LUKIJALTA: IHMISKASVOISTA KULTTUURIPOLITIIKKAA

Teksti: Markku Vaittinen

Näkövammaisten kirjastoyhdistyksellä ja Näkövammaisten kirjasto Celialla on ollut kohtalonyhteys yli sadan vuoden ajan. Miten tuo yhteiselo kehittyi 2010-luvulla?

Vuosikymmenen alussa valtion hallintouudistuksessa käytiin taistelu Celian asemasta. Oli laadittu suunnitelma, jossa Celia lakkaisi itsenäisenä valtion virastona. Kirjastoyhdistys ja Celia yhteistuumin vastustivat suunnitelman hyväksymistä. Celia säilytti asemansa ja sai jatkaa toimintansa kehittämistä itsenäisenä valtion virastona. Tällä oli ratkaiseva merkitys Celian taloudellisten ja henkisten resurssien säilymisen kannalta, mikä mahdollisti välttämättömän kirjastotoiminnan kehittämisen. Mieltä kylmää ajatus, että tuo kamppailu olisi hävitty. Kirjastoyhdistyksen ja Celian yhteistyö tuohon aikaan toimi esimerkillisesti.

Yli vuosikymmenen puolivälin jatkunut yhteiskunnan taloudellinen taantuma pakotti Celiankin valtion virastona tiukkaan kulukuuriin samalla kun viraston tuli vahvasti kehittää toimintaansa. Vähenevällä rahalla ja henkilöstöllä piti saada enemmän aikaan. Samanaikaisesti Celian muuntuminen tuotantosuuntautuneesta laitoksesta kohti asiakassuuntautunutta palvelutoimijaa toi runsaasti lisähaasteita toimintaan.

Kirjaston käyttäjämääriä oli kasvatettava runsaasti, kasvupotentiaalin ollessa muiden kuin näkövammaisten lukemisesteisten ryhmässä. Panostamalla verkkokirjastoon tähdättiin tuottavuuden nousuun ja pyrittiin edistämään kirjaston ja sen käyttäjien digiloikkaa. Celia solmi kumppanuuden Suomen maanlaajuisen kirjastoverkon kanssa tuottamiensa kirjojen jakelemiseksi.

Valitut toimintalinjat aiheuttivat kasvavaa huolta näkövammaisten kirjaston käyttäjien ja kirjastoyhdistyksen piirissä. Olisiko Celia enää näkövammaisten oma kirjasto, miten näkövammaiset saisivat kirjansa ja kuinka kaikki näkövammaiset pystyisivät lukemaan kirjoja?

Vuoropuhelu Celian sekä kirjastoyhdistyksen ja käyttäjien välillä lisääntyi ja kiristyi. Tuonakin aikana kirjastoyhdistyksen ja Celian tahtona oli säilyttää pitkäikäinen kumppanuus toimivana ja arvokkaana ankkurina myrskyisillä vesillä. Elävästi mieliin palasivat yhteiset kokemukset alkuvuosikymmenen virastokamppailussa.

Vuosikymmenen alun taantumajakson aikanakin Celialla oli hyvä maine valtion laitosten joukossa asiansa osaavana sekä hyvin hoitavana virastona ja työnantajana. Vahvistui näkemys, että jos tiukasta kustannusraamista huolimatta kyetään toimimaan palvelutaso mahdollisimman hyvänä säilyttäen ja selvitään kohtuullisesti lama-ajasta, voidaan määrärahat ansiokkaasti toimien saada jälleen kasvu-uralle nousun koittaessa. Näin tapahtuikin vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Muun muassa CD-levykirjojen lainaustoimintaa kyettiin jatkamaan lisämäärärahan turvin ja verkkokirjalainat kehittyivät suotuisasti. Pitkäjänteinen keskinäinen luottamus Celian ja kirjastoyhdistyksen yhteiseen tulevaisuuteen palkittiin.

Ääni- ja pistekirjat luovat tarkoitusta näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten ihmisten elämään. Lähes yhdeksänkymppinen entinen suurlähettiläs kertoo, että äänikirjat merkitsevät hänelle nykyään enemmän kuin aikoinaan Britannian kuningatar Elisabethin ja prinssi Philipin kättely lentokentällä Sambiassa. Nuori opiskelija toteaa äänioppikirjojen olevan hänen opintiensä ehdoton edellytys. Keski-ikäinen työntekijä tukeutuu äänitietokirjoihin ja tilaa kaunokirjoja sähköisesti mökilleen siellä ollessaan.

Äänikirjojen suosio on vasta viime aikoina voimakkaasti kasvanut yhteiskunnassamme korostuen erityisesti kuluneina poikkeusaikoina. Meille näkövammaisille Celia on tarjonnut näitä kirjastopalveluja jo vuosikymmeniä. Saavutettavat kirjat ovat voimaannuttaneet ja mahdollistaneet osallistumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kuvitellaanpa, mitä meillä olisi ilman Celian harjoittamaa kirjastotoimintaa.

Celian ilmaisema tahto kehittää tuotantoaan, jakeluaan ja asiantuntijuuttaan asiakaslähtöisesti edellyttää Celialta asiakkaiden ja näiden tarpeiden yhä parempaa tuntemista. Esteettömyystestausta kannattaa kaikin puolin vahvistaa. Äänilukemisessa äänenkäytön ja puheilmaisun tasoa on edelleen parannettava. Lopullisten kirjatuotteiden hyvä ja tasainen laatu on varmistettava sekä kirjojen toimitusvarmuus näkövammaisille ja muille lukemisesteisille taattava. Kirjastoyhdistys voi kumppanina haastaa ja tukea Celiaa noissa pyrkimyksissä.

Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen ja Celian välinen kumppanuus jatkukoon ja voikoon hyvin myös tulevaisuudessa!