julkaistu

TAIDENÄYTTELYT OVAT AUKI

Teksti: Ali Kinnunen Moni kesänäyttely jäi tänä vuonna väliin koronan takia, eikä museoihinkaan päässyt. Nyt taidemuseot ovat taas auki eli niihin kannattaa mennä ihailemaan hienoja näyttelyitä – niin kauan kuin ne saavat olla auki. Korona väijyy meitä edelleen! Lakeuden maalari Vilho Lampi Limingasta olisi voinut kohota maailmantaiteilijaksi. Hänen maalauksensa ovat maalarimaalarin käsialaa, vahvoin raikkain, jopa TAIDENÄYTTELYT OVAT AUKI

PÄÄKIRJOITUS: TERVEHDYS TEILLE HYVÄT LUKIJAT

Teksti: Timo Kuoppala Johdin tänään 24. elokuuta toista kertaa puhetta Näkövammaisten kulttuuripalvelun hallituksen kokouksessa. Sain yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät hoitaakseni kesäkuussa koronan vuoksi lykkääntyneessä vuosikokouksessa ja olen nyt jo rahtusen viisastunut työni sisällöstä. Yhdistys on minulle tuttu ja läheinen jo vuosikymmenten takaa. Liityin Näkövammaisten kulttuuripalvelun, silloisen Näkövammaisten Henkisen Työn jäseneksi nuorena näkövammaisena opiskelijana 1970-luvun puolivälissä ja PÄÄKIRJOITUS: TERVEHDYS TEILLE HYVÄT LUKIJAT

Mauri ja Mustis 2 2020

Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää pyöreitä mustia laseja. Isosta suusta näkyy Mauri ja Mustis 2 2020

MAURI JA MUSTIS

Kuvailukäsikirjoitus Sari Rajala ja Eija Paasu Sarjakuva koostuu kuudesta ruudusta. Puhekuplat on kirjoitettu hiukan vasemmalle kallistuvilla tikkukirjaimilla. Sarjakuvan yläpuolella on mustat pyöreät lasit, sitten teksti Mauri & Mustis ja perässä neljä tassunjälkeä. Mauri on mustatukkainen, normaalivartaloinen mies, jolla hiukset ovat keskeltä päätä kuin kukonharja. Hänellä on kookas soikean mallinen pottunenä, suurehkot korvat ja hän käyttää MAURI JA MUSTIS

TAIDE KESÄLLÄ JA NETISSÄ

Museot ja taidenäyttelyt ovat olleet suljettuina koronaviruksen takia. Kesänäyttelyiden pitäjistä osa on siirtänyt näyttelynsä ensi vuoteen, osa odottaa, voidaanko näyttely avata ja osa aikoo avata normaalisti. Nyt on hyvä aika tutustua näyttelyiden nettisivujen antiin. Jos pääset nettiin, mene osoitteeseen www.digikajastus.fi ja kohtaan Livet&näyttelyt ja voit avata näyttelyiden ja museoiden nettisivut suoraan linkeistä

LAURIN KIRJA – KILPAILU ÄÄNIKIRJOILLE

Nyt palkitaan parhaita äänikirjoja. Pääpalkinto on 6000 euroa – 3000 euroa äänikirjan kirjoittajalle ja 3000 euroa äänikirjan lukijalle! Kilpailun järjestävät Näkövammaisten Kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ja Näkövammaisten liitto. Nimi tulee Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä: ”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan suuressa kylässä”. Kaikki sääntöjen mukaiset 1.1.2019 – 30.6.2020 julkaistut äänikirjat voivat osallistua. Palkinnosta päättää viisihenkinen palkintolautakunta. LAURIN KIRJA – KILPAILU ÄÄNIKIRJOILLE

JONNAN MUKANA: FRITEERATTUJA MATOJA JA ELEFANTIN PUSUJA

Teksti: Jonna Heyenke Olen syntymästäni asti sokea. Mutta kun nuuhkin ensimmäistä kertaa Thaimaan kuumankosteaa ilmaa, alan nähdä nenälläni. Tuossa on katukeittiö. Tässä viemäri. Tuo ohi kaahaava auto vaatii pikaista huoltoa. Ruokakoju. Kioski. Lauma tupakoivia, parfymoituja ihmisiä. Olemme Thaimaan Phuketissa, eräässä maan suosituimmista turistikohteista. Vaikka matkailusesonki ei ole kuumimmillaan, kadut ovat niin täynnä ihmisiä, autoja ja JONNAN MUKANA: FRITEERATTUJA MATOJA JA ELEFANTIN PUSUJA

”LAULUN VOIMALLA TÄSTÄKIN SELVITÄÄN”

Teksti: Marianne Tenhami Korona-aikana on Facebookin välityksellä järjestetty voimalaulajaisia. Voimalaulajaiset tuovat iloa ahdistavaan, pelottavaan korona-aikaan. Niitä on järjestetty maaliskuusta lähtien Facebookin kautta livetapahtumina, joilla kullakin on oma vetäjänsä. Ennen livelähetystä vetäjä laittaa tapahtumaan osallistuville Facebookissa linkin laulujen sanoihin, jolloin ne voi tallentaa tietokoneelle tai tulostaa itselleen valmiiksi. Sanat näkyvät myös livelähetyksen kommenteissa lähetyksen aikana. Voimalaulajaisiin ”LAULUN VOIMALLA TÄSTÄKIN SELVITÄÄN”

OPASKOIRA PEKKO: TERVEISET SATEENKAARISILLALTA

Teksti: Marianne Tenhami Tulin kauhean sairaaksi ja emäntäni vei minut taksilla Viikin Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Onneksi voin matkustaa viimeisen matkani suosikkiliikennevälineessäni autossa, farmariauton takaosassa. Matka kotoa eläinsairaalaan oli viimeiseni: Yliopistollisessa eläinsairaalassa sain tehohoitoa, mutta se ei enää auttanut minua. Nyt katselen emäntääni täältä Sateenkaarisillalta, missä ei enää ole kipuja. Huolissani hänestä olen, kun hän vain itkee OPASKOIRA PEKKO: TERVEISET SATEENKAARISILLALTA

HELMIKKO: RUOKA ON PALJON ENEMMÄN KUIN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

Teksti: Riitta-Kaisa Voipio Paitsi että ruoka pitää hengissä, siihen liittyy vahvoja arvoja alueittain, kulttuurisesti ja yhteiskuntaluokittain. Se on aina myös eettinen valinta; paljonko suomalaista tuottajaa arvostetaan, miten viljelymaata kohdellaan, törsätäänkö ja tuhlataanko ruokaa. Tänä keväänä kodeissa on kokattu enemmän kuin vuosiin. Leivonta on osoittautunut suosituksi, ja kotona paistuvat sämpylät, leivät, pizzat ja pullat levittävät tuoksuaan HELMIKKO: RUOKA ON PALJON ENEMMÄN KUIN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

VINOKAS: KORONALÄHETTI

Teksti: Olli Lehtinen Tämä tapahtui koronaviruksen aikaan. Sokea mies Vinokas soitti 75-vuotiaalle äidilleen. – Haluatko että tuon ruokaa? – Voisitko tuoda kuhafileitä ja laktoosittomasta maidosta valmistettuja valkosipuliperunoita, äiti vastasi. Nuotti oli toiveikas. Vinokas oli arvellut äidin haluavan jotain lähikaupasta. Vinokas kiersi huivin suunsa eteen ja mutkitteli valkoista keppiä heilutellen raitiovaunupysäkille. Vähän hankala pitää parin metrin VINOKAS: KORONALÄHETTI

KOLUMNI: AIKOJEN KIERTO

Teksti: Aila Malkki Nykyään on jo totuttu kiertämään kellon viisareita keväisin tunnilla eteenpäin kesäksi, kun sen aika koittaa. Nämä siirrot eivät kuitenkaan kaikkia miellytä, vaikka niitä on tehty jo vuodesta 1981 lähtien – siis tasan neljä vuosikymmentä. Mikä tässä viattoman tuntuisessa siirrossa sitten on niin vaikeaa ja vastenmielistä? Ensinnäkään ei pitäisi mennä muuttamaan Luojan luomaa KOLUMNI: AIKOJEN KIERTO

KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: KULTTUURIA KORONAN AIKAAN

Teksti: Tanja Rantalainen Keväälle kaavaillut tapahtumat jouduttiin Kulttuuripalvelussakin perumaan. Tilalle suunniteltiin erilaisia etäyhteyksiin perustuvia digiloikkia ja -pyörähdyksiä. Synkistä hetkistä huolimatta poikkeustila antoi toivottavasti oppia tulevaan. Sokeain kuunnelmapalkinnon julkistamisen yhteydessä järjestettävä kuunnelmafestivaali kokoontui tänä vuonna Näkövammaisten liiton Postirobotin kulttuuri-sähköpostilistalla. Osallistujien toivekuunnelmat kuunneltiin Yle Areenassa ja keskustelu niistä kävi vilkkaana. Verkkofestivaalin järjesti Anne Huttunen. Kirjailija Anneli Kanto KULTTUURIN TUULAHDUKSIA: KULTTUURIA KORONAN AIKAAN

HEIJASTUKSIA: JOTTA SIELU SAISI LENTÄÄ

HEIJASTUKSIA: JOTTA SIELU SAISI LENTÄÄ Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Nuoruudessani eräs ystäväpariskunta asui vuokralla Helsingin keskustan kauniissa jugendtalossa sijaitsevassa valtavassa upeassa kulma-asunnossa. Muistan monien vierailujemme hienostunutta, hieman velttoa tunnelmaa: kadulta kuului vain raitiovaunun kolsketta sen kääntyessä mutkassa, iltapäiväauringon valo kaarsi tummanhunajaisena puulattialla, huonekalut vaikenivat tiukkailmeisinä ja rouvan korkojen kopina etääntyi ja taas lähestyi suljettujen ovien takana. HEIJASTUKSIA: JOTTA SIELU SAISI LENTÄÄ

LUKUNURKKA: KUULEEKO KUKAAN?

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Raili Gothóni: Kuuntelijan käsikirja PS-Kustannus, 2020 Tutkimukset osoittavat, että kokemukset yksinäisyydestä ja siitä, ettei kukaan kuuntele, ovat lisääntyneet, toteaa teologian tohtori ja dosentti Raili Gothóni. – Yhteiskuntamme kaipaa kuuntelijoita paikallisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Gothóni suosittaa pitkän kuuntelukokemuksensa pohjalta samaa kuin lentokoneissa suositellaan turvallisuusohjeina. Pue turvaliivi ensin itsesi päälle. Kuuntele ensin itseäsi. Jokainen LUKUNURKKA: KUULEEKO KUKAAN?

LUONNOSSA TAPAHTUU

Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm WWF:n Luontolive -lähetykset ovat alkaneet. Tänä kesänä seurataan ainakin kyyn, sääksen ja norpan elämää. WWF avasi maaliskuun lopulla uudestaan kaksi suosittua livelähetystä: Kyyliven ja Sääksiliven. Myöhemmin keväällä avataan myös muita lähetyksiä. ”Norppalive avataan jälleen toukokuussa. Muista tiedotamme suunnitelmien edetessä”, kertoo WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze. Livelähetyksissä seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Viime LUONNOSSA TAPAHTUU

KATRI TARINASÄVELTÄÄ

Teksti: Rauni Laihonen Musiikkipedagogi Katri Humpila sai kuulla tarinasäveltämisestä opiskellessaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa varhaisiän musiikkikasvatusta ja taiteen soveltavaa käyttöä. Eräällä luennolla Hanna Hakomäki kertoi tarinasäveltämisestä, jonka hän oli itse kehittänyt yhden musiikkiprojektin aikana. Siinä tavoitteena oli tutkia ja kehittää kuvionuottien käyttöä pienten lasten pianonsoiton opetuksessa. Luennolla istuva Katri mietti, miten sama asia toimisi silloin, kun lapsi KATRI TARINASÄVELTÄÄ

KIRKKOPOSTI JATKAA UUDISTUNEENA

Teksti: Tuula Paasivirta Huhtikuussa 2020 Kirkkohallitus päätti Kirkkoposti -lehden julkaisemisen jatkamisesta. Jatkossa puhutaan saavutettavasta Kirkkopostista. Lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Kirkkoposti ilmestyi aluksi Tähti -nimisenä pistelehtenä. Jatkossa lehden ilmestymistiheys tulee olemaan edelleen kuusi numeroa. Näistä kolme numeroa on piste- ja äänilehtiä, kuten aiemminkin ja uutuutena kolme numeroa tulee olemaan podcast-muotoisia eli lyhyitä äänilehtiä.Jälkimmäisestä jaetaan KIRKKOPOSTI JATKAA UUDISTUNEENA

LUKIJALTA: IHMISKASVOISTA KULTTUURIPOLITIIKKAA

Teksti: Markku Vaittinen Näkövammaisten kirjastoyhdistyksellä ja Näkövammaisten kirjasto Celialla on ollut kohtalonyhteys yli sadan vuoden ajan. Miten tuo yhteiselo kehittyi 2010-luvulla? Vuosikymmenen alussa valtion hallintouudistuksessa käytiin taistelu Celian asemasta. Oli laadittu suunnitelma, jossa Celia lakkaisi itsenäisenä valtion virastona. Kirjastoyhdistys ja Celia yhteistuumin vastustivat suunnitelman hyväksymistä. Celia säilytti asemansa ja sai jatkaa toimintansa kehittämistä itsenäisenä valtion LUKIJALTA: IHMISKASVOISTA KULTTUURIPOLITIIKKAA

”KAIKKI PAITSI PUUTARHANHOITO ON TURHAA”

Teksti: Pasi Päivinen Kevät ja alkukesä on ihmisen parasta aikaa! Pitkän ja pimeän talven sinnittelen, mutta kun luonto herää keväällä eloon, tunnen itsekin olevani aidosti elossa” päästessäni mieliharrastukseni pariin, puutarhatöihin. Minusta tuli kotipuutarhuri äitini innoittamana. Lapsena en juurikaan osallistunut puutarhatöihin, mutta seurasin tarkasti äitini työskentelyä ja ihailin hänen kättensä jälkeä. Kiinnostukseni puutarhan hoitoon heräsi nuorena ”KAIKKI PAITSI PUUTARHANHOITO ON TURHAA”

KURT WALLANDER JOHDATTI MEIDÄT LAIVALATOMUKSELLE

Teksti: Janne Silas Perheemme oli matkustellut asuntovaunun kanssa ympäri Eurooppaa yhdeksän viikkoa. Ajomatkojen aikana olimme kuunnelleet vaimoni Valeriinan kanssa Henning Mankellin Ystadiin sijoittuvia Kurt Wallander dekkareita. Takapenkillä matkustavia lapsiamme Alinaa ja Arttua eivät dekkarit juuri kiinnostaneet. Heinäkuun puolessa välissä olimme päätyneet Etelä-Ruotsin Skåneen, joten päätimme poiketa Ystadiin katsomaan Wallanderin kotikulmia. Matka kulki alavien peltomaisemien läpi KURT WALLANDER JOHDATTI MEIDÄT LAIVALATOMUKSELLE

LUKUNURKKA: YMPÄRISTÖTUNTEIDEN TUNTEMINEN LISÄÄ ELINVOIMAISUUTTASI

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Panu Pihkala: Mieli maassa? Ympäristötunteet Kirjapaja 2020 ”On paljon sellaisia tekijöitä, jotka estävät nykyihmistä olemasta niin elinvoimainen kuin hän voisi olla”, siteeraa tutkijatohtori Panu Pihkala psykologi Robert Jay Liftonia. Liiallinen teknologisoituminen ja luontoyhteyden puute ovat muun muassa näitä tekijöitä. Kirja vahvistaa ja rohkaisee ihmisiä tuntemaan erilaisia tunteita suhteessa luontoon tuomalla esiin ja LUKUNURKKA: YMPÄRISTÖTUNTEIDEN TUNTEMINEN LISÄÄ ELINVOIMAISUUTTASI

MUSIIKKI: AARTEITA LEVYHYLLYSTÄ

Teksti: Helena Taskila Poikkeusoloissa konserttien ja muiden musiikkitapahtumien ollessa tauolla, on aikaa syventyä tutkimaan omaa levyhyllyä. Näinä suoratoiston aikoina pidän itse edelleen enemmän cd-levyn yksinkertaisuudesta. Poimin hyllystäni pari aarretta, joihin tulee palattua pitkänkin ajan kuluttua. Lauluyhtye Rajattoman vuonna 2012 ilmestynyt Suomen lasten lauluja on riemukas kokonaisuus tuttuja ja yhtyeen toimesta sävellettyjä uusia lastenlauluja. Laulut on MUSIIKKI: AARTEITA LEVYHYLLYSTÄ

URHEILUN JA NÄYTTELYN KAUTTA SAMBAAN

Teksti: Markus Tihumäki Jani Kallunki, 44, on vantaalainen entinen huippu-urheilija, joka innostui hetkeksi teatterinäyttelemisestä. Kokemukset saivat hänet etsimään jälleen uutta ja lopulta samba vei sydämen. Samba – tuo brasilialainen tanssin ja musiikin mahtava näytös, jonka voi kokea myös Suomessa. Ruotsista Suomeen, urheilusta teatteriin Jani Kallunki syntyi tehdastyöläisperheeseen ruotsalaisessa Skövden kaupungissa 5.11.1975. Kallunki on moninkertainen Euroopan URHEILUN JA NÄYTTELYN KAUTTA SAMBAAN

LUKIJAN AARREARKUSTA 6

Teksti: Gyöngyi Pere-Antikainen Pandemia on tuonut elämäämme ennennäkemättömiä huolia. Nyt useimmilla meistä on aikaa ja tarvetta kääntyä kirjallisuuden puoleen. Jos mikä, niin hyvä kirja saa hetkeksi unohtamaan yksinäisyyden ja ahdistukset, tuo lohtua tai luo sielujen yhteyttä yhteisen lukukokemuksen kautta. Tässä keväinen kimppu uusimpia kirjasuosituksiamme! Jatkoa odotetaan! Kertoisitteko meille kirjasta, joka on viime aikoina jäänyt erityisesti LUKIJAN AARREARKUSTA 6

SAARA TEKEE PALKITTUJA ELOKUVIA AUSTRALIASSA

Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm Suomalainen Saara Lamberg tekee elokuvia Australiassa. Auteur-tittelin kahdella elokuvallaan saanut ohjaaja-käsikirjoittaja-näyttelijä-tuottaja-editoija on huomattu Euroopassa ja Hollywoodissa asti. Nyt esikoiselokuva Innuendo julkaistaan vihdoin myös Suomessa. Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm Saara Lamberg ei nuoruudessaan olisi voinut uskoa, että joku päivä saisi tehdä omia elokuvia. ”Suomessa en päässyt edes opiskelemaan näyttelemistä. Koska elokuvakouluun oli vielä vaikeampi SAARA TEKEE PALKITTUJA ELOKUVIA AUSTRALIASSA

PISTEITÄ: ARPA ON HEITETTY, SANOI JO CAESAR EUROOPASTA

Teksti: Jouko Lehtonen Äänikirjat on perinteisesti tarkoitettu näkövammaisille. Nyt on alkanut uusi digikirjojen massatuotanto. Äänitettyjä kirjoja tuotetaan kaikille, ei muuta kuin nappi korvaan, niin voit lenkilläkin kuunnella lempikirjaasi. Kun tulevaisuudessa ”kuulokirjoihin” liitetään myös autenttista äänimateriaalia, niin on kai se aika ravistelevaa kuunnella pimeällä metsäpolulla kauhudekkaria, kun tuuli vinkuu ja sudet ulvovat ympärilläsi. Äänikirjoista on muutamassa PISTEITÄ: ARPA ON HEITETTY, SANOI JO CAESAR EUROOPASTA

HEVOSLAUMAN SUOJISSA

Teksti: Erja Tulasalo Samoilla hetkillä, kun Portugaliin julistetaan hätätila koronaviruksen vuoksi, saan Alcoutimista, Algarven koillisrajalla sijaitsevasta hevospaikasta myönteisen vastauksen majoitustiedusteluihini. Käppyrärunkoinen tammi tarrautuu vuosisataisilla juurillaan yhä tiukemmin eteläportugalilaisen maan oranssinpunervaan kamaraan. Puun syvän vihreät lehdet suojaavat muutamaa lähelläni lepohetkeä viettävää hevosta kevätauringon kirkkailta ja yllättävän lämpimiltä säteiltä. Pääskysten ja muiden pikkulintujen kiihkeä sirpsitys sekoittuu hevosten HEVOSLAUMAN SUOJISSA

SOKEAIN KUUNNELMAPALKINNON VOITTI PUNAINEN MYRSKY

Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2019 parhaana kotimaisena kuunnelmana Elina Hirvosen käsikirjoittaman ja Soila Valkaman dramatisoiman ja ohjaaman Punainen myrsky -kuunnelman. Sokeain kuunnelmapalkinto myönnettiin nyt 53. kerran. Kuunnelma on syvästi tunteisiin vetoava kuvaus lapsen elämästä Irakissa, diktatuurin varjossa vaiettujen perhesalaisuuksien keskellä. Se on myös tarina toivosta ja yhteisöllisyydestä, pakolaisuudesta ja aikuiseksi kasvamisesta. Loistava SOKEAIN KUUNNELMAPALKINNON VOITTI PUNAINEN MYRSKY

PÄÄKIRJOITUS: KORONAN JA KARANTEENIN ETYMOLOGIAT

Teksti: Eija-Liisa Markkula Voi, hyvät lukijat, tässä sitä vieläkin raapustetaan! Ja Koronasta täytyy minunkin, joskin ikiomalta mukavuusalueeltani katsottuna. Nyt voin jo luottaa siihen, että seuraaja häämöttää kesäkuulle sovitun vuosikokouksen takaa. Etymologia on kielitieteen haara, jossa tutkitaan sanojen historiaa; se vastaa kysymykseen, mistä sanat tulevat. Mistä siis sanat korona ja karanteeni juontavat juurensa? Kerron vähän niiden PÄÄKIRJOITUS: KORONAN JA KARANTEENIN ETYMOLOGIAT