Teksti: Ari Talja
Vuosi 2020 oli juhlavuosi suomalaisen elokuvan historiassa. Maamme elokuvateollisuuden merkittävimpiin kuuluva elokuvien tuottaja, valmistaja ja jakelija Suomi-Filmi Oy perustettiin 20.12.1919. Yrityksen alkuperäinen nimi oli Suomen Filmikuvaamo, mutta se vaihdettiin Suomi-Filmi Oy:ksi jo vuonna 1921. Aktiivisen toimintansa aikana se tuotti 160 pitkää elokuvaa. Merkittävin ohjaaja oli Valentin Vaala, joka ohjasi vuosina 1935–1965 yhteensä 36 pitkää elokuvaa.
Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI) on juhlistanut Suomi-Filmin 100-vuotista taivalta julkaisemalla yhtiön täydellisen elokuvatuotannon massiivisena 136 DVD:n kokoelmana. Kaikki elokuvat ovat myös katsottavissa elonet.fi-verkkosivustossa. Elokuussa 2021 Artie Music julkaisi Suomi-Filmi 100-juhlakokoelman Suomalaista Elokuvamusiikkia Vol. 9 & Vol. 10. Juhlalevy on osa suomalaista elokuvamusiikkia kokoavaa levysarjaa, jossa on aiemmin ilmestynyt 8 osaa. CD on tuotettu yhteistyössä KAVI:n kanssa. Äänitteiden digitaalisesta restauroinnista vastaa Timo Wuori. Kansivihon ulkoasusta vastaa Jukka Veistola ja tekstin on kirjoittanut KAVI:ssa tutkijana toimiva Juha Seitajärvi.
Artie Music – Suomessa ainoa alallaan
Artie Music on Turussa toimiva levy-yhtiö, jonka perustivat 2000-luvun alussa Ari Hakulinen, Jens Holm ja Timo Wuori. Nykyisin yrityksen omistavat ja toiminnasta vastaavat Hakulinen ja Wuori. Artie Music on tuottanut historiallisten äänitteiden uudelleenjulkaisuja yli 20 vuoden ajan. Turku on Suomen äänilevyteollisuuden historiassa merkittävä kaupunki, koska siellä toimi Suomen ensimmäinen äänilevyjen valmistaja, jolla oli oma levypuristamo, Saaristokauppa Oy, joka julkaisi Sonora- ja Sointu-levyjä. Artie Musicin toimitusjohtaja Ari Hakulinen on julkaissut Turun Tähtituotanto-levymerkillä levysarjan Sointu-äänilevyjen historiasta, tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 11 osaa. Turun Tähtituotanto on myös rekisteröinyt Sointu-orkesteri ja Sointu-äänilevy -tuotemerkit ja vuodesta 2000 lähtien järjestänyt Turun konserttitalossa Uudenvuodenaaton konsertteja, joissa esitetään vanhoja iskusävelmiä suuren Sointu-orkesterin säestyksellä.
Ari Hakulinen aloitti oman levytuotannon Turun Tähtituotanto-levymerkillä 1989, jolloin julkaistiin Anneli Saariston levy La dolce vita. Artie Music syntyi muun levytuotannon ohessa tarkoituksena tuottaa korkealaatuisia kokoelmia historiallisista suomalaisista äänitteistä. Vanhojen 78-kierroksen savikiekkojen digitaalisen restauroinnin lisäksi levyissä on panostettu kansivihkoihin, jotka ovat graafisesti korkeatasoisia ja sisällöltään informatiivisia. Ehkä tästä johtuu, että Artie Musicin julkaisuja ei kuulla musiikin suoratoistopalveluissa, kuten Spotify. Musiikkikokemus jää vajavaiseksi ilman äänitteiden taustaa ja kuvitusta sekä diskografisia tietoja sisältävää kansivihkoa. Artie Musicin julkaisemia levyjä voi kysellä hyvin varustetuista musiikkikaupoista. Kaikki levyt ovat ostettavissa sointu.fi-verkkokaupasta.
Äänitteiden digitaalinen restaurointi on tarkkaa käsityötä
Äänitteiden digitaalisesta restauroinnista vastaava Timo Wuori Suomen Äänitearkistosta kuvailee työtään. Alkuvaiheessa tärkeintä on löytää hyväkuntoinen 78-kierroksen levy, josta saadaan mahdollisimman hyvä perustallennus. Joskus yksittäinen musiikkiesitys joudutaan koostamaan levyn useasta säilyneestä yksilöstä, joista etsitään ääniuran parhaiten säilyneet kohdat. Kun on saatu koostettua mahdollisimman hyvin soiva perusäänite, sitä käsitellään digitaalisesti mm. poistamalla rahinaa, napsuja ja äänityksestä johtuvaa kohinaa. Tarvittaessa voidaan säätää nopeutta tai nostaa alhaista äänitystasoa suuremmaksi. Haastavimpia äänitteitä restauroinnin kannalta ovat sota-aikana julkaistut Sointu-levyt, joiden valmistusmateriaali oli pula-ajasta johtuen huonolaatuista. helpoimpia äänitteitä ovat Ylen radiotallenteet, koska ne on lähtökohtaisesti tehty aikansa parhaalla äänitystekniikalla.
Suomalaisen elokuvamusiikin kattava antologia
Levysarjan äänitteet sijoittuvat aikavälille 1931–1961. Ensimmäiset kuusi osaa luovat kronologisesti etenevän katsauksen vuosien 1931–1951 elokuvamusiikkiin. Osat 7 ja 8 on omistettu kahdelle säveltäjälle: Toivo Kärjelle ja Harry Bergströmille. Suomi-filmin 100-vuotis-juhlalevy, osat 9 ja 10 kokoaa yksiin kansiin kahdelle levylle Suomi-Filmin tuottamien elokuvien musiikkia ajalta 1933–1961. Kaikkiaan koko sarja sisältää n. 280 kappaletta, joista suurinta osaa ei ole julkaistu 1930–1960-lukujen jälkeen.
Ensimmäisen suomalaisen pitkän äänielokuvan Sano se suomeksi tuotti turkulainen Lahyn-filmi. Se ja Suomi-Filmin Meidän poikamme merellä ilmestyivät 1930-luvun alussa. Suomalaisen elokuvamusiikin isä Georg Malmstén sävelsi ensimmäisen elokuvaiskelmän, fox-trotin Tui tui Tuulikki. Hän oli myös päätähtenä ensimmäisissä musiikkipainotteisissa elokuvissa. Uransa alussa oleva tähtipari Ansa Ikonen ja Tauno Palo briljeeraa yhdessä ja erikseen elokuvissa Vaimoke ja Mieheke. Uudet säveltäjät Harry Bergström, George de Godzinsky ja Tapio Ilomäki aloittavat uransa. Tyypillisiä 1930-luvun elokuvamusiikin rytmejä ovat valssi, jenkka, foksi polkka ja tango, mutta myös latinalaisamerikkalainen musiikki löytää tiensä elokuviin. Laulajia ovat mm. Georg ja Eugen Malmstén, Greta Pitkänen, Matti Jurva, Ansa Ikonen, Tauno Palo ja Arvi Tikkala.
Sota-ajan elokuvissa 1940-luvulla kuullaan uusia vaikutteita niin saksalaisesta schlagerista kuin amerikkalaisesta swingistä. Sotaa lähestytään niin Matti Jurvan kupleteissa kuin sotatahtoa kohottavissa Georg Malmsténin marssilauluissa. Sotilaiden balladit kertovat kodin ja rakastetun kaipuusta. Uutena säveltäjänä uraansa aloittaa Toivo Kärki. Vastakohtana sota-ajan arjen ankeudelle ovat romanttiset ja historialliset elokuvat, kuten Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Keskeisiä laulajia ja esittäjiä ovat Georg Malmstén, Henry Theel, Harmony Sisters, Ansa Ikonen, Tauno Palo, Birgit Kronström, Leif Wager ja Olavi Virta.
Sodan jälkeen kansakunta aloittaa jälleenrakennuksen monien uhkien keskellä. Näitä ovat mm. pelko valtiollisen itsenäisyyden menettämisestä, sodan traumat, sukupuolitaudit ja rikollisuuden kasvu. Tilannetta heijastavat ajan yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia käsittelevät elokuvat, kuten Synnin jäljet. Toivo Kärjen ura elokuvasäveltäjänä alkaa täysillä elokuvissa Laulava sydän ja Serenadiluutnantti. Jälleenrakennuksen vastapainoksi tarvitaan viihdettä. Musiikissa soivat Toivo Kärjen, Harry Bergströmin, Tapio Ilomäen ja George de Godzinskyn valssit, tangot jenkat ja foksit. Suomalainen jazz ottaa ensiaskeleitaan. Uusia keskeisiä laulajia ovat mm. Leif Wager, Siiri Angerkoski ja Metro-tytöt.
Harry Bergströmin musiikissa elokuvaan Rion yö kuullaan 1950-luvun alussa latinalaisamerikkalaisia rytmejä. Kipparikvartetti esiintyy laulajina elokuvassa Kaunis Veera. Musiikin Mika Waltarin historialliseen romaaniin pohjautuvaan elokuvaan Tanssi yli hautojen säveltää Nils-Eric Fougstedt. Musiikkielokuvat Kesäillan valssi ja Tukkijoella pohjautuvat Oskar Merikannon ikimuistettuihin säveliin. Olavi Virran ura lähtee vauhdilla nousukiitoon niin elokuvissa kuin äänilevyillä. Uusia keskeisiä laulajia ovat Assi Nortia, Auvo Nuotio, Matti Lehtinen, Greta Fougstedt ja Jorma Ikävalko.
Levy 7 keskittyy Toivo Kärjen ja Reino Helismaan elokuvalauluihin vuosilta 1950–1952. Tähän aikakauteen sijoittuu rillumarei-elokuvien alku elokuvassa Rovaniemen markkinoilla. Keskeisiä laulajia ovat mm. Henry Theel, Erkki Junkkarinen, Matti Louhivuori, Siiri Angerkoski, Kauko Käyhkö, Jorma Ikävalko ja Reino Helismaa.
Harry Bergströmin elokuvamusiikkia on kuultu runsaasti jo sarjan levyillä 1–6. Levy 8 käy läpi hänen sävellystuotantoaan vuosilta 1952–1959. Elokuvia ovat mm. Kipparikvartetti, Varsovan laulu, Kovaa peliä Pohjolassa ja Hilja – maitotyttö. Keskeisiä esittäjiä ovat mm. Olavi Virta, Rita Elmgren, Eero Väre, Kipparikvartetti ja Ami Lovén.
Suomi-Filmin juhlalevy, osat 9 ja 10, on kunnianosoitus 100 vuotta täyttäneelle elokuvayhtiölle ja sen tuotannolle. Osa 9 keskittyy mestariohjaaja Valentin Vaalan tuotantoon 29 kappaleessa. Tällä levyllä ovat esillä Mika Waltari-filmatisoinnit Sininen varjo, Omena putoaa ja Huhtikuu tulee. Tuoreina löytöinä levylle on saatu mukaan Yleisradion harvinaisilta kantanauhoilta mm. Einar Englundin Radion viihdeorkesterille säveltämiä kappaleita. Elokuvan Niskavuoren naiset kahden eri version rakkausserenadi kuullaan sekä viulusolisteisena orkesteriversiona, että huipputenori Kalevi Korven laulamana. Yksi levyn kohokohdista on Leila Lammen esittämä eroottinen laulu Leikkikalu Pariisista, elokuvasta Minä ja mieheni morsian. Levyn päättävä Lasse Liemolan Jetline elokuvasta Nuoruus Vauhdissa edustaa varhaista suomirokkia.
Suomi-Filmin juhlatuplan osa 10 sisältää musiikkia muiden ohjaajien (Erkki Karu, Risto Orko, Ilmari Unho, Hannu Leminen, Jack Witikka ym.) elokuvista. Levyllä kuullaan joitakin Georg Malmsténin laulujen harvinaisempia levytyksiä. Säveltäjä Harry Bergström on pianistina mukana kappaleessa Ilta torpalla, joka on ensimmäisestä suomalaisesta urheiluelokuvasta Avoveteen. Levyn päättää yli 20 minuuttia kestävä Simon Parmet:n säveltämä Shostakovitsh-vaikutteinen orkesterisarja elokuvasta Pikku-Pietarin piha, säveltäjän itsensä johtaman Radion viihdeorkesterin esittämänä.
Klassikkoja, unohdettuja helmiä ja ennen julkaisemattomia harvinaisuuksia
Elokuvissa musiikki usein katkeaa tai se häivytetään repliikkien alle. Levysarjassa kappaleet ovat kuunneltavissa kokonaisina ja levyillä on myös instrumentaalimusiikkia. Sarjan levyiltä löytyvät tutut laulut, kuten Georg Malmsténin Aallokko kutsuu, Arvi Tikkalan Vaimoke ja Kauko Käyhkön Rovaniemen markkinoilla. Myös Ansa Ikosen ja Tauno Palon duettoja kuullaan useissa 1940-luvun levytyksissä. Joskus äänilevylle on päätynyt kokeellista musiikkia, joka ei todennäköisesti ole menestynyt kaupallisesti. Tässä genressä oma löytöni on sarjan levyllä 5, joka käsittelee vuosia 1946–1949. Georg Malmsténin esittämä slowfox Houkutuslintu (1945) on samannimisestä elokuvasta. Sävellys on Tapio Ilomäen ja sovittajana Toivo Kärki. Sävellys on melodian ja harmonioiden puolesta edistyksellinen. Millainen mahtaisi olla Frank Sinatran tulkinta tästä biisistä, tai miten se soisi Glenn Millerin orkesterin esityksenä, solistina Ray Eberly.
Levysarjan todellisiin harvinaisuuksiin lukeutuvat Yleisradion tallenteet, niin pikalevyt kuin kantanauhat. Leif Wagerin laulama Romanssi elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi kuullaan ennenjulkaisemattomalta pikalevyltä vuodelta 1942, jolla laulajaa säestää Nils-Eric Fougstedtin johtama Radio-orkesteri. Suomi-Filmin juhlatuplan yksi huippuesitys löytyi arkistojen kätköistä elokuvan Kanavan laidalla filminegatiivilla. Kirsti Hurme ja Ahti Sonnisen johtama mieskuoro esittävät kansanlaulun Palapan Kille. Tämä laulu oli mahdollisesti tarkoitettu julkaistavaksi Suomi-Filmin Leijona-levymerkin ensimmäisenä levynä, josta ei ole säilynyt yhtään kappaletta.
Suurin osa elokuvista, joiden musiikkia levysarjassa kuullaan on katsottavissa Elonetissä. Tämä mahdollistaa elokuviin sävelletyn musiikin kuulemisen sen alkuperäisessä kontekstissa ja vertaamisen levyltä kuultavaan musiikkiin. Artie Music ja KAVI ovat tehneet merkittävän kulttuuriteon. Tätä pitää saada lisää!