Joel

MIHIN TULEMME KERRAN – KUVIA TULEVAISUUDESTAMME

Teksti: Tero Kokko Tero Kokon Paikka-valokuvanäyttely Kallion kirjastossa on juuri päättynyt. Aihe ja asia ovat yhä ajankohtaisia. – Kuvat olivat lähitulevaisuudesta, jossa eri energiamuodot alkoivat vain haihtua. Kuvilla halusin näyttää yhden mahdollisuuden, jota kohti olemme ehkä menossa, ja joka on jo osittain olemassa, Tero sanoo. – Ihmiskunta on kulkenut pitkän matkan saapuakseen nykytilanteeseen. Vastuu on MIHIN TULEMME KERRAN – KUVIA TULEVAISUUDESTAMME

KOLUMNI: SYKSYKÖ SYNKISTÄÄ

Teksti: Aila Malkki Tähän voisin vastata heti, mutta kolumnini jäisi perin lyhyeksi. Siksipä ajattelin pohtia väitettä hieman lähemmin. Toteamus on tuttu ja sitä lausutaan tiuhaan yhdessä jos toisessa tilanteessa. On totta, että syksyssä on tummia sävyjä ja mielialaa laskevia piirteitä. Toisaalta eräät meistä nauttivat vuodenajan väriloistosta ja kuulakkaasta rauhasta. Otamme ehkä liian helposti esiin syksyn KOLUMNI: SYKSYKÖ SYNKISTÄÄ

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: VIRKISTÄVÄÄ KULTTUURISYKSYÄ

Teksti: Tanja Rantalainen Syksyn toimintaa muovaillaan Kulttuuripalvelussa sormet herkkinä. Varaudumme siihen, että koronan toinen aalto kohoaa korkeana ja toiminta on taas toteutettava etänä. Toisaalta toivomme, että voisimme karun kevään jälkeen vihdoinkin kokoontua nauttimaan taiteesta samassa tilassa, erityisesti kun tänä syksynä olisi mahdollista kokea monta herkullista hetkeä ja retkeä kuvailutulkattuihin esityksiin. Kansallisteatterin kuvailutulkattu Kauppamatkustajan kuolema on KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: VIRKISTÄVÄÄ KULTTUURISYKSYÄ

LUKUNURKKA: KASVATUS EKOKRIISIN AIKAAN

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Veli-Matti Värri: Kasvatus ekokriisin aikakaudella Vastapaino, 2018 Jotta elämä maapallolla jatkuisi, ajattelumme ja koulutuksen on muututtava aikuisen viisaaksi suhteessa luontoon Olemme matkalla ekokatastrofiin, toteaa filosofi ja Tampereen kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri. Hän tuntee musertavaa huolta maailman tilasta, mutta haluaa kuitenkin löytää perusteita lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien toiveikkaalle tulevaisuudelle. Siksi on olennaista LUKUNURKKA: KASVATUS EKOKRIISIN AIKAAN

AVAIMIA ALASTALON SALIIN

Teksti: Timo Kuoppala Volter Kilven mainitseminen lisää aina vauhtia kirjallisuuspohdintoihin: – Eikös hän kirjoittanut sen viidenkymmenen sivun piipunvalintakohtauksen. – Minä kyllä yritin aloittaa Alastalon salissa, mutta sadan sivun jälkeen kyllästyin siihen jaaritteluun. Täytys varmaan joskus yrittää uudelleen. – Monethan sitä Kilpeä kehuvat ja leuhkivat lukeneensa paksut opukset moneen kertaan. Kieltämättä Kilven (1874 – 1939) viipyilevä AVAIMIA ALASTALON SALIIN

Opaskoira Pekko: Kuorokoira Pekko

Teksti: Marianne Tenhami Nyt, kun emäntäni rakas harrastus näytteleminen ei ole mahdollista Näkövammaisteatterin pakollisen tauon vuoksi, hän päätti palata vanhan harrastuksensa kuorolaulun pariin. Kuorossa kun lauletaan nykyään musiikkia, josta hän pitää. Niinpä minäkin olen vanhoilla päivilläni joutunut tutustumaan kuorolauluun. Nimenomaan joutunut, koska emäntäni laulaa sopraanoa ja välillä ääniala menee mielestäni turhan korkealle. Silloin alan tökkiä Opaskoira Pekko: Kuorokoira Pekko

Djangon jalanjäljissä

Teksti: Helena Taskila Eletään 1920-luvun alkua, Jazzin kulta-aikaa. Pariisin teehuoneissa ja tanssiaisissa soittaa banjoa lahjakas 13-vuotias musiikista innostunut nuorimies. Hän on Django Reinhardt, belgialaiseen mustalaisleiriin vuonna 1910 syntynyt poika, jonka musiikillisista ansioista nautitaan yhä tänäkin päivänä. Django kehitti eläessään uuden jazzin tyylisuunnan, jota kutsutaan gypsy jazziksi, ranskalaisittain myös jazz manoucheksi. Tuolloin amerikasta kantautuivat mm. Louis Djangon jalanjäljissä

LASKUVEDEN RANNALLA

Teksti: Erja Tulasalo Ensimmäiseksi opettelen reitin Atlantin rannalle. Opettelen ne hetket, jolloin vuoroveden suunta kääntyy laskuvedeksi ja merenpohja alkaa avautua alustaksi jalkapohjieni kulkea. Merillä on aina ollut minulle isosti merkitystä. Jostakin selittämättömästä syystä Atlanti on aina ollut se minun mereni. Mutta kiinnostus Portugalia ja portugalilaista kulttuuria kohtaa syttyi vasta noin viitisen vuotta sitten ensimmäisen kerran LASKUVEDEN RANNALLA

SATA VUOTTA ANNANSILMÄT-AITAN AARTEITA

Teksti: Virpi Jylhä Sata vuotta sitten, vuonna 1919, avattiin Suomen kansallisooppera entisen Aleksanterin teatterin tiloihin Helsingin Bulevardille. Avajaisnäytöksenä esitettiin Giuseppe Verdin oopperaa Aida. Samana vuonna vihittiin käyttöön Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin uusi rautatieasema. Vuonna 1919 syntyivät mm. suomalainen oopperalaulaja Kim Borg ja kirjailija Kalle Päätalo. Ja näkövammaisten käsitöitä markkinoiva ja myyvä liike perustettiin. Annansilmät-Aitan tarina SATA VUOTTA ANNANSILMÄT-AITAN AARTEITA

KOLUMNI – AILA MALKKI

Kolumni: Näytelty elämä Teksti: Aila Malkki Mitä eroa on teatteri- ja elokuvanäyttelemisellä? Kaksi aivan eri asiaa, paitsi että molemmissa tärkeintä on olla näyttelemättä. Vaikeinta lienee esiintyä vapaasti omana itsenään. Näyttelijän ammatti kuuluu suosituimpiin aloihin Suomessa. Teatterikorkeakouluun hyväksytään ainoastaan yksi prosentti pyrkijöistä. Ala on säilyttänyt suosionsa vuosikymmenestä toiseen, ja sen taianomainen vetovoima vain kasvaa. Arki kuitenkin KOLUMNI – AILA MALKKI

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

Teksti: Tanja Rantalainen Kamarikuoro Kontrapunktin yhteistyö Karelia-kuoron kanssa on päättynyt ja vuonna 1975 perustettu näkövammaisten kuoro jatkaa toimintaansa itsenäisenä. Syyskaudella 2019 toiminta jäsentyy ja tammikuussa 2020 alkaa uudestaan täydellä teholla. Syyskuun alkajaisiksi kokoonnutaan Kulttuuripalvelun toimistolle tutustumaan uuteen kuoronjohtajaan Hanna-Maria Valveen ja kertomaan kuorotoimintaan liittyviä toiveita ja ajatuksia. Kulttuuripalvelun syyskausi ei pääse täyteen vauhtiin ilman Anne KULTTUURIN TUULAHDUKSIA

HEIJASTUKSIA

Heijastuksia: Kirja syö ja ruokkii Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Istun täysin lamaantuneena. Vatsani muljahtelee ilkeästi, pulssini on kuin pitkän juoksun jäljiltä ja kyyneleet polttavat silmiäni. Siitä ei ole kuin tovi, kun luulin kömpineeni sohvan mukavaan nurkkaan viettääkseni rattoisaa iltaa. Pari pientä liikettä: kuulokkeet korville, napin painallus, eikä aikaakaan ja sohvan nurkka on kadonnut ympäriltäni. Olen taas HEIJASTUKSIA

VINOKAS

Vinokas: Päivänsäde ja näkövammainen Teksti: Olli Lehtinen Sokea mies Vinokas saapui valkoista keppiä heilutellen bussipysäkille. – Odottaako kukaan bussia? hän huhuili. Kukaan ei vastannut, joten kukaan ei ollut pysäkillä. Vinokas kaivoi repustaan paperin, johon oli kirjoittanut paksulla mustalla tussilla bussin numeron. Hän suoristi kätensä kepin päälle ja riiputti numerokylttiä sormissaan. Linja-autonkuljettaja ei voisi olla huomaamatta. VINOKAS

VAHVUUTENA HERKKYYS

Lukunurkka: Vahvuutena herkkyys Teksti: Tuula-Maria Ahonen Taina Laane Vahvuutena herkkyys Kirjeitä hänelle, joka kokee syvästi Kirjapaja 2019 Aikamme tarvitsee herkkiä ihmisiä ja herkkyyttä enemmän kuin koskaan. Sinä olet liian herkkä, meille monille herkille ihmisille on sanottu syyllistävästi ja halveksivasti kerran jos toisenkin. Herkkyytenä on pidetty – ja monet pitävät edelleen- heikkoutena. Tanja Laane antaa ominaisuuteemme VAHVUUTENA HERKKYYS

SIELUNI SELFIET

Jonnan matkassa maailmalla, osa 1 Teksti: Jonna Heyenke (entinen Mononen) Kesäkuun alku Münchenin Olympiastadionilla. Odotan. Istun. Jännitän! Bändiä, joka vapautti minut sokerikoukusta. Bändiä, jonka mahtavan massiivinen musiikki ja sanoitukset ovat särkeneet minut ehjäksi. Ja tässä he ovat. Rammstein! En näe heitä. He ovat lähellä. Samalla niin kaukana. Vain sydämeni näkee heidät. Till Lindemann räjäyttää painepommin SIELUNI SELFIET

ESPERANTON JUHLAKOKOUKSISSA

Vihreän tähden alla Teksti: Sanna Tynkkynen Heinäkuun lopulla Lahden helteisillä kaduilla kuuli kummia. Olisi voinut kuvitella saaneensa auringonpistoksen, kun eri kansalaisuuksia edustavat ihmiset kommunikoivat hymyillen kielellä, joka kuulosti etäisesti tutulta, mutta silti et ymmärtänyt mitään. Käynnissä oli kaksi kansainvälistä esperantokongressia: Isku Areenalla esperanton maailmankongressi (104-a Universala Kongreso de Esperanto, UK) ja näkövammaisten kansainvälinen esperantokongressi (85-a ESPERANTON JUHLAKOKOUKSISSA

KULTTUURI KUULUU KAIKILLE

Teksti: Rauni Laihonen Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat oman paikkakuntansa kulttuurikohteiden tarjontaan perehtyneinä vertaisohjaajina ja luotsattavien seurana sekä saattajina kulttuuritapahtumissa. Joillakin paikkakunnilla heitä on koulutettu kuvailutulkkaukseen. Luotsin voi pyytää seurakseen esimerkiksi museoon, teatteriin tai konserttiin. Kulttuuriluotsitoiminnan idea on lähtöisin Jyväskylästä, jossa toiminta aloitettiin Jyväskylän taidemuseon koordinoimana vuonna 2006. Hankkeen tavoitteena oli avata väyliä vammaisten KULTTUURI KUULUU KAIKILLE

YK:N VAMMAISTEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Aktiivisesti osallistuen Teksti: Tuula Paasivirta YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko YK:n yleiskokous hyväksyi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 2006. Suomi allekirjoitti sopimuksen ja sen valinnaisen lisäpöytäkirjan 2007 ja ratifioi sen 2016. Tämä sopimus sitoo myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Kirkkohallituksessa on valmistumassa tähän sopimukseen liittyvä Aktiivisesti osallinen – Kirkon toimintaohjelma vuosille 2019-2024. Tätä YK:N VAMMAISTEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

TOPELIUKSEN VIISAUS

Lukunurkka: Topeliuksen viisaus ja myötätunto Teksti: Tuula-Maria Ahonen Timo Jantunen : Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa Basam Books, 2019 Topeliuksen sadut ovat vastausta aikamme huutavaan puutteeseen Tänä päivänä elämme materian paljoudessa, jossa itsekkyys ja ahneus väijyvät. Tuntuu aivan erityisen hyvältä ja puhdistavalta lukea Topeliusta, joka nostaa itsensä ja itsekkyytensä voittamisen sekä urheuden tarkasteluun. Niitä tarvitaan tässä TOPELIUKSEN VIISAUS

SATA VUOTTA ATENEUMIN YSTÄVIÄ

Teksti: Tuula Paasivirta Ateneumin ystävät ry on Suomen vanhin ja suurin museonystäväyhdistys, joka perustettiin vuonna 1919 Ateneumin taidemuseon tukemiseksi. Yhdistyksen satavuotisjuhlan kunniaksi Ateneumissa esitellään ajalla 15.8.-6.10.2019 yhden salin näyttely; Sata vuotta ystävyyttä, joka esittelee ystäväyhdistyksen lahjoittamia ja rahoittamia taidehankintoja. Vuosisadan 1919–2019 aikana Ateneumin ystävät ovat lahjoittaneet Ateneumille yli 130 taideteosta. Lahjoituksiin kuuluu 24 maalausta ja SATA VUOTTA ATENEUMIN YSTÄVIÄ

ATENEUM – HILJAINEN KAUNEUS

Hiljainen kauneus Teksti: Tuula Paasivirta Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon. Ateneumin lokakuulle jatkuva Hiljainen kauneus -näyttely esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisilta, ruotsalaisilta, japanilaisilta, korealaisilta ja kiinalaisilta taiteilijoilta. Näyttely päättyy 6.10.2019. Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 -vuotta. Näyttely juhlistaa maittemme yhä jatkuvaa ATENEUM – HILJAINEN KAUNEUS

ILMAISTA RAHAA

Maailma – mätä ja ahne Teksti: Timo Leinonen Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille – ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman. Atena 2018 European Press Prize -palkittu Rutger Bregman onnistuu kirjoittamaan yleistajuisesti taloudesta: teemoina mm. bruttokansantuote, tulonjako ja perustulo. Teos on tuonut tekijälleen kansainvälistä huomiota ja sysännyt liikkeelle perustuloa kannattavan ryhmän. Bregmanin esittelemiin ideoihin tutustuminen auttaa ILMAISTA RAHAA

KIRJAKESÄN KESÄKIRJAT

Kirjakesän kesäkirjat Teksti: Asta Torpo Lapsuudessani vietin kesäni Mässkärin saaressa Pietarsaaren edustalla. Isä oli siellä merivartijana ja me muutimme hänen luokseen aina kun se vain oli mahdollista. Saaren suomenkielinen ”kirjasto” oli merivartioaseman vintillä, jonne suomenkieliset vartijat olivat jättäneet lukemansa kirjat. Sieltä löytyivät Ryhmyt ja Romppaiset, El Coyotet, Zorrot, Juhani Konkat, Samuel Paldanin elämä ja monta KIRJAKESÄN KESÄKIRJAT

LUKIJAN AARREARKUSTA

Lukijan aarrearkusta 3 Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Hyvät lukijamme! Vuoden alussa aloittamamme sarja on saanut suuren suosion. Jatkoa seuraa siis tässä numerossa ja suosituksianne odotamme edelleen! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti mieleenne? Koskettava lukukokemus, merkityksellinen tietokirja, erityisen viisas tai viihdyttävä romaani, säväyttävä elämäkerta… Kirjallisuuden lajilla ei ole väliä, tärkein on oma elämyksellinen LUKIJAN AARREARKUSTA

HANNES TIIRAN MUISTOLLE

Annoit meille niin paljon – Hannes Tiiran muistolle Tiiran lento on katkennut Teksti: Anne Huttunen ”Rakastan nuorukaista, josta kumpuaa naurua, ääntä, jolla puheessaan syke on sellainen, että pysähtyy kuuntelemaan.” Näillä sanoilla aloitin runon, jonka seitsentoistavuotiaana kirjoitin ihastukseni kohteelle, Hannes Tiiralle. En koskaan kehdannut näyttää runoa hänelle. Silti lemmenliekki leimahti välillämme ja seurustelimme jonkin aikaa. Teinistyylaus HANNES TIIRAN MUISTOLLE

JOENSUUN PARAFEST

Joensuun Parafest – karjalaisen kulttuurin kohtauspaikka Teksti: Pasi Päivinen Jo yhdeksännen kerran peräkkäin järjestetyn Joensuun Parafestin teemana oli tällä kertaa yli rajojen! Rajoja ylitettiin niin kulttuurimaantieteellisesti kuin taiteellisestikin. Viime vuonna saatiin esimakua, kun parafesteilla esiintyi petroskoilainen elokuvaohjaaja ja muusikko, mutta nyt Itä-Karjalasta saapui useampia esiintyjiä sekä vieraita Joensuuhun. Vaikka parafesteilla on ollut muutamana vuotena yksittäisiä JOENSUUN PARAFEST

NUOTTIÖLJYKRIISI

Nuottiöljykriisi ei pelkää pimeää Teksti: Marianne Tenhami Neljästä näkövammaisesta koostuva bändi Nuottiöljykriisi esiintyi Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen pimeässä Valo-tilassa Ethän pelkää pimeää -keikoillaan toukokuussa. Bändiläisille musisointi on mukavaa vastapainoa päivätyölle. Yleisö oli hyvillään voidessaan kuunnella musiikkia tarkemmin pimeässä musiikin tullessa heitä lähelle. Nuottiöljykriisillä on ollut keikkoja valoisissakin tiloissa. Pimeästä Valo-tilasta poistui hymyileviä ihmisiä. – Ihanaa NUOTTIÖLJYKRIISI

PISTEPOSTI

Pisteliäs kulttuurilehti Pisteposti Teksti: Jouko Lehtonen Näkövammaisten kulttuuripalvelun julkaisema Pisteposti-lehti on välittänyt artikkeleita näkövammaisille jo yli viisikymmentä vuotta. Ranskalaisen Louis Braillen 1820-luvulla kehittämä kuuteen kohopisteeseen perustuva järjestelmä antaa täysin sokealle mahdollisuuden omakohtaiseen lukunautintoon. Pisteposti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Uskollinen mutta pieni lukijakunta voi seurata eri kulttuurilehtien aineistoja. Keskeisellä sijalla ovat kirjallisuuteen liittyvät teemat, mutta myös PISTEPOSTI

LUKIJAN KONEELTA

Lukijan koneelta: Asiakaspalvelun kukkasia Teksti: Markku Vaittinen Asiakaspalvelu on taitolaji, me kaikki kohtaamme sen lähes joka päivä. Kokemamme asiakaspalvelu on joko hyvää tai huonoa tai jotain siltä väliltä. Paljon riippuu siitä, miten asiakaspalvelija asennoituu meihin kuluttajiin. Vaikka me käytännössä maksamme asiakaspalvelijan palkan, hyvä asenne ei suinkaan ole itsestäänselvyys. Hyvä asiakaspalvelija on asiakasrakastaja, joka haluaa tuottaa LUKIJAN KONEELTA

TERO KOKON VALOKUVANÄYTTELY

Valokuvia vaiston ja tiedon varassa Teksti: Tanja Rantalainen Kun Tero Kokko (s. 1962) tuli kotiin ensimmäiseltä valokuvauskurssiltaan, hän julisti perheelleen ylpeänä, että on kaksi tuntia kuvannut likaista kahvikuppia. Harrastus on vienyt mennessään ja tänä kesänä Teron Paikka-valokuvasarja oli esillä Kaarisilta Biennalessa Erstan kartanossa Lahdessa. Kansainväliseen näyttelyyn haki 650 taiteilijaa tai ryhmää ja siihen valittiin 250 TERO KOKON VALOKUVANÄYTTELY