Yleinen

Teksti: Tuula Paasivirta Helsingin Taitelijaseura ry perusti yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa Taidelainaamon 1995. Alussa se sijaitsi pienen kahvilan perällä. Tällä hetkellä lainaamolla on isommat tilat samassa talossa, perinteikkäässä kirjastossa, Rikhardinkatu 3, katutasossa. Kävin kesällä 2015 tutustumassa taidelainaamoon ja tapasin Taidelainaamovastaava Eeva Muonan. Hänet olin tavannut aiemmin työssään Vuosaaren kirjastossa, jossa hänellä oli yksipäiväinen Taidelainaamon konsulenttikäynti … TAIDETTA LAINAKSI

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Virolainen taiteilija ja vaikka mitä Meelis Luks ei ole katkera eikä vihainen, vaan täynnä elämää, iloa ja tekemisen meininkiä. Kajastuksen lukijoilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä hetkeksi mukaan hänen maailmaansa. Synnyin täysin terveenä lapsena Venäjän Virossa. Kohtalolla oli kuitenkin toinen suunnitelma minua varten, Meelis kertoo. – Rhesus-tekijän takia vereni olisi pitänyt vaihtaa,mutta … KUVATAITEILIJA MEELIS LUKS MAALAA JALALLA

Teksti: Ali Kinnunen Celia-kirjastossa otetaan käyttöön mobiilisovellus joka tuo äänikirjat älypuhelimeen. Äänikirjan voi joko kuunnella tai ladata itselleen omalla puhelimellaan. Syvä rauha vallitsee Celia-kirjastossa. Tilaa on esimerkiksi Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Celian yhteisiä kirjailijavierailuja varten, mutta kirjoja on hyllyillä vain malliksi. Kaikki kirjat ovat tietokoneella. Kirjaston asiakas voi joko kuunnella haluamansa äänikirjan suoratoistona omalla tietokoneellaan tai … ÄÄNIKIRJA TULEE MOBIILIIN

Teksti: Tuula Paasivirta Filosofian tohtori Leevi Haapala (s. 1972) aloitti Nykytaidemuseo Kiasman viisivuotisen johtajakautensa 1.6.2015. Aiemmin hän on työskennellyt Kiasmassa amanuenssina ja tutkijana. Juuri ennen johtajan nimitystään hän oli vuoden päivät Taideyliopiston taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman professorina. Kävin kuulostelemassa uusia tuulia ja tapaamassa Haapalaa elokuussa 2015. Hän osoittautui mielenkiintoiseksi ja diplomaattiseksi persoonallisuudeksi, joka osaa asiansa. … UUSI JOHTAJA, UUDET TUULET

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen ”Vaikka kuinka perusteellisesti ja loistavasti oletkin perehtynyt kirjoihini, minun on silti ilo todeta, että olet ihan pihalla!” Harvemmin haastattelija kuulee kirjailijavieraalta nämä sanat ja harvemmin hän voi ottaa ne imarteluna. Tällä kertaa sittenkin: haastattelija Eija-Liisa Markkula nauraa hykertää hervottomasti, samaten yleisö, eikä vierastakaan voi synkäksi ja yksitotiseksi väittää, ei sinnepäinkään. Näin, vaikka … VIIMEINEN TULISIELU

Pääkirjoitus Eija-Liisa Markkula Kuvaluennalla toimiva kassakone oli Islannin matkani yllättävimpiä kokemuksia. Kahvilassa meitä pyydettiin maksamaan lähtiessämme kassalla. Sinne oli hankala löytää, koska konetta ei näkynyt missään. Meidät neuvottiin kassanhoitajan luokse, joten löytyi myös kassakone, joka oli hänen edessään oleva pöytä. Mies kysyi, missä olimme istuneet, osoitimme suuntaa ja mainitsimme pöydän yhdeksän. Hän valitsi alueen värin … LUKEMISEN MERKIT

Teksti: Kirsti-Sisko Salonen Mikä olikaan maailman ensimmäinen pisteillä julkaistu sarjakuva – ja missä se ilmestyi? Vuoden alussa uutisoitiin näyttävästi, kun Meksikossa oli julkaistu maailman ensimmäinen sarjakuvakirja pistekirjoituksella. Kyseessä saattoi olla maailman ensimmäinen kaupallinen sarjakuvakirja, mutta sarjakuvia on toki tuotettu näkövammaisille Saavutettavassa muodossa jo aiemmin meillä suomessa. Celia-kirjaston kokoelmista löytyy kaksi sarjakuvakirjaa pistekirjoituksella. Kirjoissa ei ole … SAAVUTETTAVIA SARJAKUVIA

Teksti: Marjakaisa Matthiasson Islantilainen Sandra Dögg halusi palata ylioppilaaksi tultuaan kotikyläänsä. Hän pääsi kalatehtaalle töihin. Elämä on nyt helpompaa kuin vaikka pääkaupungissa. Drangsnesin pieni kalastajakylä kyyhöttää Islannin länsivuonoilla Steingrímsfjörður-vuonon kupeessa. Kaksikymmenvuotias Sandra Dögg Guðmundsdóttir on viettänyt siellä suurimman osan elämästään. Peruskoulun päätyttyä tie vei lähimpään lukioon Pohjois-Islannin pääkaupunkiin, Akureyriin. Ylioppilaaksi päästyään Sandra Dögg päätti palata … KALATEHTAAN TYTTÖ

”Viimeinen tulisielu”, kirjailija Juha Hurme puhui vierailullaan meidät kaikki melkein pyörryksiin! Esittelyssä Kiasman uusi johtaja Leevi Haapala. Taiteilija Eeva Ryynäsen syntymästä 100 vuotta. Väitös: Ovatko vammaiset kuljetuksessa kuin postipakettaja?

HANNES TIIRA Tehtävät ovat tällä kertaa siltoja sanasta toiseen. Ensin mainittavan yhdyssanan loppuosa olkoon sama kuin jälkimmäisen alkuosa. Sinun tulee löytää tuo yhteinen tekijä eli korvata tavuviivat sanalla. Esim.: Aamu- -kahvi = päivä, sillä aamupäivä ja päiväkahvi ovat olemassa. Joihinkin kohtiin saatat löytää muun sanan kuin vastausluettelossa. Jos löydät, onnittelen. 1. Kesä- -kiikari 2. Nuotti- … HANSKIN SANAVISA

TANJA RANTALAINEN SANASTA LINTU, SAVESTA LINTU – JA MUUTA KESÄN TOIMINTAA Yhdistyksen keramiikkaryhmä osallistuu Joensuun Parafest- festivaalin Kulttuuri kuuluu kaikille 2015 -taidenäyttelyyn. Keramiikkanäyttely Sanasta lintu, savesta lintu on esillä Taidekeskus Ahjon tiloissa 13.8. – 6.9.2015. Keramiikkaryhmä on toiminut 1980-luvulta lähtien ja pitänyt toistakymmentä omaa näyttelyä sekä osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Ryhmän … KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

JOUKO LEHTONEN HISTORIAA TEHDÄÄN SIELUISSAMME, VÄLIMATKA JA SYVYYS VAIN VAIHTELEVAT Kun on pieni maa, on syytä huolehtia omasta historiastaan. Muut eivät siitä välttämättä oikeassa valossa huolehdi. Suomalaiset kirjailijat tuovat teoksillaan kansamme vaiheita elävästi esille. Kaunokirjallisuus poikkeaa historiankirjoituksesta mm. siinä, että kirjailija kuvaa yksityisten ihmisten arkista työtä ja kamppailua. Ihminen ei ole vain aatteen tiellä liputtava … PISTEITÄ

MARIANNE TENHAMI UUSIA HARJOITTELUPAIKKOJA, UUSIA OPASKOIRIA Taas on se aika vuodesta, jolloin Näkövammaisteatteri esiintyy eri paikoissa ja minä opastelen mukana. Harjoituspaikkamme ovat tässä proggiksessa kovasti vaihdelleet. Iloisena kerron, että teatterimme opaskoiravahvuus on kasvanut kahdella kollegalla. Näkövammaisten Palvelu- ja Toimintakeskus Iiriksen tilapulasta johtuen Näkövammaisteatterin tanssiproggiksen harjoittelupaikat vaihtelivat tällä kaudella melkoisesti. Välillä oltiin jossain Outa-nimisessä, ahtaassa, likaisessa … OPASKOIRA PEKKO

GYÖNGYI PERE-ANTIKAINEN MINÄ ITSE! Näkövammaisille järjestetty blogikirjoittamisen verkkokurssi: loistava ohjaaja, taitava, perusteellinen ja omistautuva. Kurssilaisista suurempi osa heikkonäköisiä, muutama täyssokko. Pitkiä kirjallisia luentoja blogin tarkoituksesta, tyylistä, etiikasta, markkinoinnista, vaikka mitä kiinnostavaa ja jokaisen luennon päälle tehtäviä, päämääränä runsain eväin maailmalle lähetettyjä blogeja jokaiselta kurssilaiselta. Lähden mukaan lähinnä mielenkiinnosta. Alunperin en suunnittele kirjoittavani blogia, mutta arvelen … HEIJASTUKSIA

OIKEUKSIENSA PUOLUSTAJA Sokea mies Vinokas kuunteli äänikirjaa. Tarinan päähenkilö oli räväkkäotteinen rikosetsivä. Erittäin makee tyyppi. Toimi jatkuvasti lain ja rikoksen rajamailla. Kirjaa kuunnellessaan Vinokas oivalsi että pitää toimia niin kuin oikealta tuntuu. Olla omalakinen. Taistella oikeuden puolesta, vaikka lähellä lain reunaa. Näkövammaisten keskusliitolta oltiin parina viime vuonna vähennetty rajusti määrärahoja. Näkövammaisten mahdollisuuksia oltiin kaventamassa. Vinokas … VINOKAS

RIITTA-KAISA VOIPIO KÄHKÖNEN SEPITTI SCHJERFBECKISTÄ NÄYTELMÄN Kuopion kaupunginteatterissa nähtiin kuluneella kaudella hieno tarina taiteilija Helene Schjerfbeckistä. Sen on kirjoittanut Sirpa Kähkönen. Kävin katsomassa kevään viimeisen esityksen ja olin aivan myyty. Ylt’ympäriinsä remontoitu teatteritalo teki myös vaikutuksen, kappale meni pienellä Maria-näyttämöllä. Kiihkeän intiimin näytelmän nimi on HELENE S. – RAKKAUDELLA. Tuntui kerrassaan mahtavalta seurata vanhanaikaista kunnon … HELMIKKO

Teksti: Tuula-Maria Ahonen 15-vuotias Roska päivässä -liike herättää paljon myönteisiä tunteita ja tekoja – miksi ei vielä kaikissa? Juhlavuonna Roskaliikkeeseen on liittynyt useita korkeakulttuurin edustajia, esimerkiksi Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Samaan aikaan moni työtön ja eläkeläinen löytää elämäänsä innostavaa sisältöä Roskaliikkeestä. Palkkatyöhönsä uupuneet saavat virkistystä ja voimia kerätessään roskia … ROSKALIIKE 15 VUOTTA

Teksti: Kirsti Reijonen Esteettömät tanssit -projektilla pyrittiin lisäämään erilaisten ihmisten yhdessäoloa ja poistamaan ennakkokäsityksiä ja pelkoja. Toteutuksessa otettiin huomioon erilaiset tarpeet. Kukin tanssahteli tyylillään. erjantaina 24.4.2015 tanssittiin Sodankylän Kunnantalon Valtuustosalissa. Järjestökeskus Kitinen ry sekä Sodankylän potilas- ja vammaisjärjestöt ideoivat esteettömät tanssit. Lähes sata osallistujaa saapui paikalle seuraamaan lasten tanssiesityksiä ja liikkumaan paikallisen Elixir-yhtyeen tahdittamina. Rohkaisua … ESTEETTÖMÄT TANSSIT

NÄKÖPIIRI – KIRJALLINEN KOHTAUSPAIKKA Teksti: Elina Kujanpää Kirja elää ja kirjallisuudesta keskustellaan ainakin näkövammaisten kesken. Pääsimme mukaan Tampereen seudun Näkövammaisten Näköpiiriin. lettuani äänittää sanomalehtiä Tampereen seudun Näkövammaiset ry:ssä silloinen projektivastaava Terttu kysyi kerran, voisinko ryhtyä pitämään kirjallisuuspiiriä, jota oli usein toivottu. Koska kirjallisuus on aina ollut itselleni tärkeää, suostuin mieluusti. Ensimmäinen kerta oli 16.2.2010, jolloin … NÄKÖPIIRI

Teksti: Ilkka Väisänen Keijumummo ökköjen ja lohikäärmeiden maassa. Pirkko Stoltin satutaulut kosketeltavina. letko koskaan nähnyt tai tunnustellut ökköä? Tai lohikäärmeen hampaita, sieraimia tai pitkiä ja teräviä kynsiä? Satuolentojahan liikkuu keskuudessamme pilvin pimein. Jokaisella on oma mielikuvansa siitä, miltä ne näyttävät. Toukokuun ajan saattoi Iiris-keskuksessa Helsingissä tehdä tuttavuutta Pirkko Stoltin luomien satuhahmojen kanssa Koskettelun iloa -näyttelyssä, … KEIJUMUMMO

Teksti: Rauni Laihonen Kolmen näkörajoitteisen taiteilijan teoksia nähtiin Espoon Kulttuurikeskuksessa. Jokainen heistä on heikkonäköisenä oppinut uuden tavan tehdä taidetta. Toisin silmin -näyttelyssä kaikki työstivät teoksissaan Kasvamisen ja kukkimisen teemoja. Kuvataiteilija Maarit Hedman, 47, veistostaiteilija Erja Tulasalo, 41, ja valokuvaaja Ismo Tilanto, 63, olivat sommitelleet seinille ja pöydille teoksiaan ihmisten katseltaviksi, tunnusteltaviksi ja ihailtaviksi. Ensimmäisen kerran … TOISIN SILMIN

Teksti: Riikka Hänninen Huhtikuussa Sokeain kuunnelmaraati valitsi taas parhaan kuunnelman Yleisradion vuoden 2014 kotimaisista ensiesityksistä. Voittaja on neliosainen lastenkuunnelma Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla. Sen on Marjatta Kurenniemen romaanista dramatisoinut Melina Voipio. Kuunnelman on ohjannut Anne Rautiainen. Äänisuunnittelusta vastaa Ari Mursula. Keskeisissä rooleissa ovat Ulla Raitio (Pau-tyttö) ja Emilia Sinisalo (prinsessa Lilaloo). Raati mielistyi tähän valopilkkuun, joka … KUINKA-KUM-MAA

SUVEA SOITTAA SATAKIELI Teksti: Hannes Tiira Laulaos oi, satakieli! Saammehan kevään vain kerran vuodessa. Nämä japanilaisen Okikatsen säkeet ovat uusimman kirjani motto. Kirjan niin ikään runollinen alaotsikko: lehdon ja lemmen laulaja, viittaa yön muusikon kahteen merkitykseen mielessämme. Ajattelemme linnun laulavan kauniilla paikoilla ja soittavan suviyön romanssia sulosävelin. Kirjassa käsittelen sekä oikeaa että mielikuvien satakieltä. Vattu- … SUVEN LAULAJA

Teksti: Ali Kinnunen Nyt on aika nauttia kesästä ja kesän kuvataiteesta. Kajastuksen perinteisestä oppaasta löydät parhaat kesänäyttelyt. MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT Mäntän kuvataideviikkojen historiassa ensimmäistä kertaa kuraattoriksi on valittu taiteilijapari. Mäntän kuvataiteen ystävät ry on kutsunut vuoden 2015 kuraattoreiksi Kalle Hammin (s. 1969) ja Dzamil Kamangerin (s. 1948). Yhteisötaidetta edustaa muun muassa Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisenprojekti, … TAIDEKESÄ KUTSUU

Teksti: Tuula Paasivirta applethorpen valokuvat ovat vahvasti kiinni omassa ajassaan, mutta samalla ne ovat universaaleja ja edelleen ajankohtaisia. Näyttelyn yli 250 teosta tuovat Suomeen ennennäkemättömän laajan Mapplethorpen tuotannon katsottavaksi. Näyttelyn on kuratoinut Jérôme Neutres. Näyttely sisältää myös muutaman elokuvan ja videon. Robert Mapplethorpe syntyi 1946 katoliseen perheeseen New Yorkin Queensissä. Hän aloitti 1963 mainossuunnittelun opinnot … ROBERT MAPPLETHORPE KIASMASSA

Teksti: Päivi Kremenenko Matti Jatkola opettaa näkövammaistaitoja ja kirjallisuutta Haaparannassa. Kansanopiston hankkeet ovat vieneet sokeaa kouluttajaa Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Opisto on Haaparannan vanhan torin laidalla. Olen asunut monella paikkakunnalla, ja minusta pienen kaupungin ruutukaava on kaksikymppisille näkövammaisille hyvä ympäristö opetella omatoimista liikkumista. Monihan on lukioaikana kulkenut kouluun taksilla, sanoo Matti Jatkola, 45. Hän opettaa nuorille … YHTEYTTÄ YLI RAJOJEN

SIBELIUKSET HÄÄMATKALLA KARJALASSA Teksti: Pasi Päivinen ”En ole koskaan ollut niin suomalainen kuin Wienissä, Italiassa ja Pariisissa enkä niin pariisilainen kuin Pielisjärvellä.” (Jean Sibelius) Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuotta vietetään monin tavoin eri puolilla Suomea. Hän kuuluu myöhäisromantiikan ajan suuriin säveltäjämestareihin ja on edelleenkin kansainvälisesti tunnetuin suomalainen. Sibelius sai vuonna 1891 Wienissä aloittamansa Kullervo-sinfonian sävellystyön päätökseen seuraavana … SIBELIUSTEN HÄÄMATKA

PERTTI KURIKAN MUKANA Teksti: Heidi Ikäheimonen Suomi valitsi euroviisuedustajakseen Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen ja kappaleen Aina mun pitää. Kajastus oli PKN:n mukana Wienissä melkein voittamassa. Yhtyeen voitto herätti paljon voimakkaita reaktioita. Moni sanoi suoraan häpeävänsä, että tällaisella melusaasteella lähdetään edustamaan maatamme. Toiset taas sanoivat tämän olevan suuri voitto vammaisuudelle ja kehitysvammaisten asialle. Molempia näkökantoja on … PKN:N MUKANA

TERVETULOA AVIOLIITTOSIMULAATTORIIN Teksti: Pilvi Meriläinen Pyynikin kesäteatteri juhlii tänä kesänä 60-vuotista taivaltaan ja esittää Veera Niemisen suosittuun esikoisromaaniin (Tammi 2013) perustuvan näytelmän Avioliittosimulaattori. Uusi kotimainen komedia tarjoaa huumoria, draamaa ja rakkautta maalaistilan tyyliin. Avioliittosimulaattori sijoittuu Länsi-Suomeen maaseudulle, jossa tilaansa pyörittää ahkera mutta vähäsanainen Jussi (Ville Majamaa). Mitä tapahtuu, kun Jussin morsiankokelas, vilkas ja lörppö itäsuomalainen … AVIOLIITTOSIMULAATTORI

DIRECTOR CANTUS JA VELOMOBIILISUUNNTTELIJA Teksti: Eija-Liisa Markkula Arto Joutsimäen sähköisessä allekirjoituksessa lukee ”Director cantus, velomobiilisuunnittelija”. Siinä ovat pähkinänkuoritiedot Kamarikuoro Kontrapunktin uudesta johtajasta. Ihmettelen, miksi hän tuli hakeutuneeksi näkövammaiskuoron johtajaksi, vaikka jo johtaa varsin kuuluisaa n. 30-henkistä Karelia-kuoroa. Arto kertoo hakeneensa aktiivisesti toista kuoroa johdettavakseen Karelian rinnalle. Hän oli netistä kuunnellut Kontrapunktin Kiuruntupa-levyä, ihaillut kuoron tasoa … KONTRAPUNKTIN UUSI JOHTAJA