Näkövammaisten Kulttuuripalvelun 90-vuotisjuhlailtamat
Teksti: Ilkka Väisänen
Edes juhlan juontajat Eija-Liisa Markkula ja Timo Kuoppala eivät pönöttäneet. Silti asuihin oli panostettu kantapäistä päähineihin asti. Timolla oli borsalino ja Eija-Liisalla baskeri. Eija-Liisa toi juhlaan myös raikkaita ranskalaisia tuulenvireitä ja muun muassa opetti Timolle ranskaa, mikä kirvoitti yleisössä hörötystä.
Juontojen lisäksi ohjelmaa kuljettivat eteenpäin Markku Kännisen harmonikkasoolot menneiden vuosien iskelmistä, Luona vanhan veräjän, tiedättehän. Juontaja Timo pyysikin Markkua repimään nuotteja hanuristaan aika ajoin.
Anne Huttunen ja Sari Karjalainen lukivat runoja ja kertomuksia vanhoista Varjojen mailta ja Sokeain Airut -lehdistä. Ne heijastelivat näkövammaisen koululaisen toiveikkuutta, pistekirjoituksen tarpeellisuutta ja konserttikokemusta. Viime mainitun oli kirjoittanut nimimerkki Illakko.
Pistekirjoituksen jälkeen seuraava suuri mullistus näkövammaisten kulttuurielämässä ja opiskelussa olivat äänikirjat. Juhlassa saimme kuulla autenttisen näytteen 1950-luvulla äänitetystä kirjasta, noin 65 vuoden takaa.
Kuulimme Mikko Ojasen omalla äänellään lähettämän tervehdyksen ilmiöstä ”Pojat”. Hän muisteli mukavasti poikia eli Arvo Karvista, Aatu Moilasta ja Raimo Tanskasta, jotka olivat ensimmäisiä sokeita ylioppilaita 1960-luvun alussa. Myös juontaja Eija-Liisalla oli mielenkiintoinen etiäiskertomus heistä.
Kuulimme lisää ääniarkiston aarteita, katkelman Tuula Moilasen Yleisradiolle toimittamasta Pisteitä-ohjelmasta, jossa silloinen näkövammaisten teatterikerho esiintyi sekä haastateltiin ohjaaja Inkeri Vauhkosta 1970-luvun lopulla.
Juhla jatkui interaktiivisena: Eija-Liisa käänsi tai suorastaan kuvailutulkkasi ranskalaisen Mireille Mathieun laulun, jossa kerrotaan tarina sokeasta viulunsoittajasta. Kuuntelimme laulun ja saimme yhtyä helppoon ranskankieliseen kertosäkeeseen: Laa laa laa, laa laa laa… Suomeksi laulu tunnetaan Katri-Helenan versiona Kuudenikäinen, ja teksti on aivan toinen.
Aikakoneemme laskeutui viimein nykyaikaan. Saimme kuulla Kulttuuripalvelun juhlaräpin. Koska räpin tekijä Kari Oja ei päässyt sitä itse esittämään, häntä tuurasi hienosti ja jännittämättä ruudunlukuohjelma, joka tosin oli ehkä vähän ilmeetön eikä osannut tulkita tunteita syvällisesti.
Kulttuuripalvelun arvokkaat Pöllö-patsaat saivat Ylen saavutettavuusvastaava Minna Pöntys sekä Näkövammaisteatterin ohjaaja ja kuvailutulkki Anu Aaltonen.
Kukitettiin myös paikalla olleet Anne Huttunen muun muassa kuunnelmaharrastuksen, larppauksen ja tarinapiirin vetämisestä. Kinke Rosendahl sai korupalkinnon runsaasta kirjojen skannaamisesta näkövammaisille. Keramiikkaryhmän vetäjä Soile Paasonen ja kuoronjohtaja Hanna-Maria Valve eivät päässeet paikalle kukitettaviksi.
Ihan ihan lopuksi kuultiin luettuna tervehdys kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposelta. Se oli perusteellinen ja sydämellinen.
Hanurisoolon saattelemana juhlayleisö siirtyi puffetin puolelle kahvittelemaan. Saattoipa joku ostaa ihan drinkkilipunkin.