerrankin juhannuksena voi kulkea pikkuhameissa ja sortseissa! Olen viime aikoina kovasti kaivannut itselleni juuri sellaisia vapaita vaatteita. On silti mukavaa katsella hoikkia nuorukaisia nauttimassa elämänsä keväästä. On kiinnostavaa, että elämän eri vaiheita verrataan vuodenaikoihin – samoin kuin vuorokauden aikoihin. Ehkä miellämme elämän kiertokulun ympyräksi, joka viimein sulkeutuu. Myös seitsemän viikonpäivää muodostavat toistuvan KOLUMNI: KULJEN AJAN REUNALLA

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: 90-VUOTIAS KULTTUURIPALVELU JUHLII

Teksti: Tanja Rantalainen Toimistolle ei palattu aivan niin huolettoman koronattomissa tunnelmissa, kuin olisimme toivoneet, mutta toiminta voitiin käynnistää kaikesta huolimatta. Näkövammaisteatteri ja Kontrapunkti-kuoro aloittivat harjoitukset Iiris-keskuksessa, aluksi pienryhmissä. Cyrano de Bergerac -näytelmän näytökset siirrettiin marraskuulle. Uskomme, että hyvää kannattaa odottaa ja yhdistyksen 90-vuotisjuhlavuoden juhlanäytelmä jättää yleisöön jäljen. Syyskuun alussa Kulttuuripalvelun rokotettu väki istahtaa bussiin ja KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: 90-VUOTIAS KULTTUURIPALVELU JUHLII

JONNAN MUKANA: NEULOJA, PURAISUJA JA SUKLAATA

Teksti: Jonna Heynke Tietokoneella istuminen on saanut niskan ja hartiat tiukoiksi. Niinpä suuntaan läheiseen fysioterapiakeskukseen. Saan kuulla tutun kommentin: ”Oho! Näyttää todella pahalta!” Jotta hieronta ei tekisi niin kipeää, fysioterapeutti ehdottaa akupunktiota. No kaikkeahan pitää kokeilla, joten suostun oikopäätä. Selkään, niskaan, käsiin ja päähän uppoaa pikkiriikkisiä neuloja. En tunne kipua vaan ihanaa kihelmöintiä. Keho kuitenkin JONNAN MUKANA: NEULOJA, PURAISUJA JA SUKLAATA

PISTEITÄ: ASIAT LÄHTIVÄT HIEMAN KÄSISTÄ – ONNEKSI

Teksti: Jouko Lehtonen Jos kaikki valtiot Euroopassa käpertyvät omaan nationalismiinsa, suurvallat kävelevät koko mantereen yli. Jäljelle jää ulkoilmamuseo. Eurooppa elää vain menneisyydessä upeiden muistomerkkiensä keskellä. Ei ole ihme, jos moni ajattelee, että ennen kaikki oli paremmin. Tällaista pohtii tuoreessa kirjassaan Grand Hotel Europa hollantilainen Ilja Leonard Pfeijffer. “Kun pandemia sulki Venetsian, ongelma ei ollut turismin PISTEITÄ: ASIAT LÄHTIVÄT HIEMAN KÄSISTÄ – ONNEKSI

HELMIKKO: IHAN HETI EI KANNATA LUOVUTTAA

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Ties mistä juolahti mieleen muisto ajalta, jolloin lapset olivat alakouluikäisiä ja kotona pyöri porukkaa runsaasti. Kerran kymmenvuotiaan huoletonta elämää rellestävät pojat halusivat paukuttaa papatteja, rahaa vain ei löytynyt. Kehotin luopumaan mieliteosta, mutta ajatus ei tullut kuuloonkaan. ”Aina kannattaa yrittää!” kuului tarmontäyteinen kommentti. Tovin tuumattuaan viikarit päättivät järjestää arpajaiset. He leikkelivät 20 arpalipuketta HELMIKKO: IHAN HETI EI KANNATA LUOVUTTAA

HEIJASTUKSIA: ERÄS VIIMEINEN MATKA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Ajamme aikoinaan kovin tutuksi tullutta reittiä. Takapenkillä minä, joka en näe ja hän, joka ei muista, kuljettajanamme kivikasvoisena rattia puristava veljeni. Lähikaupungin jälkeen tie kapenee hieman ja mutkittelee kumpuilevassa maastossa. Veljeni jarruttaa tutun ravintolan pihaan. Se on suljettuna. Lapsuudessani perheemme kävi siellä pari kertaa kuussa, aina sunnuntaina, kunnon patikoinnin päälle. Opin siellä HEIJASTUKSIA: ERÄS VIIMEINEN MATKA

MUSIIKKI: LEVARILLA JA AVOKELANAUHURILLA SUORATOISTOJÄTTEJÄ HAASTAMAAN

Teksti: Joose Ojala On syksy 2017. Herttoniemeläisen omakotitalon eteisessä hierotaan kauppoja. Lattialla on pienen ompelukoneen kokoinen suorakaiteen muotoinen laatikko, jonka päällä pyörii myötäpäivään kaksi pyöreää kiekkoa. Kiekot sisältävät magneettinauhaa, joka kulkee laitteen etuosassa sijaitsevien äänipäiden läpi kelalta toiselle. Laitteen omistaja, vajaa seitsemänkymmpinen mies kytkee koneeseen virran ja nauhakelat pyörähtävät liikkeelle. Musiikki, kyllästymiseen asti tuttu Abban MUSIIKKI: LEVARILLA JA AVOKELANAUHURILLA SUORATOISTOJÄTTEJÄ HAASTAMAAN

KUMMITUKSET ELÄVÄT KERTOMUKSISSA

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Viime vuosina on julkaistu useita teoksia, joissa esitellään tarinoita kummituksista. Ainakin Helsingissä, Porissa ja Naantalissa järjestetään jopa kummituskävelyitä paikkoihin, joissa perimätiedon mukaan liikkuu kummituksia. Kummitukset lienevät olleet suosittuja tarinoiden aiheita yhtä pitkään kuin ihmiset ovat viihdyttäneet toisiaan kertomuksilla. Myös näkövammaiset koululaiset ovat kertoneet iltaisin kummitustarinoita toisilleen Kuopion sokeain- koulussa. Koulun entinen oppilas KUMMITUKSET ELÄVÄT KERTOMUKSISSA

MUSIIKKI KOHOTTAA ARJESTA

Teksti: Rauni Laihonen Konserteissa on tärkeää kommunikaatio taiteen kielellä yleisön kanssa. Jos tunteita herää tai tulee elämyksiä, tuntee vivahteita, herkkyyttä tai saa jonkin oivalluksen elämästä, silloin musiikki on tullut ymmärretyksi. Yleisö on kanssatulkitsija taiteelle. Missään tapauksessa ei ole pelkästään kysymys vain taiteilijan näkemyksestä, vaan yleisöä varten taidetta luodaan ja yleisö ottaa vastaan ja kokee sen MUSIIKKI KOHOTTAA ARJESTA

SUVESTA SUVEEN – RUNOSISKOSTEN VUOSI

Teksti: Marianne Tenhami Aino Marjatta Kallion yhdeksäs kirja Suvesta suveen, Runosiskosten vuosi on ilmestynyt. Se kertoo 1950-luvun maaseutuelämästä Kanervalan perheessä perheen kahden tyttären suulla. Tekstiä ryydittävät Ainon runot ja maalaukset sekä Eila ja Mari Nurmen kuvat. Pomarkkulainen Aino Marjatta Kallio juhli 80-vuotissyntymäpäiviään huhtikuussa. Juhlapäivän kunniaksi ilmestyi hänen yhdeksäs kirjansa Suvesta suveen, Runosiskosten vuosi. Aino halusi SUVESTA SUVEEN – RUNOSISKOSTEN VUOSI

RIKAS KÖYHÄ KEITTIÖ

Teksti: Sanna Tynkkynen talialaiset suhtautuvat ruokaan ja syömiseen intohimoisesti. Ruokien suunnittelu, arvostelu ja siitä keskustelu kiivaastikin väitellen kuuluvat asiaan. Italialainen gastronomia on paljon muutakin kuin pasta ja pizza. Köyhä keittiö ”cucina povera” kuvastaa asiaa hyvin, koska se perustuu yksinkertaiseen ja laadukkaaseen kotiruokaan, joka tukeutuu vahvasti sesonkiraaka-aineisiin. Italialainen ei syö elääkseen, vaan elää syödäkseen. Tervetuloa tutustumaan RIKAS KÖYHÄ KEITTIÖ

LUKIJAN AARREARKUSTA 11

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme Mikä olisi parempi tapa juhlistaa 90-vuotista Näkövammaisten Kulttuuripalvelua kuin kulttuurin eri lajien harrastaminen? Ja kun maailma jälleen sulkeutuu ympärillämme, minä luen, luen ja luen… Kiitos hyvistä kirjavinkeistänne, ne laajentavat lukurepertoaariani joskus yllättäviinkin suuntiin, kirjoihin, joita en olisi ilman teitä hoksannut! Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt LUKIJAN AARREARKUSTA 11

LUKUNURKKA: ITSEKÄS IHMINEN – VAI HYVÄ TYYPPI

Teksti: Timo Leinonen Rutger Bregman: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. Atena, 2020 Viime vuonna suomeksi julkaistussa tuoreimmassa teoksessaan Rutger Bregman jatkaa aiemmasta tutulla ohjelmallaan. Miksipä muuttaa menestyksekästä kaavaa. Edelleen ajatteluumme pesiytyneet yleiset harhat, loogiset epäjatkuvuudet tiedon ja päätöksenteon suhteessa ja suurtakin mainetta saavuttaneet epäilyttävät ”tieteelliset tutkimukset” saavat kyytiä. Teksti on iskevää, saa lukijan ajoittain LUKUNURKKA: ITSEKÄS IHMINEN – VAI HYVÄ TYYPPI

ROHKEUS-KIRJA AUTTAA JOS NÄKÖ ON HEIKKENEMÄSSÄ

Teksti: Tuula Paasivirta Näkövammaisten Liiton Minun näköinen mieli -hankkeen Rohkeus-kirja on kirjoitettu erityisesti juuri näkövammautuneille henkilöille sekä heille, joiden näkö on heikentymässä. Kirja tuo uutta ymmärrystä näkövammautuneen ihmisen uupumukseen, näköharhoihin ja kehollisuuteen. Kirjassa kerrotaan mielenkiintoisesti muun muassa, että näköharhoja voi verrata amputaation aiheuttamaan aavekipuun. Kirjassa on myös paljon käytännön harjoituksia. Siinä myös kuvataan näkövammaan sopeutumiseen ROHKEUS-KIRJA AUTTAA JOS NÄKÖ ON HEIKKENEMÄSSÄ

PIETARIN PÄIVI

Teksti: Pasi Päivinen Näkövammaisissa löytyy poikkeuksellisen luovia ja lahjakkaita yksilöitä ihan samalla tavalla kuin näkevissäkin. Yksi heistä on Kiteellä syntynyt ja nyt jo neljännesvuosisadan Pietarissa talvet viettänyt sekä suomeksi että venäjäksi kirjoittava kirjailija, runoilija, venäjän kielen kääntäjä ja tulkki Päivi Nenonen. Kesät Nenonen viettää kotiseudullaan Kiteen Puhoksessa, jossa hänen luovuutensa kukkii kilpaa kauniin Keski-Karjalan luonnon PIETARIN PÄIVI

CYRANO DE BERGERAC VALLOITTAA MARRASKUUSSA IIRIKSEN NÄYTTÄMÖN

Teksti: Riikka Hänninen Ranskalainen näytelmäkirjailija Edmond Rostand kirjoitti 1800-luvun lopulla näytelmän, jonka suosio räjähti tähtiin heti ensi-illassa ja joka on pitänyt paikkansa Ranskan suosituimpana näytelmänä. Yleisö rakasti sen herkullista komiikkaa, syvää traagisuutta ja vauhdikkaita joukkokohtauksia. Näytelmä oli Cyrano de Bergerac, ja marraskuussa siihen tarttuu Näkövammaisteatteri ja Kontrapunkti-kuoro. ”Sinussa kauneus, minussa hengen lento” Cyrano de Bergerac CYRANO DE BERGERAC VALLOITTAA MARRASKUUSSA IIRIKSEN NÄYTTÄMÖN

LAULUMATKA SYNTYI KIELISTÄ, MUSIIKISTA JA REISSUISTA

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Tutustuin häneen 1980-luvun alussa Moskovassa. Hän oli suomalaisen opiskelijaryhmän eräänlainen johtohahmo, kaikessa mukana, usein laulamassa ja laulattamassa. Minulla on vieläkin tallessa paksu mustakantinen vihko, johon monet elämäni varrella kohtaamani ihmiset olivat kirjoitelleet ajatuksiaan, runojaan, omien tai muiden laulujen sanoja eri kielillä. Hän kirjoitti siihen minulle, suomen kielen opiskelunsa alkuvaiheessa olleelle tytölle joidenkin LAULUMATKA SYNTYI KIELISTÄ, MUSIIKISTA JA REISSUISTA

INTEGROITUMAAN! NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIPALVELU 90 VUOTTA

JUHLAJUTTU 3 Teksti: Timo Kuoppala Näkövammaisten Kulttuuripalvelun historiasta kertovassa juttusarjassa menemme 1970 ja 1980-lukujen taitteeseen. Silloin iskusana oli integraatio. Ajan hengessä julistettiin kulttuurin kuuluvan kaikille. Näkövammainen on samanlainen kulttuurin kuluttaja kuin kuka tahansa. Vamma ei tee häntä poikkeavaksi. Haluttiin olla mukana. Pian viisikymmentä vuotta täyttävä Näkövammaisten Henkinen Työ oli 1970-luvun loppuun mennessä kasvanut pienestä Sokeain INTEGROITUMAAN! NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIPALVELU 90 VUOTTA

SELVITYS KUVAILUTULKKAUKSEN NYKYTILASTA VALMISTUMASSA

Teksti: Tanja Rantalainen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun tuottama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kuvailutulkkauksen tila Suomessa -selvitystyö valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Selvityksestä vastaa FT Maija Hirvonen. Maija kokoaa ja analysoi parhaillaan keväällä toteutetun kyselyn vastauksia ja neliosaisen webinaarisarjan antia. Kysely kartoitti kuvailutulkkaustoimintaa ja kuvailutulkkauksen toimintaedellytyksiä käyttäjien, kuvailutulkkauksen tekijöiden sekä tuottajien ja tilaajien näkökulmista. Yhteistyössä Näkövammaisten liiton SELVITYS KUVAILUTULKKAUKSEN NYKYTILASTA VALMISTUMASSA

”HURJIMMATKIN IDEAT KUMPUAVAT TODELLISUUDESTA”

Kirjailijavieraana Tiina Raevaara Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Kirjailija ja geneetikko Tiina Raevaaran nimi tuli Kajastuksen lukijoille tutuksi viime vuonna hänen saatuaan näkövammaisjärjestöjen perustaman Laurin kirja -äänikirjapalkinnon yhdessä äänikirjan lukijan Krista Putkonen-Örnin kanssa romaanista Kaksoiskierre (esittely Kajastus 4/2020). Kaksoiskierteen jatko-osan ilmestyttyä viime keväänä Raevaara oli miltei itseoikeutettu nimi alkukesän kirjailijavieraaksemme. Koronarajoitusten takia etänä lähetettyä iltaa emännöi palkintolautakunnan ”HURJIMMATKIN IDEAT KUMPUAVAT TODELLISUUDESTA”

PÄÄKIRJOITUS: TÄHYILYÄ VIIDENKYMPIN VIRSTANPYLVÄÄLLÄ

Teksti: Timo Kuoppala Näkövammaisten Kulttuuripalvelun juhlavuosi tarjoaa tilaisuuden tutkailla mennyttä toimintaa ja saavutuksia. Käsiin on osunut monta mielenkiintoista tekstiä. Yksi niistä on viisikymmenvuotishistoriikkiin kirjoittamani loppukappale yhdistyksen tulevaisuudesta. Yhdistys oli juuri muuttamassa Helsingin Itä-Pasilasta Vallilaan Mäkelänkadulle silloisen Näkövammaisten Keskusliiton monitoimitalon naapuriin. Toimitilamuutos ei ollut kovin järisyttävä uudistus. Paljon enemmän nuorta skribenttiä kiinnosti kysymys yhdistyksen toiminnan suunnasta. PÄÄKIRJOITUS: TÄHYILYÄ VIIDENKYMPIN VIRSTANPYLVÄÄLLÄ

Mauri ja Mustis tekstinä

Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää Mauri ja Mustis tekstinä

Mauri ja Mustis

Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu käsin tikkukirjaimilla piirtämisen yhteydessä. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää Mauri ja Mustis

Kolumni: Pyöreitä vuosia

Teksti: Aila Malkki On tullut jälleen aika katsoa totuutta silmiin. Täytän pyöreitä vuosia, enkä tunne kuuluvani uudelle kymmenluvulle lainkaan. Viimeksi koin samaa epämukavuutta 30 vuotta sitten. Välillä on mennyt oikein hyvin, mutta nyt ahdistaa. Tiedän, että tuttavani, joka täytti äskettäin 10 vuotta enemmän, kokee samaa tuskaa. Turha silti valittaa – voisivathan asiat olla paljon huonomminkin. Kolumni: Pyöreitä vuosia

Lukunurkka: Hyvän unen avaimet

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Heli Järnefelt: Hyvän unen avaimet Opas unettomuuden hoitoon Duodecim 2021 Onko korona-aika lisännyt uniongelmia? Voimme auttaa itseämme erilaisin keinoin -Unettomuus on yleinen oire, jota esiintyy ajoittain jopa 40 prosentilla suomalaisia, kertoo uneen ja unettomuuden hoitoon erikoistunut psykologi, psykoterapeutti ja tutkija Heli Järnefelt. Hän on tehnyt väitöskirjan unettomuudesta ja kouluttanut unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta Lukunurkka: Hyvän unen avaimet

Kulttuurin tuulahduksia: Välttämätön digiloikka

Teksti: Tanja Rantalainen Kevään kirjailijavierailu järjestettiin ihastuttavan hyytävissä merkeissä, kun Tiina Raevaara oli Eija-Liisa Markkulan haastateltavana Iiris-keskuksessa toukokuussa. Keskustelu Raevaaran Kaksoiskierre ja Polaaripyörre -kauhuromaaneista ja muista teoksista on pian kuunneltavissa ja litteroituna luettavissa Kulttuuripalvelun nettisivuilla. Kirjailija Aura Koivistoa haastattelee 17.8. Timo Kuoppala. Tämäkin vierailu toteutetaan vielä koronarajoitusten hengessä suorana nettiradiolähetyksenä ja tallennetaan yhdistyksen verkkosivuille. Keskustelun Kulttuurin tuulahduksia: Välttämätön digiloikka